Kuntatason tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia : tapaustutkimus Tuusulasta
AHTIAINEN, ARI (2003)
AHTIAINEN, ARI
2003
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12493
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12493
Sisällysluettelo
1. Johdanto 10 2 Tutkimustehtävä 12 3 Tutkimuksen teoriataustaa 13 3.1 Tutkijan taustasitoumukset 13 3.2 Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote 13 3.3 Tutkimus kuntatason strategiasta - kvalitatiivinen tapaustutkimus 14 4. Tutkimusmenetelmät 15 4.1 Osallistuva toimintatutkimus 15 4.2 Valmiin aineiston analyysi 15 4.2.1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 16 4.2.2 Muistiot ja kentän palaute strategiasta 16 4.2.3 Tuusulalaisilla opettajilla teetetty strukturoitu kysely 16 5. Tutkimuksen vaiheet 17 5.1 Tutkimuskohteen valinta 17 5.2 Aineiston hankinta 17 5.3 Tutkimusmenetelmän valinta 18 5.4 Tutustuminen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin 18 5.5 Analysointi ja tulkinta 18 6.Tietostrategian lähtökohdat 20 6.1 Valtakunnallinen tietostrategia 20 6.2 Tuusulan strategia 23 6.3 Kangasalan strategia 24 6.4 Koulujen strategiat 25 7. Tuusulan kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visioista ja tavoitteista vuoteen 2005 28 7.1 Tuusulan visio 28 7.2 Tuusulan tavoitteet 28 7.2.1 Taidot ja koulutus 28 7.2.2 Verkkotyöskentely 28 7.2.3 Laitteet ja tuki 29 7.2.4 Viestintä 29 7.3 Kangasalan visio ja tavoitteet 29 7.4 Tuusulan ja Kangasalan visioiden vertailua 30 8. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ja uhkia oppilaitoksessa 31 8.1 Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia 31 8.1.1 Mahdollisuuksia oppijan kannalta 31 8.1.2 Mahdollisuuksia koulun hallinnon kannalta 33 8.1.3 Mahdollisuuksia opettajan kannalta 33 8.2 Tieto- ja viestintätekniikan uhkia 34 9. Tuusulan koulujen tieto- ja viestintätekniikan nykytilanne 36 9.1 Laitteet ja ohjelmistot 36 9.2 Verkkoyhteydet 37 9.3 Oppijoiden oppimistavoitteet ja osaaminen 38 9.4 Henkilökunnan valmiudet ja osaaminen 38 9.5 Kangasalan koulutoimen nykytila 40 9.6 Kangasalan ja Tuusulan nykytilan vertailua 41 9.6.1 Laitteiden ja ohjelmistojen vertailua 41 9.6.2 Verkkoyhteyksien vertailua 42 9.6.3 Oppijoiden ja opettajien osaamisen vertailua 43 10. Tekninen ja pedagoginen mikrotukihenkilö 44 10.1 Pedagoginen mikrotukihenkilö 44 10.2 Tekninen mikrotukihenkilö 44 10.3 Korvaus mikrotuen huolehtimisesta 45 10.4 Tekninen ja pedagoginen mikrotuki Kangasalla 46 10.5 Tuusulan ja Kangasalan mikrotuen vertailua 46 11. Pedagoginen kehittäminen 47 11.1 Tuusulan koulujen yhteistyökumppanit 48 11.2 Kangasalan koulutoimen kuntatason yhteistyökumppanit 49 12. Verkkokoulu ja verkottuminen 50 13. Laitteiden, ohjelmistojen ja tietoverkkojen kehittämisperiaatteet 52 13.1 Laitteiden, ohjelmistojen ja tietoverkkojen kehittämisperiaatteet Tuusulassa 52 13.2 Laitteiden, ohjelmistojen ja tietoverkkojen kehittämisperiaatteet Kangasalla 53 13.3 Tuusulan ja Kangasalan kehittämisperiaatteiden vertailua 53 14. Arviointi-, seuranta- ja kehittämisjärjestelmä 54 14.1 Arviointi-, seuranta- ja kehittämisjärjestelmä Tuusulassa 54 14.2 Arviointi-, seuranta- ja kehittämisjärjestelmä Kangasalla 54 15. Keskeiset päätelmät 55 16. Pohdinta ja johtopäätökset 56 16.1 Työn kritiikki 5616.2 Ehdotuksia jatkotutkimuksiksi 57 LÄHDELUETTELO 58 LIITTEET 61 Liite 1 Tuusulan kartta 61 Liite 2 Netiketti 62Liite 3 Tuusulan kunnan TVT-strategia 63
Tiivistelmä
Tämä on tapaustutkimus kuntatason tieto- ja viestintätekniikan strategiasta. Työn tarkoitus on selventää Tuusulan kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaa ja auttaa kouluja niiden omien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioiden tekemisessä. Työssä on vertailtu kahden kunnan Tuusulan ja Kangasalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioita. Tutkimus tuo esille kahden kunnan erilaisen tilanteen tieto- ja viestintätekniikan alalla ja antaa strategiaa suunnittelevalle esimerkin kahdesta erilaisesta strategiasta.
Tutkimusaineistoa on kerätty strategiatyön aikana syystalvesta 2001 vuoden 2003 helmikuuhun. Tutkija on itse osallistunut Tuusulan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyöhön ja kerännyt materiaalin toimiessaan työryhmän sihteerinä. Tutkimusmenetelmänä on pääasiassa käytetty osallistuvaa havainnointia ja vertailua.
Tutkimuksesta käy ilmi, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia voi olla hyvin erilainen eri kunnissa ja palvella eri tarkoituksia. Yksityiskohtainen strategia antaa täsmätietoa kehittämiskohteista ja on käyttökelpoinen kuvaus nykytilasta ja tavoitetilasta. Lisäksi yksityiskohtainen strategia ohjaa koulujen strategiaprosessia kunnan tavoitteiden suunnassa. Suurempia linjoja maalaileva strategia antaa kouluille enemmän toimintavapautta strategian tulkinnan muodossa. Tutkimus tuo esille kriittisimpiä kehittämisen kohteita esimerkiksi mikrotuen, opettajien täydennyskoulutuksen, tietoyhteiskuntavalmiudet ja sisällöntuotannon opetusverkkoihin.
Avainsanat ja -sanonnat: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, strategiatyö, tieto- ja viestintätekniikan valmiudet, tekninen mikrotuki, pedagoginen mikrotuki.
Tutkimusaineistoa on kerätty strategiatyön aikana syystalvesta 2001 vuoden 2003 helmikuuhun. Tutkija on itse osallistunut Tuusulan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyöhön ja kerännyt materiaalin toimiessaan työryhmän sihteerinä. Tutkimusmenetelmänä on pääasiassa käytetty osallistuvaa havainnointia ja vertailua.
Tutkimuksesta käy ilmi, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia voi olla hyvin erilainen eri kunnissa ja palvella eri tarkoituksia. Yksityiskohtainen strategia antaa täsmätietoa kehittämiskohteista ja on käyttökelpoinen kuvaus nykytilasta ja tavoitetilasta. Lisäksi yksityiskohtainen strategia ohjaa koulujen strategiaprosessia kunnan tavoitteiden suunnassa. Suurempia linjoja maalaileva strategia antaa kouluille enemmän toimintavapautta strategian tulkinnan muodossa. Tutkimus tuo esille kriittisimpiä kehittämisen kohteita esimerkiksi mikrotuen, opettajien täydennyskoulutuksen, tietoyhteiskuntavalmiudet ja sisällöntuotannon opetusverkkoihin.
Avainsanat ja -sanonnat: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, strategiatyö, tieto- ja viestintätekniikan valmiudet, tekninen mikrotuki, pedagoginen mikrotuki.