Ruokailuun liittyvät rutiinit 40-vuotiaiden miesten perheissä.
NUUTINEN, SUSANNA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NUUTINEN, SUSANNA
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-10Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvattiin ruokailuun liittyviä rutiineja 40-vuotiaiden miesten perheissä. Ruokailuun liittyvät rutiinit muodostuivat perheen työnjaon, kaupassakäynnin, aterian valmistamisen ja ruokailun oheistoiminnan rutiineista. Lisäksi selvitettiin miesten käsityksiä perheen yhteisistä aterioista ja ateriahetkistä. Aineisto kerättiin postikyselyllä, johon vastasi yhteensä 256 neljäkymmentä vuotiasta miestä Pirkanmaalta. Aineiston tilastollisessa käsittelyssä käytettiin SPSS 11.5 for Windows –ohjelmaa. Muuttujien ryhmien välisiä eroja ja riippuvuuksia testattiin varianssianalyysilla, t-testillä, Mann-Whitneyn U-testillä, ristiintaulukoinnilla, khiin neliö –testillä ja Pearsonin korrelaatiolla. Miesten käsitykset perheaterioista ja ateriahetkistä analysoitiin luokittelemalla ilmaisut vastausten sisältöä kuvaavaksi kuvioksi.
Suurin osa miehistä osallistui perheen ruokailuun liittyviin työnjaon rutiineihin. Aterian valmistamista useammin miehet osallistuivat ruokaostosten suunnitteluun, kävivät kaupassa ja kattoivat aterian tai korjasivat sen jäljet. Yli 41 tuntia viikossa ansiotyötä tekevät miehet osallistuivat perheen ruokailuun liittyviin työnjaon rutiineihin harvemmin kuin vähemmän ansiotyötä tekevät miehet. Miesten valintoja kaupassa ohjasivat eniten ruoan maku, tuttuus ja puolison vaatimukset. Suurin osa miehistä teki ruokaostokset ostoslistan eikä hetken mielijohteiden mukaan.
Perheateria valmistettiin päivittäin vain joka toisessa perheessä. Perheaterioita valmistettiin säännöllisemmin viikonloppuisin kuin arkipäivisin. Perheissä syötiin tavallisimmin kunnon ateria välipalan sijaan. Yleensä ateriat valmistettiin raaka-aineista lähtien itse tekemällä, mutta myös valmisaterioiden tai niiden osien käyttäminen oli tavallista. Lapsiperheissä ja avo- tai avioliitossa asuvien miesten perheissä perheaterioita valmistettiin useammin kuin lapsettomissa perheissä ja naimattomien, eronneiden tai asumuserossa asuvien miesten perheissä. Lisäksi lapsiperheissä oli tavallisempaa koko perheen kokoontuminen yhteiselle aterialle kuin perheissä, joissa ei ollut lapsia.
Aterioilla keskityttiin yhdessäoloon ja syömiseen. Toisin kuin monissa ulkomaisissa tutkimuksissa, television tai videon katsominen, radion tai musiikin kuunteleminen, lehtien lukeminen ja työasioiden tekeminen ruokaillessa oli harvinaista. Naimattomat, eronneet ja asumuserossa asuvat miehet yhdistivät näitä ruokailuun useammin kuin avo- tai avioliitossa asuvat miehet. Miehet pitivät perheaterioita tärkeinä sosiaalisina ja ravitsemuksellisina hetkinä.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat monipuolisen kuvan siitä, millaisia ruokailuun liittyviä rutiineja tämän päivän 40-vuotiaiden miesten perheissä on. Jatkotutkimuksia tarvitaan miesten perhekäsityksistä ja kokemuksista perheen ruokailuun liittyvään työnjakoon osallistumisesta, miesten osallistumisen yhteyksistä perheaterian terveellisyyteen sekä perheen sisäisten suhteiden yhteyksistä perheaterioiden yleisyyteen. Lisäksi tarvitaan entistä syvällisempiä tutkimuksia siitä, miksi perheateriat ovat entistä harvinaisempia ja millaisia seurauksia suuntauksella on ihmisten terveyteen.
Avainsanat: miehet, perhe, ruokailuun liittyvät rutiinit
SUMMARY
The research described meal time routines in the families of 40 year old men. The study detailed how the family members shared work related to meal times and preparation of meals. It reported factors affecting the choices men made whilst shopping for food. Also, men’s attitudes and opinions about meal times and family meals were discussed. The data was collected using a questionnaire. The sample comprised 256 forty year old men in Pirkanmaa area. SPSS 11.5 for Windows –program was used for data analysis. Statistical analysis was made by variance analyse, t-test, Mann-Whitney U-test, crosstabletation, khi square –test and Pearson correlation -test. Men’s prescriptions of family-meals were analysed by categorizationing answers for the picture of the contents.
Most of the men shared the family meal time routines. Rather cooking and preparing the meals, men took part in planning for the food purchases, shopping, setting the table and clearing up. Men working longer than 41 hours a week took part in family meal time routines less than men working fewer hours. When shopping for food, men were guided by the taste of the food, its familiarity, and requirements of their partner. Most men used a shopping list, rather than making impulse purchases.
Only half of the families cooked a family meal every day. Family meals were prepared more regularly on week ends than week days. Families usually ate a cooked meal rather than a snack. Most meals were prepared using fresh or unprocessed ingredients, although some ready made meals or processed food were used. Family meals were prepared more often in families with children, and in families where the couple were married or co-habiting, than in families where there were no children, or where the man was single, divorced or separated. Families with children sat together for a meal more often than families without children.
At meal times family members concentrated on eating and enjoying each other’s company. Unlike many foreign surveys, this research claims that it is rare for family members to watch TV or a video, listen to radio or music, read, or work whilst eating a meal. Single men would do other things when eating more often than men living with a partner or family. Men regarded the family meal as an important social event and valued its impact to nutrition.
The results of the research can not be generalized. However, they illustrate the current meal time routines in the families of 40 year old men. Further research is needed to understand men’s concept of family and their experiences in preparation on family meals. Also, questions arise about how the nutritional value of the family meal in affected by the participation of the man, and how the relationships within families affect the family meals. Deeper understanding is needed about the reasons for diminishing popularity of family meals and the effect of the trend to public health.
Keywords: men, family, meal time routines
Suurin osa miehistä osallistui perheen ruokailuun liittyviin työnjaon rutiineihin. Aterian valmistamista useammin miehet osallistuivat ruokaostosten suunnitteluun, kävivät kaupassa ja kattoivat aterian tai korjasivat sen jäljet. Yli 41 tuntia viikossa ansiotyötä tekevät miehet osallistuivat perheen ruokailuun liittyviin työnjaon rutiineihin harvemmin kuin vähemmän ansiotyötä tekevät miehet. Miesten valintoja kaupassa ohjasivat eniten ruoan maku, tuttuus ja puolison vaatimukset. Suurin osa miehistä teki ruokaostokset ostoslistan eikä hetken mielijohteiden mukaan.
Perheateria valmistettiin päivittäin vain joka toisessa perheessä. Perheaterioita valmistettiin säännöllisemmin viikonloppuisin kuin arkipäivisin. Perheissä syötiin tavallisimmin kunnon ateria välipalan sijaan. Yleensä ateriat valmistettiin raaka-aineista lähtien itse tekemällä, mutta myös valmisaterioiden tai niiden osien käyttäminen oli tavallista. Lapsiperheissä ja avo- tai avioliitossa asuvien miesten perheissä perheaterioita valmistettiin useammin kuin lapsettomissa perheissä ja naimattomien, eronneiden tai asumuserossa asuvien miesten perheissä. Lisäksi lapsiperheissä oli tavallisempaa koko perheen kokoontuminen yhteiselle aterialle kuin perheissä, joissa ei ollut lapsia.
Aterioilla keskityttiin yhdessäoloon ja syömiseen. Toisin kuin monissa ulkomaisissa tutkimuksissa, television tai videon katsominen, radion tai musiikin kuunteleminen, lehtien lukeminen ja työasioiden tekeminen ruokaillessa oli harvinaista. Naimattomat, eronneet ja asumuserossa asuvat miehet yhdistivät näitä ruokailuun useammin kuin avo- tai avioliitossa asuvat miehet. Miehet pitivät perheaterioita tärkeinä sosiaalisina ja ravitsemuksellisina hetkinä.
Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat monipuolisen kuvan siitä, millaisia ruokailuun liittyviä rutiineja tämän päivän 40-vuotiaiden miesten perheissä on. Jatkotutkimuksia tarvitaan miesten perhekäsityksistä ja kokemuksista perheen ruokailuun liittyvään työnjakoon osallistumisesta, miesten osallistumisen yhteyksistä perheaterian terveellisyyteen sekä perheen sisäisten suhteiden yhteyksistä perheaterioiden yleisyyteen. Lisäksi tarvitaan entistä syvällisempiä tutkimuksia siitä, miksi perheateriat ovat entistä harvinaisempia ja millaisia seurauksia suuntauksella on ihmisten terveyteen.
Avainsanat: miehet, perhe, ruokailuun liittyvät rutiinit
SUMMARY
The research described meal time routines in the families of 40 year old men. The study detailed how the family members shared work related to meal times and preparation of meals. It reported factors affecting the choices men made whilst shopping for food. Also, men’s attitudes and opinions about meal times and family meals were discussed. The data was collected using a questionnaire. The sample comprised 256 forty year old men in Pirkanmaa area. SPSS 11.5 for Windows –program was used for data analysis. Statistical analysis was made by variance analyse, t-test, Mann-Whitney U-test, crosstabletation, khi square –test and Pearson correlation -test. Men’s prescriptions of family-meals were analysed by categorizationing answers for the picture of the contents.
Most of the men shared the family meal time routines. Rather cooking and preparing the meals, men took part in planning for the food purchases, shopping, setting the table and clearing up. Men working longer than 41 hours a week took part in family meal time routines less than men working fewer hours. When shopping for food, men were guided by the taste of the food, its familiarity, and requirements of their partner. Most men used a shopping list, rather than making impulse purchases.
Only half of the families cooked a family meal every day. Family meals were prepared more regularly on week ends than week days. Families usually ate a cooked meal rather than a snack. Most meals were prepared using fresh or unprocessed ingredients, although some ready made meals or processed food were used. Family meals were prepared more often in families with children, and in families where the couple were married or co-habiting, than in families where there were no children, or where the man was single, divorced or separated. Families with children sat together for a meal more often than families without children.
At meal times family members concentrated on eating and enjoying each other’s company. Unlike many foreign surveys, this research claims that it is rare for family members to watch TV or a video, listen to radio or music, read, or work whilst eating a meal. Single men would do other things when eating more often than men living with a partner or family. Men regarded the family meal as an important social event and valued its impact to nutrition.
The results of the research can not be generalized. However, they illustrate the current meal time routines in the families of 40 year old men. Further research is needed to understand men’s concept of family and their experiences in preparation on family meals. Also, questions arise about how the nutritional value of the family meal in affected by the participation of the man, and how the relationships within families affect the family meals. Deeper understanding is needed about the reasons for diminishing popularity of family meals and the effect of the trend to public health.
Keywords: men, family, meal time routines