Johdannaisinstrumenttien tuloverotus.
KIVIJÄRVI, JYRKI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KIVIJÄRVI, JYRKI
2003
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-15Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää johdannaisinstrumenttien verokohtelua sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) että tuloverolain (TVL) näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään lisäksi johdannaisinstrumentteihin liittyvää talousteoriaa, koska verokohtelun ymmärtämiseksi johdannaisten taloudellisen luonteen ymmärtäminen on välttämätöntä. Johdannaisten elinkeinoverotusta koskevassa osiossa tarkastellaan lisäksi lyhyesti johdannaisinstrumenttien kirjanpitoa.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu etupäässä aiheesta kirjoitettujen artikkelien ja lain esitöiden analysointiin. Oikeustapausten ja viranomaisten ohjeiden avulla on pyritty tutkimaan toteutunutta verotus- ja oikeuskäytäntöä.
Johdannaisinstrumenttien tuloverotuksessa ongelmallisin kysymys on optiotyyppisten instrumenttien jaksotus. Verovuonna 2002 voimaan tullut EVL:n muutos on muuttanut merkittävästi option preemion jaksotusta tietyissä tilanteissa. Lakiin pääsäännöksi on kuitenkin jätetty preemion tuloutuminen verotuksessa jo optiosopimuksen solmimisvuonna, mikä ei vastaa kirjanpitokäsittelyä eikä optiosopimuksen taloudellista luonnetta.
Luonnollisen henkilön verotuksessa option preemio tuloutuu sopimuksen solmimisvuonna maksuperusteen mukaisesti. Optiosopimuksen taloudellisen luonteen huomioon ottaminen edellyttäisi lainsäädäntömuutosta.
Termiinityyppisten instrumenttien verokohtelu ei eroa niiden kirjanpitokäsittelystä yhtä jyrkästi kuin optioiden verokohtelu. Jaksotusongelmaa ei esiinny, koska termiinisopimus sitoo molempia osapuolia eikä option preemiota vastaavaa suoritusta makseta sopimusta solmittaessa. Termiinien verokohtelussa ongelmana on EVL:sta puuttuva lainsäädäntö ja oikeustapausten niukkuus.
Verotuksen kannalta johdannaiset ovat vaikeita instrumentteja. Erilaisia instrumentteja on paljon ja uusia kehitellään jatkuvasti. Option preemion jaksotusta koskevat uudet EVL:n säännökset paransivat verokohtelun ennustettavuutta huomattavasti, mutta myös muita instrumentteja koskevan lainsäädännön tarpeellisuus on ilmeinen.
Asiasanat: johdannaisinstrumentit, tuloverotus, optio, termiini, futuuri, preemio.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu etupäässä aiheesta kirjoitettujen artikkelien ja lain esitöiden analysointiin. Oikeustapausten ja viranomaisten ohjeiden avulla on pyritty tutkimaan toteutunutta verotus- ja oikeuskäytäntöä.
Johdannaisinstrumenttien tuloverotuksessa ongelmallisin kysymys on optiotyyppisten instrumenttien jaksotus. Verovuonna 2002 voimaan tullut EVL:n muutos on muuttanut merkittävästi option preemion jaksotusta tietyissä tilanteissa. Lakiin pääsäännöksi on kuitenkin jätetty preemion tuloutuminen verotuksessa jo optiosopimuksen solmimisvuonna, mikä ei vastaa kirjanpitokäsittelyä eikä optiosopimuksen taloudellista luonnetta.
Luonnollisen henkilön verotuksessa option preemio tuloutuu sopimuksen solmimisvuonna maksuperusteen mukaisesti. Optiosopimuksen taloudellisen luonteen huomioon ottaminen edellyttäisi lainsäädäntömuutosta.
Termiinityyppisten instrumenttien verokohtelu ei eroa niiden kirjanpitokäsittelystä yhtä jyrkästi kuin optioiden verokohtelu. Jaksotusongelmaa ei esiinny, koska termiinisopimus sitoo molempia osapuolia eikä option preemiota vastaavaa suoritusta makseta sopimusta solmittaessa. Termiinien verokohtelussa ongelmana on EVL:sta puuttuva lainsäädäntö ja oikeustapausten niukkuus.
Verotuksen kannalta johdannaiset ovat vaikeita instrumentteja. Erilaisia instrumentteja on paljon ja uusia kehitellään jatkuvasti. Option preemion jaksotusta koskevat uudet EVL:n säännökset paransivat verokohtelun ennustettavuutta huomattavasti, mutta myös muita instrumentteja koskevan lainsäädännön tarpeellisuus on ilmeinen.
Asiasanat: johdannaisinstrumentit, tuloverotus, optio, termiini, futuuri, preemio.