Arvio Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laatuprojektityöskentelystä raporttien kuvaamana.
RANTALA, TUULA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RANTALA, TUULA
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-10Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 3 2.1. Laadun filosofia 3 2.2. Laatu-käsite 4 2.2.1. Laatu-käsite terveydenhuollossa 5 2.3. Laadunhallinta ja laatujohtaminen 6 2.3.1. Laadunhallinnan menetelmäsuuntaukset 8 2.3.2. Laatuprojektit laadunhallinnan menetelmänä 10 2.4. Donabedianin malli laatuprojektiarvioinnin runkona 12 2.4.1. Rakenne 13 2.4.1.1. Materiaaliset voimavarat 13 2.4.1.2. Inhimilliset voimavarat 15 2.4.1.3. Organisatorinen rakenne 18 2.4.2. Prosessi 19 2.4.2.1. Henkilökunnan näkökulma 19 2.4.2.2. Asiakkaan näkökulma 21 2.4.2.3. Vuorovaikutus ja ihmissuhteet 21 2.4.3. Tulos 22 2.4.3.1. Toiminnan vaikutukset 22 2.4.3.2. Saavutetut taidot 23 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄT 24 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 25 4.1. Tutkimusaineisto ja aineiston keruu 25 4.2. Aineistonkeruuväline ja sen kehittämisprosessi 27 4.3. Aineiston käsittely ja analyysi 30 5 TUTKIMUSTULOKSET 33 5.1. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2000 aloitettujen laatuprojektien rakenteeseen liittyvät näkökulmat 33 5.1.1. Tutkimuksen taustatiedot ja materiaaliset voimavarat 33 5.1.2. Inhimilliset voimavarat 35 5.1.3. Organisatorinen rakenne 39 5.2. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2000 aloitettujen laatuprojektien toteutukseen liittyvät näkökulmat 39 5.2.1 Henkilökunnan näkökulma 39 5.2.2. Vuorovaikutus ja ihmissuhteet 41 5.3. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2000 aloitettujen laatuprojektien tuloksiin liittyvät näkökulmat 43 5.3.1. Toiminnan vaikutukset 43 5.3.2. Saavutetut taidot 46 6. POHDINTA 49 6.1. Tutkimuseettiset kysymykset 49 6.2. Tutkimuksen luotettavuuden arviointi 50 6.3. Tutkimustulosten tarkastelua 52 6.4. Jatkotutkimushaasteet 55 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TUTKIMUKSEN MERKITYS 56 LÄHTEET LIITTEET
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida loppuraporttien perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2000 laatuprojektien aloituskoulutuksissa aloitettuja laatuprojekteja.
Tutkimusaineiston muodostivat 72 loppuraporttia. Aineiston keräämistä varten suunniteltiin tiedonkeruulomake, jonka kysymyksiin vastattiin loppuraporteista löytyvän tiedon perusteella. Tiedonkeruulomake laadittiin tätä tutkimusta varten kirjallisuuden, aiempien tutkimusten ja tutkijan oman työkokemuksen perusteella. Arviointikehikkona käytettiin Donabedianin rakenne-, prosessi- ja tulosnäkökulmaa. Aineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti.
Tulosten mukaan laatuprojekteja tehtiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa ja kaikilla erikoisaloilla. Keskimäärin puolet projekteista kesti yli vuoden ja lähes kaikkien projektien tavoitteena oli prosessin kehittäminen. Suurimmalla osalla projekteista ei ollut projektisuunnitelmaa ja toiminta tapahtui enimmäkseen ilman erillistä rahoitusta. Projektit käynnistyivät useimmiten työyhteisössä nousseesta ongelmasta tai kehittämishaasteesta ja tiimityöskentelyyn osallistui moniammatillinen työryhmä. Lähes kaikki ryhmät osallistuivat aloituskoulutukseen ja koulutusta hyödynnettiin projektien toteutuksessa. Ryhmät kokoontuivat työajalla ja kehitystyö tehtiin oman työn ohessa. Koko henkilökunta osallistui aktiivisesti laatuprojektityöskentelyyn ja sai hyvin tietoa projektiryhmältä projektin vaiheista. Johdon tuki projektien eri vaiheissa oli kirjattu raportteihin puutteellisesti. Tulokset näkyivät toiminnan muutoksina, työyhteisöjen kiinteytymisenä, koulutuksen lisääntymisenä ja henkilökunnan tyytyväisyytenä.
Johtopäätöksinä todetaan, että laatuprojektit kohdistuivat prosessien kehittämiseen. Suunnitelmallisuus, rahoitus ja johdon tuki näyttivät raporttien mukaan vähäiseltä. Projektiryhmien jäsenet edustivat laajasti eri ammattiryhmiä ja projekteissa toteutui osaamisen laaja-alaisuus. Koulutukseen osallistuttiin koko ryhmänä ja sitä hyödynnettiin projektitoiminnassa. Henkilökunta osallistui aktiivisesti kehitystyöhön ja työ tehtiin oman työn ohessa. Sillä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta työmäärän lisääntymiseen. Tulokset olivat merkittäviä työyhteisöille, rajapintoja ylittävä yhteistyö parani ja työtyytyväisyys lisääntyi.
Avainsanat: laatu, laadunhallinta, laatujohtaminen, laatuprojekti, projektiarviointi
Tutkimusaineiston muodostivat 72 loppuraporttia. Aineiston keräämistä varten suunniteltiin tiedonkeruulomake, jonka kysymyksiin vastattiin loppuraporteista löytyvän tiedon perusteella. Tiedonkeruulomake laadittiin tätä tutkimusta varten kirjallisuuden, aiempien tutkimusten ja tutkijan oman työkokemuksen perusteella. Arviointikehikkona käytettiin Donabedianin rakenne-, prosessi- ja tulosnäkökulmaa. Aineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti.
Tulosten mukaan laatuprojekteja tehtiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa ja kaikilla erikoisaloilla. Keskimäärin puolet projekteista kesti yli vuoden ja lähes kaikkien projektien tavoitteena oli prosessin kehittäminen. Suurimmalla osalla projekteista ei ollut projektisuunnitelmaa ja toiminta tapahtui enimmäkseen ilman erillistä rahoitusta. Projektit käynnistyivät useimmiten työyhteisössä nousseesta ongelmasta tai kehittämishaasteesta ja tiimityöskentelyyn osallistui moniammatillinen työryhmä. Lähes kaikki ryhmät osallistuivat aloituskoulutukseen ja koulutusta hyödynnettiin projektien toteutuksessa. Ryhmät kokoontuivat työajalla ja kehitystyö tehtiin oman työn ohessa. Koko henkilökunta osallistui aktiivisesti laatuprojektityöskentelyyn ja sai hyvin tietoa projektiryhmältä projektin vaiheista. Johdon tuki projektien eri vaiheissa oli kirjattu raportteihin puutteellisesti. Tulokset näkyivät toiminnan muutoksina, työyhteisöjen kiinteytymisenä, koulutuksen lisääntymisenä ja henkilökunnan tyytyväisyytenä.
Johtopäätöksinä todetaan, että laatuprojektit kohdistuivat prosessien kehittämiseen. Suunnitelmallisuus, rahoitus ja johdon tuki näyttivät raporttien mukaan vähäiseltä. Projektiryhmien jäsenet edustivat laajasti eri ammattiryhmiä ja projekteissa toteutui osaamisen laaja-alaisuus. Koulutukseen osallistuttiin koko ryhmänä ja sitä hyödynnettiin projektitoiminnassa. Henkilökunta osallistui aktiivisesti kehitystyöhön ja työ tehtiin oman työn ohessa. Sillä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta työmäärän lisääntymiseen. Tulokset olivat merkittäviä työyhteisöille, rajapintoja ylittävä yhteistyö parani ja työtyytyväisyys lisääntyi.
Avainsanat: laatu, laadunhallinta, laatujohtaminen, laatuprojekti, projektiarviointi