Nuorten aikuisten työntekijöiden työn koettu kuormittavuus. Tutkimus Viestintäalan ammattiliitto ry:n alle 36-vuotiaiden jäsenten työstä ja elämästä.
KALLINEN, MARI (2004)
KALLINEN, MARI
2004
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-01-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12605
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12605
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa arvioidaan nuorten aikuisten työtä ja nuorten aikuisten kokemaa työn kuormittavuutta. Tutkimuksen kohteeksi on valittu Viestintäalan ammattiliitto ry:n nuoret työntekijät, sillä tutkimuksen teoreettisten oletusten mukaan viestintäalalla on tapahtunut monia sellaisia muutoksia, joiden voi olettaa lisänneen alalla tehtävän työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Kuormittuminen varhaisessa iässä voi johtaa fyysisiin ja psyykkisiin pitkäaikaisiin häiriöihin sekä lopuksi työkyvyttömyyteen. Siksi nuorten aikuisten liiallisen kuormittumisen varhainen havaitseminen ja huonon kehityksen pysäyttäminen on tärkeää. Mutta kokevatko alan nuoret aikuiset työnsä kuormittavaksi, ja jos kokevat, niin mistä tekijöistä sitten työn kuormittavuus voisi johtua?
Teoreettiseen kirjallisuuteen ja aikaisemmin tehtyihin empiirisiin tutkimuksiin perustaen voidaan olettaa, että nuorten aikuisten työn koettu kuormittavuus olisi yhteydessä tiettyihin työn piirteisiin, kuten joustavuuteen, intensiivisyyteen, autonomiaan, tietoihin ja taitoihin, tietotekniikkaan ja ryhmätyöhön. Koettuun työn kuormittavuuteen vaikuttavat lisäksi muutkin tekijät kuin vain työn piirteet, sillä työsuhteen ominaisuuksilla, yksilön piirteillä, arvoilla, arvostuksilla ja mielipiteillä sekä koetulla hallinnan tunteella on oma vaikutuksensa. Työn psyykkistä kuormittavuutta tarkastellaan neljän eri ulottuvuuden kautta, jotka ovat psyykkinen ylikuormitus, ristikkäiset paineet työssä, työn haasteellisuus ja ilmapiiri työssä. Lisäksi sivutaan fyysisen kuormituksen suhdetta psyykkiseen kuormitukseen ja sen osuutta liiton nuorten aikuisten työssä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja aineiston analysointi tehtiin käyttämällä yleisimpiä tilastotieteellisiä kuvailevia arvoja ja analyysimenetelmiä. Tutkimuksen perusjoukkona olivat liiton alle 36-vuotiaat palkkatyössä käyvät jäsenet. Perusjoukosta suoritettiin 13% otanta. Kyselylomake lähetettiin huhtikuun 2003 lopulla 412 henkilölle, joista 43% palautti kyselyn.
Tutkimuksessa selvisi, että liiton nuoret aikuiset kokevat psyykkistä kuormitusta fyysistä kuormitusta useammin. Heidän työnsä on vaativaa, mutta itsenäistä ja asiantuntijuuteen perustuvaa. Alan töissä runsaasti viime aikoina lisääntynyt tietotekniikka toimii enemmänkin kuormitusta vähentävänä kuin lisäävänä tekijänä. Tärkeintä nuorille aikuisille on työn jatkuvuus ja varmuus. Tämä on odotettu tulos ottaen huomioon heidän kuuluvan sukupolveen, johon lama-aika on jättänyt jälkensä.
Aiempien tutkimusten mukaisesti yleisimmäksi kuormittumisen ulottuvuudeksi osoittautui kiire, vaikka työn intensiivisyys pysyykin siedettävällä tasolla. Uralla eteneminen ei ole itsestäänselvää, vaikka se on varsinkin nuorimmille erittäin tärkeää, ja huonot etenemismahdollisuudet voivat olla motivaatiota vähentävä ja kuormitusta lisäävä tekijä työssä. Nuori ikä voi olla sekä hyöty että haitta ja se heijastuu työpaikan ilmapiirin kautta. Nuori kohtaa ikäsyrjintää joko liian suurina odotuksina tai päinvastoin arvon vähättelynä, mutta kokee nuoruuden itse voimavarana silloin, kun se yhdistyy koulutuksen kautta saatuun viimeisimpään tietoon ja taitoon sekä intoon. Tutkielman teoreettisen pohdinnan mukaisesti tutkimuksessa tulee esille, että nuoren aikuisen elämänvaiheella on merkityksensä niin työn piirteisiin, työolosuhteisiin kuin koettuun kuormitukseenkin, ja tämän elämänvaiheen vaikutus tulisi huomioida työolosuhteita luotaessa.
Teoreettiseen kirjallisuuteen ja aikaisemmin tehtyihin empiirisiin tutkimuksiin perustaen voidaan olettaa, että nuorten aikuisten työn koettu kuormittavuus olisi yhteydessä tiettyihin työn piirteisiin, kuten joustavuuteen, intensiivisyyteen, autonomiaan, tietoihin ja taitoihin, tietotekniikkaan ja ryhmätyöhön. Koettuun työn kuormittavuuteen vaikuttavat lisäksi muutkin tekijät kuin vain työn piirteet, sillä työsuhteen ominaisuuksilla, yksilön piirteillä, arvoilla, arvostuksilla ja mielipiteillä sekä koetulla hallinnan tunteella on oma vaikutuksensa. Työn psyykkistä kuormittavuutta tarkastellaan neljän eri ulottuvuuden kautta, jotka ovat psyykkinen ylikuormitus, ristikkäiset paineet työssä, työn haasteellisuus ja ilmapiiri työssä. Lisäksi sivutaan fyysisen kuormituksen suhdetta psyykkiseen kuormitukseen ja sen osuutta liiton nuorten aikuisten työssä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja aineiston analysointi tehtiin käyttämällä yleisimpiä tilastotieteellisiä kuvailevia arvoja ja analyysimenetelmiä. Tutkimuksen perusjoukkona olivat liiton alle 36-vuotiaat palkkatyössä käyvät jäsenet. Perusjoukosta suoritettiin 13% otanta. Kyselylomake lähetettiin huhtikuun 2003 lopulla 412 henkilölle, joista 43% palautti kyselyn.
Tutkimuksessa selvisi, että liiton nuoret aikuiset kokevat psyykkistä kuormitusta fyysistä kuormitusta useammin. Heidän työnsä on vaativaa, mutta itsenäistä ja asiantuntijuuteen perustuvaa. Alan töissä runsaasti viime aikoina lisääntynyt tietotekniikka toimii enemmänkin kuormitusta vähentävänä kuin lisäävänä tekijänä. Tärkeintä nuorille aikuisille on työn jatkuvuus ja varmuus. Tämä on odotettu tulos ottaen huomioon heidän kuuluvan sukupolveen, johon lama-aika on jättänyt jälkensä.
Aiempien tutkimusten mukaisesti yleisimmäksi kuormittumisen ulottuvuudeksi osoittautui kiire, vaikka työn intensiivisyys pysyykin siedettävällä tasolla. Uralla eteneminen ei ole itsestäänselvää, vaikka se on varsinkin nuorimmille erittäin tärkeää, ja huonot etenemismahdollisuudet voivat olla motivaatiota vähentävä ja kuormitusta lisäävä tekijä työssä. Nuori ikä voi olla sekä hyöty että haitta ja se heijastuu työpaikan ilmapiirin kautta. Nuori kohtaa ikäsyrjintää joko liian suurina odotuksina tai päinvastoin arvon vähättelynä, mutta kokee nuoruuden itse voimavarana silloin, kun se yhdistyy koulutuksen kautta saatuun viimeisimpään tietoon ja taitoon sekä intoon. Tutkielman teoreettisen pohdinnan mukaisesti tutkimuksessa tulee esille, että nuoren aikuisen elämänvaiheella on merkityksensä niin työn piirteisiin, työolosuhteisiin kuin koettuun kuormitukseenkin, ja tämän elämänvaiheen vaikutus tulisi huomioida työolosuhteita luotaessa.