Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Venäläiset reaaliat Boris Akuninin romaanissa Azazel ja niiden vastineet Anton Nikkilän suomennoksessa.

TIMONEN, ANITA (2003)

 

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.



TIMONEN, ANITA
2003

Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-11
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Työn aiheena on tutkia, millaisia vastineita kääntäjä Anton Nikkilä on käyttänyt suomennoksessaan Asaselin salaliitto Boris Akuninin historiallisen salapoliisiromaanin Azazel reaalioille, ja mitä käännösperiaatteita kääntäjä on käyttänyt reaalioita suomentaessaan. Romaanin reaalioista suuri osa on historismeja ja arkaismeja, mikä asettaa kääntäjän haastavan tehtävän eteen.

Työn teoriaosuus pohjautuu pitkälti bulgarialaisten tutkijoiden Sergei Vlahovin ja Sider Florinin ajatuksiin reaalioiden kääntämisestä ja heidän antamiinsa käännösmenetelmiin. Heidän mukaansa kaiken voi kääntää. Sanojen erilaiset konnotaatiot ja kollokaatio eri kielissä on otettava huomioon vastineita valittaessa. Kaunokirjallisuuden kääntämisessä on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tekstin tunnelma, ajankuva ja väritys. Kääntäjän tehtävä on ratkaista itse, miten hän sen tekee.

Alkuperäisestä romaanista tutkittiin n. 350 ilmiötä sekä Nikkilän suomennoksessa käyttämiä vastineita niille. Apuna reaalioiden merkityksen tutkimisessa käytettiin neliosaista akateemista selittävää venäjän sanakirjaa (MAC). Lisäksi työssä tutkittiin, millä Vlahovin ja Florinin antamilla käännösmenetelmillä kukin ilmiö on käännetty sekä annettiin käytettyjen käännösmenetelmien prosenttijakauma.

Tutkimuksen perustella voidaan tehdä johtopäätös, että reaaliat, jopa niiden runsas esiintyminen lähtötekstissä ei ole ylitsepääsemätön este kaunokirjallisuuden kääntämisessä. Kääntäjä joutuu luopumaan täydellisen vastaavuuden vaatimuksesta säilyttääkseen tekstin taiteellisen vaatimuksen. Paikallisvärin haalistumista ei voi välttää, oli käännösmenetelmä mikä hyvänsä. Reaalioiden onnistunut kääntäminen vaatii kääntäjältä lähtökielen kulttuurin erityistuntemusta ja kykyä tunnistaa tekstistä reaaliat.

Avainsanat: reaalia, historismi, arkaismi, ajallinen ja paikallinen väritys, kulttuuri, vastine, kääntäminen, käännösmenetelmä.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [34752]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste