Nürnbergistä Haagiin - vertaileva tutkimus simultaanitulkkauksesta kansainvälisessä oikeudenkäynnissä.
HEIRAMO, HANNA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HEIRAMO, HANNA
2003
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-10Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 SIMULTAANITULKKAUKSEN SYNTY 5 3 TULKKAUSTILANTEENA KANSAINVÄLINEN OIKEUDENKÄYNTI 8 3.1 KANSAINVÄLINEN SOTATUOMIOISTUIN (IMT), NÜRNBERG 10 3.1.1 Oikeudenkäynti 10 3.1.2 Tulkkaus 11 3.2 ENTISEN JUGOSLAVIAN KANSAINVÄLINEN SOTARIKOSTUOMIOISTUIN (ICTY), HAAG 13 3.2.1 Oikeudenkäynti 13 3.2.2 Tulkkaus 16 4 SIMULTAANITULKKINA 1940- JA 2000-LUVUILLA 18 4.1 MINKÄLAINEN SIMULTAANITULKIN TULEE OLLA? 18 4.1.1 Kielitaito 18 4.1.2 Puhetaito 21 4.1.3 Tulkkaustaito 23 4.1.4 Muisti 24 4.1.5 Muut ominaisuudet 26 4.2 KOULUTUS 28 4.2.1 Simultaanitulkkien koulutus eilen ja tänään 28 4.2.1.1 Katsaus tulkkikoulujen syntyyn 29 4.2.1.2 Simultaanitulkkaus konsekutiivin rinnalle 33 4.2.2 IMT:n tulkkien koulutustausta 36 4.2.3 ICTY:n tulkkien koulutustausta 39 4.3 REKRYTOINTI 41 4.3.1 Simultaanitulkkien haku- ja valintamenettely 41 4.3.2 Rekrytoinnin tulokset 48 4.3.3 Ennen oikeudenkäynnin alkua 54 4.4 TULKKAUSJÄRJESTELYT 59 4.4.1 IMT, Nürnberg 1945-46 59 4.4.2 ICTY, Haag 2003 65 5 SIMULTAANITULKKAUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS 70 5.1 TULKKAUSYMPÄRISTÖ 70 5.2 TULKKAUSTILAT 75 5.3 TULKKAUSLAITTEET 79 6 NÜRNBERGISTÄ HAAGIIN YHTEENVETO SIMULTAANITULKKAUKSEN TAIPALEESTA 87 LÄHTEET 93 LIITE: Kyselylomake DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa verrataan kahden toisiaan muistuttavan mutta ajallisesti toisistaan selvästi erottuvan kansainvälisen oikeudenkäynnin simultaanitulkkausta. Tutkielmassa tarkastellaan simultaanitulkkausjärjestelyjä vuosina 1945-46 pidetyssä Nürnbergin sotatuomioistuimen oikeudenkäynnissä, jossa simultaanitulkkausta käytettiin ensimmäisen kerran sellaisena, kuin se nykyisin tunnetaan ja verrataan tehtyjä havaintoja parhaillaan Haagissa toimivan entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimen (ICTY) simultaanitulkkausjärjestelyihin. Tarkoituksena on selvittää, miten kaikki Nürnbergissä alkoi, mistä löydettiin tehtävään sopivat tulkit, keitä he olivat, miten heidät uuteen tehtäväänsä opastettiin ja miten tulkkauksen tekniset järjestelyt hoidettiin. Tarkastelun valossa pohditaan, miten simultaanitulkkaus on kuluneina vuosikymmeninä muuttunut.
Nürnbergin osalta tutkimus suoritettiin aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Koska ICTY:n prosesseista ei vielä ole juurikaan saatavilla julkaistua materiaalia, pyrittiin tarvittavia tietoja hankkimaan tuomioistuimen tulkeille osoitetulla lyhyellä kyselylomakkeella. Saatujen vastausten niukkuudesta johtuen ei ICTY:n osalta ole voitu tehdä yleistämiskelpoisia johtopäätöksiä, mutta suuntaa antavina esimerkkeinä tietoja sen sijaan voitiin tarkastella.
Vertailun tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää tekniikan kehittymisen aikaansaamia muutoksia simultaanitulkkausjärjestelyissä ja tulkkien työskentelyoloissa. Toinen tärkeä huomio koski muutosta tulkkien rekrytoinnissa: tilanteessa, jossa Nürnbergin tulkkeja valittiin, ei asianmukaista koulutusta ollut vielä saatavilla, joten muiden sopivien ominaisuuksien ohella valitsijat arvostivat nuoruutta. Iäkkäämpien hakijoiden ei sen sijaan uskottu enää kykenevän omaksumaan uutta tulkkaustekniikkaa tai selviävän työn aiheuttamasta henkisestä paineesta. Nykyisin sen sijaan arvostetaan ennen kaikkea asianmukaista koulutusta ja työkokemusta; ikääkään ei kuitenkaan enää pidetä niin rajoittavana tekijänä kuin aiemmin. Vertailun avulla havaittiin, että vaikka monet tulkkauksen ulkoiset tekijät ovatkin kuluneena aikana muuttuneet ja muuttaneet simultaanitulkkausta omalta osaltaan, on itse tulkkaus edelleenkin samanlaista inhimillistä toimintaa monine samankaltaisine ongelmineen, kuin minä se 40-luvun lopulla opittiin tuntemaan.
Avainsanat: simultaanitulkkaus, simultaanitulkki, kansainvälinen oikeudenkäynti, Nürnbergin oikeudenkäynti, entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuin, ICTY
Nürnbergin osalta tutkimus suoritettiin aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Koska ICTY:n prosesseista ei vielä ole juurikaan saatavilla julkaistua materiaalia, pyrittiin tarvittavia tietoja hankkimaan tuomioistuimen tulkeille osoitetulla lyhyellä kyselylomakkeella. Saatujen vastausten niukkuudesta johtuen ei ICTY:n osalta ole voitu tehdä yleistämiskelpoisia johtopäätöksiä, mutta suuntaa antavina esimerkkeinä tietoja sen sijaan voitiin tarkastella.
Vertailun tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää tekniikan kehittymisen aikaansaamia muutoksia simultaanitulkkausjärjestelyissä ja tulkkien työskentelyoloissa. Toinen tärkeä huomio koski muutosta tulkkien rekrytoinnissa: tilanteessa, jossa Nürnbergin tulkkeja valittiin, ei asianmukaista koulutusta ollut vielä saatavilla, joten muiden sopivien ominaisuuksien ohella valitsijat arvostivat nuoruutta. Iäkkäämpien hakijoiden ei sen sijaan uskottu enää kykenevän omaksumaan uutta tulkkaustekniikkaa tai selviävän työn aiheuttamasta henkisestä paineesta. Nykyisin sen sijaan arvostetaan ennen kaikkea asianmukaista koulutusta ja työkokemusta; ikääkään ei kuitenkaan enää pidetä niin rajoittavana tekijänä kuin aiemmin. Vertailun avulla havaittiin, että vaikka monet tulkkauksen ulkoiset tekijät ovatkin kuluneena aikana muuttuneet ja muuttaneet simultaanitulkkausta omalta osaltaan, on itse tulkkaus edelleenkin samanlaista inhimillistä toimintaa monine samankaltaisine ongelmineen, kuin minä se 40-luvun lopulla opittiin tuntemaan.
Avainsanat: simultaanitulkkaus, simultaanitulkki, kansainvälinen oikeudenkäynti, Nürnbergin oikeudenkäynti, entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuin, ICTY