Språkbruk och attityder till svenskhet bland högstadieelever och gymnasister i fyra svenska skolor i sk språköar.

Abstract

Tässä tutkielmassa olen tutkinut neljän ruotsalaisen koulun oppilaita, heidän kielenkäyttöään ja mielipiteitään ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä kohtaan. Tutkimuksen koulut sijaitsevat kunnissa, joissa ruotsinkieliset edustavat vähemmistöä (Kotka, Oulu, Pori ja Tampere). Näistä suomenkielisistä kunnista, joissa on ruotsinkielinen koulu, käytetään nimitystä språkö. Rajasin vastaajiksi yläasteen ja lukion oppilaat lukuun ottamatta abiturientteja. Kyseessä ovat siis vuosiluokat 7-9 ja lukion luokat I-II.

Tutkimuksen metodina käytin kyselykaavaketta, jonka olin jakanut seitsemään osa-alueeseen: oppilaiden tausta, äidinkieli, kaksikielisyys, kielen käyttö, ruotsin kielen asema, lailliset oikeudet sekä kouluvalinta ja tulevaisuus. Tutkimusmateriaalina oli yhteensä 264 kaavaketta.

Tutkimustulosten perusteella voidaan koulut jakaa kahteen ryhmään. Oulu ja Pori muodostavat parin, sillä nämä koulut muistuttivat vastauksissaan paljon toisiaan. Molemmissa kouluissa hallitsee oppilaiden suomenkielinen tausta, sillä yli 80% oppilaista kummassakin koulussa arveli, että heidän äidinkielensä on suomi. Huomioitavaa tosin on, että tutkimuksessa käytettiin termiä förstaspråk (ensimmäinen kieli) termin äidinkieli sijaan, joten oppilaat ovat määritelleet termin usealla eri tavalla. Suomen kieli hallitsee oppilaiden elämää niin perheessä, vapaa-ajalla kuin yllättävää kyllä myös koulussa. Vaikka useimmat oppilaista käyttävät ruotsia tai sekä suomea että ruotsia oppitunneilla, löytyi myös oppilaita, jotka käyttävät ainoastaan suomen kieltä tunneilla.

Kotkan ja Tampereen ruotsalaiset koulut poikkeavat Oulusta ja Porista muodostaen parin, joissa on paljon yhtäläisyyksiä. Ruotsin kieli on näkyvämmässä roolissa oppilaiden jokapäiväisessä elämässä. Tampereen ruotsalainen koulu poikkeaa kuitenkin tietyiltä osa-alueilta muista kouluista. Oppilaiden tausta on ruotsalaisempi kuin muissa kouluissa ja ruotsilla ja suomella on yhtä suuri osuus oppilaiden äidinkielessä. Myös kielenkäyttötilanteet osoittavat, että Tampereen koulun oppilaat käyttävät muita oppilaita enemmän ruotsin kieltä.

Tulokset osoittavat, että suurin osa koulujen oppilaista kokee olevansa kaksikielisiä. Kaikkien koulujen oppilailla tuntuu myös olevan vankat mielipiteet ruotsin kielen asemasta ja he tiedostavat oman roolinsa ruotsin kielen säilyttämisessä. Kaikissa kouluissa arveli yli puolet oppilaista, että ruotsin kielen asema täytyy säilyttää. Oppilaat kokevat, että heille on hyötyä ruotsinkielisestä koulutuksesta ja vaikka suomen kielellä onkin hallitseva rooli, aikoo suurin osa tutkimuksen oppilaista jatkaa tulevaisuudessakin opintojaan ruotsin kielellä.

Avainsanat: förstaspråk, tvåspråkighet, språkbruk, svenskans ställning, språkbevarande, lagliga rättigheter, skolval