Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Ymmärtäminen ja kieli Martin Heideggerin filosofiassa.

RANTANEN, TUOMAS (2003)

 

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.



RANTANEN, TUOMAS
2003

Filosofia - Philosophy
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-27
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee saksalaisfilosofi Martin Heideggerin käsityksiä ymmärtämisestä ja kielestä. Heideggeria voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä viime vuosisadan mannermaisen filosofian edustajista. Heideggerin peruskysymys koskee olemista ja tähän olemiseen liittyvää ymmärtämistä. Heideggerin vaikutus on ollut erityisen voimakas hermeneutiikan traditioon, ja Heideggerin voidaankin nähdä edustavan tietynlaista käännekohtaa hermeneutiikan traditiossa. Kyseinen käänne liittyy monessa mielessä nimenomaan Heideggerin käsityksiin ymmärtämisestä ja kielestä. Heidegger palauttaa sekä ymmärtämisen että kielen kiinteästi ihmisen olemassaoloon. Näin Heideggerin voidaan nähdä problematisoivan sekä ajatuksen ymmärtämisestä metodina että ajatuksen kielestä ihmisen käyttämänä välineenä.

Heideggerin filosofian keskeisin kysymys koskee olemista. Tämä olemiskysymys esiintyy eri painotuksin ja eri näkökulmista tarkasteltuina läpi koko Heideggerin laajan tuotannon. Heideggerin mukaan elämme aina jo olemisymmärryksessä ja tämän vuoksi kysymys olemisen mielestä on filosofian traditiossa päässyt hautautumaan. Heideggerilla onkin filosofiassaan jatkuva pyrkimys aiemman tradition uudelleen tulkintaan sekä eräänlaiseen länsimaisen tradition ylittämiseen. Tässä pyrkimyksessään Heidegger palaa usein esimerkiksi esisokraattisen tradition ja runollisen filosofian pariin.

Heideggerin ajattelun seurauksena on syntynyt uudenlainen filosofinen hermeneutiikka, jonka keskeisimpiä edustajia ovat Hans-Georg Gadamer ja Paul Ricoeur. Gadamer on omaksunut Heideggerin ajattelun ja perinnön kurinalaisemmin, kun taas Ricoeurin filosofinen hermeneutiikka perustuu olennaisella tavalla myös Heideggerin ajatteluun kohdistettuun kritiikkiin.

Avainsanat: Heidegger, hermeneutiikka, ymmärtäminen, kieli, Dasein, maailmassaoleminen, käsilläoleminen, esilläoleminen.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [34752]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste