Naisten kokemuksia antenataalisesta sairaalahoidosta.
KONDELIN, HELI (2003)
KONDELIN, HELI
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-10-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12577
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12577
Sisällysluettelo
1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS 2 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄT 4 3. KIRJALLISUUSKATSAUS 4 3.1 Sairaalahoidossa olleiden potilaiden kokemuksia omasta tilastaan, hoitotoiminnasta ja hoitoympäristöstä 4 3.2 Potilaiden kokemuksia antenataalisesta sairaalahoidosta 13 3.3 Yhteenveto kirjallisuudesta 21 4. TUTKIMUKSESSA KÄYTETTÄVÄT KÄSITTEET 24 5. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 25 5.1 Tutkimushenkilöt ja aineiston keruu 25 5.2 Mittari 27 5.3 Aineiston käsittely ja analyysi 28 5.4 Tutkimuksen luotettavuus 30 5.5 Tutkimuksen eettiset kysymykset 31 6. TULOKSET 31 6.1 Antenataalisessa sairaalahoidossa olevien potilaiden tausta 31 6.2 Kokemus omasta tilasta sairaalahoitojakson aikana 34 6.3 Kokemus hoitotoiminnasta sairaalahoitojakson aikana 40 6.4 Kokemus hoitoympäristöstä sairaalahoitojakson aikana 48 7. POHDINTA 51 7.1 Tutkimusmenetelmien tarkastelua 51 7.2 Tutkimustulosten tarkastelua 52 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TUTKIMUKSEN MERKITYS 57 LÄHTEET 60 LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Kyselylomakkeen saatekirje LIITE 3. Tutkimuslupa-anomus LIITE 4. Tutkimuslupa LIITE 5. Avoimiin kysymyksiin liittyvät taulukot
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata antenataalisessa sairaalahoidossa olleiden naisten kokemuksia omasta tilastaan, hoitotoiminnasta ja hoitoympäristöstä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa antenataalisen hoidon kehittämiseksi sairaalassa.
Tutkimukseen osallistui 193 naista, jotka olivat antenataalisessa sairaalahoidossa yliopistollisessa keskussairaalassa. Aineisto kerättiin syksyllä 2001 itse kehitetyllä Likert-tyyppisellä kyselylomakkeella, joka rakentui taustatiedoista sekä potilaan omaa tilaa, hoitotoimintaa sekä hoitoympäristöä koskevista kysymyssarjoista. Pääasiassa strukturoitu lomake sisälsi myös avokysymyksiä. Vastausprosentti oli 76,8. Aineistoa kuvailtiin tilastollisesti frekvenssi- ja prosenttijakaumin sekä keskiluvuin. Tilastomenetelminä käytettiin lisäksi ristiintaulukointia, khiin neliö - testiä sekä varianssianalyysia.
Antenataalisessa sairaalahoidossa olevat naiset kokivat useimmin liikkumisen rajoittumista ja nukkumisvaikeuksia, koti-ikävää, pitkästymistä ja surullisuutta. Eniten oltiin huolestuneita odotetun lapsen terveydestä. Vaikeinta oli epätietoisuus tulevasta. Pitempään sairaalahoidossa olleiden joukossa koettiin muita useammin fyysistä epämukavuutta, huolta synnytyksestä sekä negatiivisia tunteita. Valtaosa naisista piti hoitoa ammattitaitoisena ja kommunikaatiota tasavertaisena. Nuoret äidit kokivat vanhempia useammin puutteita kommunikaatiossa. Useimmin puutteena oli potilaiden mielestä riittämätön tiedonsaanti sekä hoitolinjojen ja saatujen tietojen ristiriitaisuus hoitavien henkilöiden, etenkin lääkärien vaihtuessa. Tietoa haluttiin lisää etenkin tulevista tapahtumista ja omasta tilasta. Keskeinen tekijä antenataalisessa hoidossa oli hoitohenkilökunnan ja potilastovereiden muodostama ympäristö. Hoitoympäristön psykososiaaliset tekijät koettiin fyysisiä keskeisempinä tekijöinä; parannusta haluttiin fyysisen ympäristön psykososiaalisiin tekijöihin, kuten yksityisyyteen ja virikkeisiin. Häiriötä aiheutti useimmin huoneilman tunkkaisuus ja melu.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että antenataalisessa sairaanhoidossa saatu hoito ja kommunikaatio koettiin pääosin positiiviseksi. Entistä enemmän huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää riskiraskauspotilaiden tiedon saantiin ja yhdenmukaisiin hoitolinjauksiin, potilasta hoitavien henkilöiden kesken.
Avainsanat: raskauskomplikaatio, riskiraskaus, sairaalahoito
HELI KONDELIN Women’s experiences about antenatal hospitalization.
The purpose of this study was to describe experiences of those women who had been hospital-ized because of risk pregnancy. It describes how they experience their own status, nursing and environment in the hospital. The object was to produce information for developing the antenatal care in hospital setting.
The study was participated by 193 women, who had been hospitalized for antenatal care in university hospital. Research data was gathered in autumn 2001 by using a self-constructed Likert-type questionnaire, which consisted patient’s background information and questions about their experiences of their own status, nursing and environment in the hospital. In this mainly structured questionnaire there were also open ended questions. The response rate was 76.8 %. The data was described by using frequency and percent distribution and mean. Cross tables, inferential statistics: chi-square test and analysis of variance were used as statistical methods.
Women in antenatal hospitalization experienced most frequently restrictions in exercise and sleeping difficulties, home-sickness, boredom and sadness. Health of the expected baby was worried most commonly. Most difficult was uncertainty about future. Physical discomfort, worry about the baby and negative feelings were more common among those who had been hospitalized over a week than other women. The majority of women felt that hospital care was skilled and communication equal. Young mothers experienced more frequently defects in communication than older mothers. Insufficient information and discrepancy of treatment and information among health personnel, especially doctors, were most frequently experi-enced defect. More information was expected especially about future events and own health status. An essential factor in antenatal care was the psychosocial environment composed of nursing staff and other patient. Psychosocial factors in environment were experienced more essential than physical; improvement was wished in the aspect of physical environment that were connected with psychosocial factors like privacy and activities. Disturbance was most frequently caused by bad quality of air in patient room and noise.
It can be said according to the study results, that patients´ experience in antenatal hospitaliza-tion is mainly positive in part of care received and communication. More attention ought to be given to information received by patients with risk pregnancy and uniformity of patient care among health personnel.
Keywords: pregnancy complications, high risk pregnancy, hospitalization
Tutkimukseen osallistui 193 naista, jotka olivat antenataalisessa sairaalahoidossa yliopistollisessa keskussairaalassa. Aineisto kerättiin syksyllä 2001 itse kehitetyllä Likert-tyyppisellä kyselylomakkeella, joka rakentui taustatiedoista sekä potilaan omaa tilaa, hoitotoimintaa sekä hoitoympäristöä koskevista kysymyssarjoista. Pääasiassa strukturoitu lomake sisälsi myös avokysymyksiä. Vastausprosentti oli 76,8. Aineistoa kuvailtiin tilastollisesti frekvenssi- ja prosenttijakaumin sekä keskiluvuin. Tilastomenetelminä käytettiin lisäksi ristiintaulukointia, khiin neliö - testiä sekä varianssianalyysia.
Antenataalisessa sairaalahoidossa olevat naiset kokivat useimmin liikkumisen rajoittumista ja nukkumisvaikeuksia, koti-ikävää, pitkästymistä ja surullisuutta. Eniten oltiin huolestuneita odotetun lapsen terveydestä. Vaikeinta oli epätietoisuus tulevasta. Pitempään sairaalahoidossa olleiden joukossa koettiin muita useammin fyysistä epämukavuutta, huolta synnytyksestä sekä negatiivisia tunteita. Valtaosa naisista piti hoitoa ammattitaitoisena ja kommunikaatiota tasavertaisena. Nuoret äidit kokivat vanhempia useammin puutteita kommunikaatiossa. Useimmin puutteena oli potilaiden mielestä riittämätön tiedonsaanti sekä hoitolinjojen ja saatujen tietojen ristiriitaisuus hoitavien henkilöiden, etenkin lääkärien vaihtuessa. Tietoa haluttiin lisää etenkin tulevista tapahtumista ja omasta tilasta. Keskeinen tekijä antenataalisessa hoidossa oli hoitohenkilökunnan ja potilastovereiden muodostama ympäristö. Hoitoympäristön psykososiaaliset tekijät koettiin fyysisiä keskeisempinä tekijöinä; parannusta haluttiin fyysisen ympäristön psykososiaalisiin tekijöihin, kuten yksityisyyteen ja virikkeisiin. Häiriötä aiheutti useimmin huoneilman tunkkaisuus ja melu.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että antenataalisessa sairaanhoidossa saatu hoito ja kommunikaatio koettiin pääosin positiiviseksi. Entistä enemmän huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää riskiraskauspotilaiden tiedon saantiin ja yhdenmukaisiin hoitolinjauksiin, potilasta hoitavien henkilöiden kesken.
Avainsanat: raskauskomplikaatio, riskiraskaus, sairaalahoito
HELI KONDELIN Women’s experiences about antenatal hospitalization.
The purpose of this study was to describe experiences of those women who had been hospital-ized because of risk pregnancy. It describes how they experience their own status, nursing and environment in the hospital. The object was to produce information for developing the antenatal care in hospital setting.
The study was participated by 193 women, who had been hospitalized for antenatal care in university hospital. Research data was gathered in autumn 2001 by using a self-constructed Likert-type questionnaire, which consisted patient’s background information and questions about their experiences of their own status, nursing and environment in the hospital. In this mainly structured questionnaire there were also open ended questions. The response rate was 76.8 %. The data was described by using frequency and percent distribution and mean. Cross tables, inferential statistics: chi-square test and analysis of variance were used as statistical methods.
Women in antenatal hospitalization experienced most frequently restrictions in exercise and sleeping difficulties, home-sickness, boredom and sadness. Health of the expected baby was worried most commonly. Most difficult was uncertainty about future. Physical discomfort, worry about the baby and negative feelings were more common among those who had been hospitalized over a week than other women. The majority of women felt that hospital care was skilled and communication equal. Young mothers experienced more frequently defects in communication than older mothers. Insufficient information and discrepancy of treatment and information among health personnel, especially doctors, were most frequently experi-enced defect. More information was expected especially about future events and own health status. An essential factor in antenatal care was the psychosocial environment composed of nursing staff and other patient. Psychosocial factors in environment were experienced more essential than physical; improvement was wished in the aspect of physical environment that were connected with psychosocial factors like privacy and activities. Disturbance was most frequently caused by bad quality of air in patient room and noise.
It can be said according to the study results, that patients´ experience in antenatal hospitaliza-tion is mainly positive in part of care received and communication. More attention ought to be given to information received by patients with risk pregnancy and uniformity of patient care among health personnel.
Keywords: pregnancy complications, high risk pregnancy, hospitalization