Kansainvälistymisen esteet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
SUOPERÄ, MARKKU (2003)
2003
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12570
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12570
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 3 LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA 5 1 JOHDANTO 6 1.1 TUTKIELMAN LÄHTÖKOHDAT 6 1.2 TUTKIELMAN ONGELMANASETTELU JA VIITEKEHYS 8 1.2.1 Tutkielman tavoite ja tutkimusongelmat 8 1.2.2 Tutkielman viitekehys 9 1.3 TUTKIELMAN RAJAUS JA KESKEISET KÄSITTEET 10 1.3.1 Rajaukset 10 1.3.2 Keskeiset käsitteet 11 1.4 TUTKIELMAN METODOLOGIA 15 1.5 TUTKIELMAN ETENEMINEN 16 2 PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN 18 2.1 YLEISTÄ 18 2.2 KATSAUS YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEN OPPIHISTORIAAN 20 2.2.1 Oppimismallit 22 2.2.2 Innovaatioiden omaksumismallit 25 2.2.3 Eklektinen päätöksentekomalli 26 2.2.4 Verkostomalli 27 2.2.5 Resurssiperusteiset mallit 30 2.3 VIENTI KANSAINVÄLISENÄ OPERAATIOMUOTONA 33 2.4 YHTEENVETO 36 3 KANSAINVÄLISTYMISEN ESTEET 40 3.1 YLEISTÄ 40 3.2 ESTEIDEN LUOKITTELU 42 3.3 KOTIMARKKINASUUNTAUTUNEET YRITYKSET 44 3.4 VIENTISUUNTAUTUNEET YRITYKSET 49 3.5 AKTIIVISET VIENTIYRITYKSET 51 3.6 YHTEENVETO 54 4 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 58 4.1 TUTKIMUSMENETELMÄN VALINTA 58 4.2 TUTKIMUSMENETELMIEN LUOTETTAVUUS 59 4.3 TUTKIMUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 59 4.4 AINEISTON KUVAUS 61 5 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI 64 5.1 KOHDEYRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISPROSESSIT 64 5.1.1 Kotimarkkinasuuntautuneet yritykset 64 5.1.2 Vientisuuntautuneet yritykset 65 5.1.3 Aktiiviset vientiyritykset 67 5.2 KOTIMARKKINASUUNTAUTUNEET YRITYKSET 70 5.2.1 Sisäiset esteet 70 5.2.2 Ulkoiset esteet 74 5.3 VIENTISUUNTAUTUNEET YRITYKSET 75 5.3.1 Sisäiset esteet 75 5.3.2 Ulkoiset esteet 80 5.4 AKTIIVISET VIENTIYRITYKSET 81 5.4.1 Sisäiset esteet 81 5.4.2 Ulkoiset esteet 84 5.5 YHTEENVETO 86 6 TUTKIELMAN PÄÄTELMÄT 90 6.1 PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISPROSESSIT 90 6.2 PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEN ESTEET 93 6.3 SUOSITUKSET JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET 98 LÄHTEET LIITTEET
Tiivistelmä
Tutkielman pääongelmana oli mitkä ovat pienten ja keskisuurten yritysten merkittävimpiä kansainvälistymisen esteitä? Työssä keskityttiin vientitoiminnan esteisiin ja muut kansainvälistymisen operaatiomuodot jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Pk-yritysten vientitoiminnan esteitä oli tarkoitus tutkia seuraavien alaongelmien kautta: Mitkä ovat a) kotimarkkinasuuntautu- neiden, b) vientisuuntautuneiden ja c) aktiivisten vientiyritysten merkittävimpiä kansainvälistymisen esteitä? Vientitoiminnan esteet jaoteltiin ensinnäkin sen mukaan, oliko kyseessä yrityksen sisäinen vai ulkoinen este ja toiseksi oliko kyseessä kotimarkkina- vai ulkomaanmarkkinalähtöinen este.
Empiiriseen osuuteen valittiin kaksi pirkanmaalaista pk-yritystä kustakin kolmesta kansainvälistymisvaiheesta. Kohdeyritykset valittiin pääasiassa perinteisiltä teollisuuden toimialoilta yritysten henkilöstömäärän vaihdellessa 1-165 työntekijän välillä. Työn päätutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelun tukena lyhyttä kyselylomaketta. Haastateltavina olivat pk-yritysten toimitusjohtajat.
Pk-yritysten merkittävimmiksi vientitoiminnan esteiksi nousivat ulkomaisten maksujen perimisen vaikeus, markkinointiosaaminen ja johdon ajan puute. Nämä esteet mainittiin jokaisessa kuudessa yrityksessä. Vientitoiminnan esteet vaihtelivat kuitenkin eri kansainvälistymisvaiheessa olevissa yrityksissä: kotimarkkinasuuntautuneilla yrityksillä pääpaino oli kotimarkkinalähtöisissä yrityksen sisäisissä esteissä, kuten yritysjohdon kansainvälisen liiketoiminnan kokemuksen ja osaamisen sekä käyttöpääoman puutteessa. Vientisuuntautuneilla yrityksillä puolestaan painottuivat ulkomaanmarkkinalähtöiset yritykset sisäiset esteet. Näitä olivat muun muassa ulkomaisten jakelukanavien ja asiakkaiden löytäminen sekä vientimarkkinoita koskevan tiedon puute. Myös vientisuuntautuneiden yritysten johdon asenteet ja osaamistaso nähtiin viennin esteinä. Aktiiviset vientiyritykset kokivat merkittävimpinä viennin esteinä ulkomaanmarkkinalähtöiset esteet, kuten kilpailun kovuuden ulkomailla, ulkomaisten asiakkaiden erilaiset tavat ja erilaisten liiketoimintatapojen ymmärtämisen.
Kun tämän tutkimuksen tuloksia verrattiin aikaisempiin viennin esteiden tutkimuksiin, voitiin havaita tutkimustulosten yhtenevä linja. Tutkimuksista ilmeni paljon samoja viennin esteitä, mutta myös erojakin löydettiin. Kokonaisuudessaan tästä tutkimuksesta voidaan sanoa, että pk-sektorille yleispäteviä viennin esteitä on lähes mahdotonta listata, koska esteitä esiintyy kaikissa viennin eri vaiheissa olevissa yrityksissä ja niihin vaikuttavat osaltaan myös yrityksen toimiala, sijainti, koko ja ikä.
Empiiriseen osuuteen valittiin kaksi pirkanmaalaista pk-yritystä kustakin kolmesta kansainvälistymisvaiheesta. Kohdeyritykset valittiin pääasiassa perinteisiltä teollisuuden toimialoilta yritysten henkilöstömäärän vaihdellessa 1-165 työntekijän välillä. Työn päätutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelun tukena lyhyttä kyselylomaketta. Haastateltavina olivat pk-yritysten toimitusjohtajat.
Pk-yritysten merkittävimmiksi vientitoiminnan esteiksi nousivat ulkomaisten maksujen perimisen vaikeus, markkinointiosaaminen ja johdon ajan puute. Nämä esteet mainittiin jokaisessa kuudessa yrityksessä. Vientitoiminnan esteet vaihtelivat kuitenkin eri kansainvälistymisvaiheessa olevissa yrityksissä: kotimarkkinasuuntautuneilla yrityksillä pääpaino oli kotimarkkinalähtöisissä yrityksen sisäisissä esteissä, kuten yritysjohdon kansainvälisen liiketoiminnan kokemuksen ja osaamisen sekä käyttöpääoman puutteessa. Vientisuuntautuneilla yrityksillä puolestaan painottuivat ulkomaanmarkkinalähtöiset yritykset sisäiset esteet. Näitä olivat muun muassa ulkomaisten jakelukanavien ja asiakkaiden löytäminen sekä vientimarkkinoita koskevan tiedon puute. Myös vientisuuntautuneiden yritysten johdon asenteet ja osaamistaso nähtiin viennin esteinä. Aktiiviset vientiyritykset kokivat merkittävimpinä viennin esteinä ulkomaanmarkkinalähtöiset esteet, kuten kilpailun kovuuden ulkomailla, ulkomaisten asiakkaiden erilaiset tavat ja erilaisten liiketoimintatapojen ymmärtämisen.
Kun tämän tutkimuksen tuloksia verrattiin aikaisempiin viennin esteiden tutkimuksiin, voitiin havaita tutkimustulosten yhtenevä linja. Tutkimuksista ilmeni paljon samoja viennin esteitä, mutta myös erojakin löydettiin. Kokonaisuudessaan tästä tutkimuksesta voidaan sanoa, että pk-sektorille yleispäteviä viennin esteitä on lähes mahdotonta listata, koska esteitä esiintyy kaikissa viennin eri vaiheissa olevissa yrityksissä ja niihin vaikuttavat osaltaan myös yrityksen toimiala, sijainti, koko ja ikä.