Preparing for an interpreting assignment - an element of an interpreter's expertise
ALA-ANTTI, SAANA (2003)
2003
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12465
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12465
Sisällysluettelo
CONTENTS 1 INTRODUCTION 1.1 Interpreter as an expert 1.2 Professional ethics of interpreters 2 PREPARARING FOR AN INTEPRETING ASSIGNMENT 2.1 Knowledge and interpreting 2.2 Sequential model of translation 2.3 Gathering background material 2.4 Background material 2.5 The Internet as a source of information 3 PROCESSING THE REFERENCE MATERIAL IN ACCORDANCE WITH THE ORGANIC STUDY METHOD 3.1 The Buzan organic study method First stage preparation Second stage application 3.2 The non-linear brain 3.3 Mind Maps 4 POINTS OF PARTICULAR IMPORTANCE DURING PREPARATION 4.1 Names and titles 4.2 Numbers and figures 4.3 Abbreviations and acronyms 4.4 Unfamiliar words 4.5 Terminology work and glossaries 4.6 Direct quotations, metaphors and sayings Quotations Sayings and metaphors 4.7 Written texts to be read aloud 5 CONCLUSIONS Constraints of reality BIBLIOGRAPHY
Tiivistelmä
Tutkielman lähtöoletus on käsitys konferenssitulkista oman alansa eli tulkkauksen asiantuntijana. Tulkin asiantuntijuus kattaa monta eri osa-aluetta, joista yksi tärkeimmistä on tulkkaustoimeksiantoon valmistautuminen. Toimeksiantoon valmistautumista tarkastellaan tutkielmassa paitsi osana tulkin asiantuntijuutta, myös osana tulkin ammattietiikkaa.
Tutkielma pyrkii valottamaan tulkkaustoimeksiantoon valmistautumisen eri vaiheita aineiston hankinnasta sen jäsenneltyyn prosessointiin. Tutkielmassa esitellään Tony Buzanin kehittämä organic study method -opiskelumenetelmä ja arvioidaan menetelmän soveltuvuutta tulkkaustoimeksiantoon valmistautuvan tulkin tarpeisiin.
Tutkielmassa esitellään myös niinikään Tony Buzanin kehittämä mind mapping
-muistiinpanotekniikka, joka nykytutkimuksen valossa vastaa perinteisiä, lineaarisia muistiinpanotekniikoita paremmin ihmisaivojen epälineaarista tapaa prosessoida informaatiota, ja arvioidaan mind mapping -muistiinpanotekniikan käyttökelpoisuutta tulkkaustoimeksiantoon valmistautuvan tulkin apuvälineenä.
Lisäksi tutkielmassa kuvataan käytännönläheisesti monia keskeisiä seikkoja, joihin tulkin on toimeksiantoon valmistautuessaan syytä kiinnittää huomiota. Käsittelyssä keskitytään tulkin toimeksiantajalta saamaan ja itse hankkimaan tausta-aineistoon, ja se sisältää hyvinkin käytännönläheisiä strategioita esimerkiksi nimien, lukujen, lyhenteiden ja vaikkapa suorien lainausten tulkkaukseen valmistautumiseen. Tutkielmassa käsitellään lyhyesti myös tiedonhakua Internetistä ja tulkin valmistautumisen aikana tekemää sanastotyötä.
Johtopäätöksenä todetaan, että systemaattisesta valmistautumisesta voi olla tulkille todellista hyötyä, koska se voi tehostaa valmistautumista ja siten auttaa säästämään kallisarvoista aikaa. Lisäksi järjestelmällinen valmistautuminen voi auttaa tulkkia helpommin tunnistamaan varsinaisen tulkkaussuorituksen kannalta keskeiset asiat ja ongelmakohdat. Tutkielmassa todetaan lopuksi, että tulkkaustoimeksiantoon valmistautuminen on olennainen osa tulkin työtä, eikä sitä voi sivuuttaa vetoamalla esimerkiksi kokemukseen.
Tutkielma perustuu alan kirjallisuuteen sekä suurelta osin kirjoittajan useiden vuosien ammatilliseen kokemukseen konferenssitulkin työstä.
Avainsanat: asiantuntijuus, konferenssitulkkaus, opiskelumenetelmä valmistautuminen
Tutkielma pyrkii valottamaan tulkkaustoimeksiantoon valmistautumisen eri vaiheita aineiston hankinnasta sen jäsenneltyyn prosessointiin. Tutkielmassa esitellään Tony Buzanin kehittämä organic study method -opiskelumenetelmä ja arvioidaan menetelmän soveltuvuutta tulkkaustoimeksiantoon valmistautuvan tulkin tarpeisiin.
Tutkielmassa esitellään myös niinikään Tony Buzanin kehittämä mind mapping
-muistiinpanotekniikka, joka nykytutkimuksen valossa vastaa perinteisiä, lineaarisia muistiinpanotekniikoita paremmin ihmisaivojen epälineaarista tapaa prosessoida informaatiota, ja arvioidaan mind mapping -muistiinpanotekniikan käyttökelpoisuutta tulkkaustoimeksiantoon valmistautuvan tulkin apuvälineenä.
Lisäksi tutkielmassa kuvataan käytännönläheisesti monia keskeisiä seikkoja, joihin tulkin on toimeksiantoon valmistautuessaan syytä kiinnittää huomiota. Käsittelyssä keskitytään tulkin toimeksiantajalta saamaan ja itse hankkimaan tausta-aineistoon, ja se sisältää hyvinkin käytännönläheisiä strategioita esimerkiksi nimien, lukujen, lyhenteiden ja vaikkapa suorien lainausten tulkkaukseen valmistautumiseen. Tutkielmassa käsitellään lyhyesti myös tiedonhakua Internetistä ja tulkin valmistautumisen aikana tekemää sanastotyötä.
Johtopäätöksenä todetaan, että systemaattisesta valmistautumisesta voi olla tulkille todellista hyötyä, koska se voi tehostaa valmistautumista ja siten auttaa säästämään kallisarvoista aikaa. Lisäksi järjestelmällinen valmistautuminen voi auttaa tulkkia helpommin tunnistamaan varsinaisen tulkkaussuorituksen kannalta keskeiset asiat ja ongelmakohdat. Tutkielmassa todetaan lopuksi, että tulkkaustoimeksiantoon valmistautuminen on olennainen osa tulkin työtä, eikä sitä voi sivuuttaa vetoamalla esimerkiksi kokemukseen.
Tutkielma perustuu alan kirjallisuuteen sekä suurelta osin kirjoittajan useiden vuosien ammatilliseen kokemukseen konferenssitulkin työstä.
Avainsanat: asiantuntijuus, konferenssitulkkaus, opiskelumenetelmä valmistautuminen