Aurinko alkaa P:llä ja pilvi, se alkaa samalla kirjaimella kuin aurinko: fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivän lapsen siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen
Siltala, Marika; Uusmies, Anna (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Siltala, Marika
Uusmies, Anna
2004
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-01-21Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivän lapsen siirtymistä esiopetuksesta alkuopetukseen. Tutkimuksen kohdejoukkona on kolme fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivää lasta esi- ja alkuopettajineen. Tutkimus on suoritettu Hämeenlinnassa yhteistyössä Oppijan Tuki hankkeen kanssa. Tutkimuksen kenttätyövaihe on toteutettu kevään ja syksyn 2003 aikana.
Tutkimuksen kautta pyritään saamaan vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin:
1. Millaisia fonologisen tietoisuuden vaikeuksia lapsilla esiintyy siirtymävaiheessa esiopetuksesta alkuopetukseen?
2. Miten opettaja ottaa opetuksessaan huomioon fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivän lapsen?
3. Miten fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivän lapsen opetuksen yksilöllistämistä voisi kehittää alkuopetuksessa?
Tutkimusongelmia on lähestytty kvalitatiivisen tapaustutkimuksen kautta. Pääasiallisena tiedonlähteenä ovat lasten esi- ja alkuopettajien haastattelut. Lisäksi aineistoa on kerätty observoimalla äidinkielen tunteja ja tarkastelemalla lasten äidinkielen tehtäviä.
Jokaisen tutkimukseen osallistuneen lapsen fonologisen tietoisuuden vaikeudet oli havaittu jo päiväkodissa ja lapset olivat saaneet siellä kuntoutusta vaikeuksiinsa. Alkuopettajat tiesivät lasten vaikeuksista, mutta ensimmäisen koulukuukauden aikana vaikeudet eivät olleet tulleet niin voimakkaina esiin, että opettajat olisivat suunnitelleet lapsille yksilöllistä opetusta. Lasten fonologisen tietoisuuden vaikeudet ilmenivät muun muassa äänteiden tunnistamisessa, pitkän ja lyhyen vokaalin erottamisessa, tavujen muodostamisessa ja kirjainäänne-vastaavuudessa. Opettajat ottivat fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivän lapsen huomioon muun muassa tukemalla ja auttamalla, käyttämällä fonologisen tietoisuuden harjoitteita, erilaisten tehtävien ja läksyjen avulla sekä antamalla tukiopetusta. Opettajilla ei ollut juurikaan kehittämisehdotuksia fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivien lasten opetuksen yksilöllistämiseen. He kokivat valmiutensa puutteellisiksi työskennellessään tällaisten lasten kanssa. Lisäkoulutukselle ja fonologista tietoisuutta edistävälle materiaalipaketille olisi tarvetta. Tutkimuksen perusteella fonologisen tietoisuuden vaikeudet ovat yleisiä ja jokainen opettaja tulee todennäköisesti työskentelemään jossain vaiheessa kyseisistä vaikeuksista kärsivien lasten kanssa. Kentän tarve antaa viestiä myös opettajankoulutukselle: opettajaksi opiskeleville tulisi antaa valmiuksia fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivien lasten kanssa toimimiseen.
Avainsanat: fonologinen tietoisuus, yksilöllistävä opetus, esiopetus, alkuopetus
Tutkimuksen kautta pyritään saamaan vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin:
1. Millaisia fonologisen tietoisuuden vaikeuksia lapsilla esiintyy siirtymävaiheessa esiopetuksesta alkuopetukseen?
2. Miten opettaja ottaa opetuksessaan huomioon fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivän lapsen?
3. Miten fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivän lapsen opetuksen yksilöllistämistä voisi kehittää alkuopetuksessa?
Tutkimusongelmia on lähestytty kvalitatiivisen tapaustutkimuksen kautta. Pääasiallisena tiedonlähteenä ovat lasten esi- ja alkuopettajien haastattelut. Lisäksi aineistoa on kerätty observoimalla äidinkielen tunteja ja tarkastelemalla lasten äidinkielen tehtäviä.
Jokaisen tutkimukseen osallistuneen lapsen fonologisen tietoisuuden vaikeudet oli havaittu jo päiväkodissa ja lapset olivat saaneet siellä kuntoutusta vaikeuksiinsa. Alkuopettajat tiesivät lasten vaikeuksista, mutta ensimmäisen koulukuukauden aikana vaikeudet eivät olleet tulleet niin voimakkaina esiin, että opettajat olisivat suunnitelleet lapsille yksilöllistä opetusta. Lasten fonologisen tietoisuuden vaikeudet ilmenivät muun muassa äänteiden tunnistamisessa, pitkän ja lyhyen vokaalin erottamisessa, tavujen muodostamisessa ja kirjainäänne-vastaavuudessa. Opettajat ottivat fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivän lapsen huomioon muun muassa tukemalla ja auttamalla, käyttämällä fonologisen tietoisuuden harjoitteita, erilaisten tehtävien ja läksyjen avulla sekä antamalla tukiopetusta. Opettajilla ei ollut juurikaan kehittämisehdotuksia fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivien lasten opetuksen yksilöllistämiseen. He kokivat valmiutensa puutteellisiksi työskennellessään tällaisten lasten kanssa. Lisäkoulutukselle ja fonologista tietoisuutta edistävälle materiaalipaketille olisi tarvetta. Tutkimuksen perusteella fonologisen tietoisuuden vaikeudet ovat yleisiä ja jokainen opettaja tulee todennäköisesti työskentelemään jossain vaiheessa kyseisistä vaikeuksista kärsivien lasten kanssa. Kentän tarve antaa viestiä myös opettajankoulutukselle: opettajaksi opiskeleville tulisi antaa valmiuksia fonologisen tietoisuuden vaikeuksista kärsivien lasten kanssa toimimiseen.
Avainsanat: fonologinen tietoisuus, yksilöllistävä opetus, esiopetus, alkuopetus