Lastensuojeluilmoituksen puheeksi ottaminen sosiaalityöntekijän näkökulmasta.
HIPP, TIIA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HIPP, TIIA
2004
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-01-07Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan yhtä lastensuojelun perustehtävää eli lastensuojeluilmoituksen puheeksiottotilannetta. Tutkielmassa tarkastellaan tilannetta eri näkökulmista. Ensin luodaan katsaus lastensuojeluun laajasti, sen institutionaalisiin reunaehtoihin ja oikeutukseen. Lastensuojeluilmoituksen puheeksiottotilannetta lähestytään lastensuojeluilmoituksen, sen tekemiseen ja vastaanottamiseen liittyvillä kysymyksillä. Lastensuojelua käydään läpi työmuotojen ja niiden prosessien kautta, mitkä lastensuojeluilmoitus käynnistää. Myös sosiaalityöntekijän ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä on tuotu esille tutkielmassa. Tarkoituksena on luoda aineiston analyysille pohja luomalla mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva analyysin kohteena olevasta tilanteesta. Tutkielman tekijä käyttää työssään omaa kokemustaan lastensuojelun sosiaalityöntekijänä.
Tutkielman aineistona on viisi nauhoitettua keskustelua, joissa sosiaalityöntekijä ottaa lastensuojeluilmoituksen puheeksi ihmisten, jotka eivät vielä ole lastensuojelun asiakkaana, kanssa. Sosiaalipalvelutoimistossa, jossa aineisto on kerätty, tehdään eriytettyä sosiaalityötä eli ilmoituksen ottavat puheeksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät.
Metodina on retoriikka-analyysi, jonka avulla keskusteluista on määritelty sosiaalityöntekijöiden käyttämiä argumentaatiopositioita. Sosiaalityöntekijät puhuivat aineistossa viranomaispositiosta, kontrolloivasta positiosta ja tukijan positiosta. Kontrollointi ja tukeminen tarkoittivat tutkielman aineistossa lapsen vanhempien kontrollointia ja tukemista.
Lisäksi tutkielmassa on analysoitu miten sosiaalityöntekijät kategorisoivat ongelman keskustelun aikana ja miten kategorisointi muuttuu keskustelun kuluessa. Keskustelujen alussa ongelma kategorisoitui sosiaalityöntekijöiden puheessa lastensuojeluilmoituksen mukaisesti. Keskustelujen kuluessa ongelman kategorisointi muuttui. Keskustelun loppuvaiheessa korostui jatkotyöskentelystä sopiminen (niissä tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijä arvioi sen tarpeelliseksi).
Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa yhtä lastensuojelun perustehtävää kokonaisvaltaisesti. Lastensuojeluilmoituksen puheeksiotossa kulminoituu monet lastensuojelua määrittävät perusasiat, erityisesti sosiaalityöntekijöiden positioiden kautta muodostuneet tuki ja kontrolli.
Tutkielman aineistona on viisi nauhoitettua keskustelua, joissa sosiaalityöntekijä ottaa lastensuojeluilmoituksen puheeksi ihmisten, jotka eivät vielä ole lastensuojelun asiakkaana, kanssa. Sosiaalipalvelutoimistossa, jossa aineisto on kerätty, tehdään eriytettyä sosiaalityötä eli ilmoituksen ottavat puheeksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät.
Metodina on retoriikka-analyysi, jonka avulla keskusteluista on määritelty sosiaalityöntekijöiden käyttämiä argumentaatiopositioita. Sosiaalityöntekijät puhuivat aineistossa viranomaispositiosta, kontrolloivasta positiosta ja tukijan positiosta. Kontrollointi ja tukeminen tarkoittivat tutkielman aineistossa lapsen vanhempien kontrollointia ja tukemista.
Lisäksi tutkielmassa on analysoitu miten sosiaalityöntekijät kategorisoivat ongelman keskustelun aikana ja miten kategorisointi muuttuu keskustelun kuluessa. Keskustelujen alussa ongelma kategorisoitui sosiaalityöntekijöiden puheessa lastensuojeluilmoituksen mukaisesti. Keskustelujen kuluessa ongelman kategorisointi muuttui. Keskustelun loppuvaiheessa korostui jatkotyöskentelystä sopiminen (niissä tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijä arvioi sen tarpeelliseksi).
Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa yhtä lastensuojelun perustehtävää kokonaisvaltaisesti. Lastensuojeluilmoituksen puheeksiotossa kulminoituu monet lastensuojelua määrittävät perusasiat, erityisesti sosiaalityöntekijöiden positioiden kautta muodostuneet tuki ja kontrolli.