Saako käännöslehti tuntua käännetyltä? - Suurennuslasin alla National Geographic.
PAAJANEN, MERJA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PAAJANEN, MERJA
2003
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-03Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on pohtia, pitäisikö käännöslehtien sulautua suomalaisten lehtien joukkoon, vai saavatko ne tuntua reilusti käännetyiltä. Viime aikoina käännöstieteessä on voimistunut käsitys, jonka mukaan käännökset saavat olla ja väistämättä ovat erilaisia kuin vastaavat kohdekieliset tekstit. Esimerkiksi interferenssistä on alettu puhua aiempaa myönteisempään sävyyn käännöksiin kuuluvana ominaispiirteenä.
Pohjustan tutkimuksessani kysymystä käännösmäisyyden hyväksyttävyydestä kahdella tapaa. Ensinnäkin tutkin, tuntuuko National Geographic jollain tapaa käännetyltä verrattuna aihealueeltaan samantyyppiseen suomalaiseen julkaisuun, Suomen Luontoon. Vertailun lisäksi on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää pohtia mahdollisen käännösmäisyyden syitä. Tämän vuoksi käsittelen myös National Geographicin käännösprosessiin vaikuttavia normeja, joiden tutkiminen on yksi keino ymmärtää, miksi National Geographicin käännökset ovat sellaisia kuin ne ovat.
National Geographicin ja Suomen Luonnon vertailussa käy ilmi, ettei lehtien välillä ole havaittavissa kovin dramaattisia eroja. National Geographicin tunnistaa silti selvästi käännetyksi lehdeksi, koska asiat esitetään hieman erilaisessa valossa kuin Suomen Luonnossa: artikkelit etenevät jännittävänä, mukaansatempaavana kertomuksena ja siellä täällä käytetään tunnepitoisia ilmauksia, jotka eivät aivan tunnu istuvan suomenkieliseen tekstiin. Myös National Geographicin amerikkalainen alkuperä sekä se, että lehti on suunnattu laajalle, kansainväliselle yleisölle, näkyy artikkeleissa paikka paikoin.
National Geographicin käännösprosessiin vaikuttavia tekijöitä tutkittaessa tulee esiin, että kääntäjät työskentelevät moninaisten vaatimusten ristipaineessa. Työnantaja odottaa käännösten olevan uskollisia, kohdekulttuurin tarpeisiin muokattuja ja tarkasti määriteltyjen layout-sääntöjen mukaisia. Kääntäjien työhön vaikuttavat siis sekä lähde- ja kohdekulttuurin normit että työnantajan omat, lähdekulttuuriin pohjautuvat eksplisiittiset normit. Kääntäjät pyrkivät vastaamaan ristiriitaisiin vaatimuksiin tekemällä sujuvalla suomen kielellä kirjoitettua lehteä, joka kuitenkin vastaa tyylillisesti alkuperäistä National Geographiciä.
Tarkasteltuani National Geographicin käännöksiä ja käännösprosessia olen tullut siihen tulokseen, että National Geographicin kaltaisen käännöslehden kohdalla ei ehkä niinkään kannata kysyä, saako se tuntua käännetyltä, vaan voisiko se muulta tuntuakaan. National Geographic on selkeästi omanlaisensa, vahvasti lähdekulttuuriin sidottu lehti, ja tietynasteisesta kulttuurisesta muokkauksesta huolimatta lehden taustavoimat haluavat varmistaa, että se myös säilyy sellaisena. Tiettyä käännösmäisyyttä voidaan siis pitää lehteen olennaisesti kuuluvana piirteenä.
Avainsanat: käännöslehdet, normit, National Geographic
Pohjustan tutkimuksessani kysymystä käännösmäisyyden hyväksyttävyydestä kahdella tapaa. Ensinnäkin tutkin, tuntuuko National Geographic jollain tapaa käännetyltä verrattuna aihealueeltaan samantyyppiseen suomalaiseen julkaisuun, Suomen Luontoon. Vertailun lisäksi on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää pohtia mahdollisen käännösmäisyyden syitä. Tämän vuoksi käsittelen myös National Geographicin käännösprosessiin vaikuttavia normeja, joiden tutkiminen on yksi keino ymmärtää, miksi National Geographicin käännökset ovat sellaisia kuin ne ovat.
National Geographicin ja Suomen Luonnon vertailussa käy ilmi, ettei lehtien välillä ole havaittavissa kovin dramaattisia eroja. National Geographicin tunnistaa silti selvästi käännetyksi lehdeksi, koska asiat esitetään hieman erilaisessa valossa kuin Suomen Luonnossa: artikkelit etenevät jännittävänä, mukaansatempaavana kertomuksena ja siellä täällä käytetään tunnepitoisia ilmauksia, jotka eivät aivan tunnu istuvan suomenkieliseen tekstiin. Myös National Geographicin amerikkalainen alkuperä sekä se, että lehti on suunnattu laajalle, kansainväliselle yleisölle, näkyy artikkeleissa paikka paikoin.
National Geographicin käännösprosessiin vaikuttavia tekijöitä tutkittaessa tulee esiin, että kääntäjät työskentelevät moninaisten vaatimusten ristipaineessa. Työnantaja odottaa käännösten olevan uskollisia, kohdekulttuurin tarpeisiin muokattuja ja tarkasti määriteltyjen layout-sääntöjen mukaisia. Kääntäjien työhön vaikuttavat siis sekä lähde- ja kohdekulttuurin normit että työnantajan omat, lähdekulttuuriin pohjautuvat eksplisiittiset normit. Kääntäjät pyrkivät vastaamaan ristiriitaisiin vaatimuksiin tekemällä sujuvalla suomen kielellä kirjoitettua lehteä, joka kuitenkin vastaa tyylillisesti alkuperäistä National Geographiciä.
Tarkasteltuani National Geographicin käännöksiä ja käännösprosessia olen tullut siihen tulokseen, että National Geographicin kaltaisen käännöslehden kohdalla ei ehkä niinkään kannata kysyä, saako se tuntua käännetyltä, vaan voisiko se muulta tuntuakaan. National Geographic on selkeästi omanlaisensa, vahvasti lähdekulttuuriin sidottu lehti, ja tietynasteisesta kulttuurisesta muokkauksesta huolimatta lehden taustavoimat haluavat varmistaa, että se myös säilyy sellaisena. Tiettyä käännösmäisyyttä voidaan siis pitää lehteen olennaisesti kuuluvana piirteenä.
Avainsanat: käännöslehdet, normit, National Geographic