Todistajan asema poliisin suorittamassa esitutkinnassa.
MAKSNIEMI, JARKKO (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MAKSNIEMI, JARKKO
2003
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-28Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on todistajan asema poliisin suorittamassa esitutkinnassa. Todistajan asemaa tarkastellaan systematisoimalla ja tulkitsemalla todistajan oikeuksia ja velvollisuuksia esitutkinnassa. Tutkimuksessa selvitetään myös oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumista ja toteutumatta jäämistä.
Tutkielman alussa määritellään esitutkinta ja selvitetään yleisten esitutkintaperiaatteiden sekä todistajan asemaan liittyvien perus- ja ihmisoikeuksien sisältöä. Tämän jälkeen tarkastellaan todistajan oikeuksia ja velvollisuuksia siinä järjestyksessä kuin ne pääsääntöisesti tulevat esitutkinnassa konkreettisiksi. Todistajan asemaa tarkastellaan myös eri todistelukeinoissa. Lopuksi pohditaan todistajansuojelun merkitystä todistajan asemaan ja miten todistajansuojaa voidaan parantaa.
Tutkielma on lainopillinen. Julkisoikeuden alajaotuksessa tutkimus kuuluu pääasiassa rikosprosessioikeuteen, sillä tutkimuksen ympäristönä oleva esitutkinta on osa rikosprosessia. Tärkeimmät lähdeteokset ovat olleet virallisjulkaisuista hallituksen esitys esitutkintaa ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevaksi lainsäädännöksi sekä hallituksen esitys esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta. Tutkielman kannalta keskeistä lähdekirjallisuutta ovat olleet mm. Helmisen, Lehtolan ja Virolaisen teos Esitutkinta ja pakkokeinot 2002 sekä Helmisen, Kuusimäen ja Salmisen teos Poliisioikeus 1999.
Todistajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään mm. esitutkintalaissa ja oikeudenkäymiskaaressa. Todistajan asemaa esitutkinnassa määrittävien säännösten ja perus- ja ihmisoikeuksien välillä ei ole havaittavissa ristiriitaa. Todistajan asemaan vaikuttavina ongelmina todetaan tulkintaongelma lausuman perättömyydestä sekä rajanveto perättömän lausuman ja todistajan kokonaiskieltäytymisoikeuden välillä. Kokonaisuutta ajatellen todistajan asema rikosprosessissa on tärkeä, sillä todistajan avulla tapahtuva todistelu on merkittävin keino rikosten tosiasiapuolten selvittämisessä.
Eniten kehitettävää ja parannettavaa todistajan asemaan liittyen on todistajan informoinnissa ja todistajansuojelussa. Nämä asiat liittyvät toisiinsa. Todistajan informointia lisäämällä vähennetään todistajan epätietoisuutta rikosprosessista, mikä samalla parantaa todistajansuojaa. Todistajansuojaa voidaan parantaa myös rajoittamalla todistajan henkilötietojen julkisuutta ja asettamalla todistajalle erillinen tukihenkilö. Todistajansuojan parantaminen on erittäin tärkeä asia rikosprosessissa, koska todistajan merkitys todistelussa on suuri ja koska todisteluun vaikuttamalla vaikutetaan samalla aineellisen totuuden selvittämiseen.
Tutkielman alussa määritellään esitutkinta ja selvitetään yleisten esitutkintaperiaatteiden sekä todistajan asemaan liittyvien perus- ja ihmisoikeuksien sisältöä. Tämän jälkeen tarkastellaan todistajan oikeuksia ja velvollisuuksia siinä järjestyksessä kuin ne pääsääntöisesti tulevat esitutkinnassa konkreettisiksi. Todistajan asemaa tarkastellaan myös eri todistelukeinoissa. Lopuksi pohditaan todistajansuojelun merkitystä todistajan asemaan ja miten todistajansuojaa voidaan parantaa.
Tutkielma on lainopillinen. Julkisoikeuden alajaotuksessa tutkimus kuuluu pääasiassa rikosprosessioikeuteen, sillä tutkimuksen ympäristönä oleva esitutkinta on osa rikosprosessia. Tärkeimmät lähdeteokset ovat olleet virallisjulkaisuista hallituksen esitys esitutkintaa ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevaksi lainsäädännöksi sekä hallituksen esitys esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta. Tutkielman kannalta keskeistä lähdekirjallisuutta ovat olleet mm. Helmisen, Lehtolan ja Virolaisen teos Esitutkinta ja pakkokeinot 2002 sekä Helmisen, Kuusimäen ja Salmisen teos Poliisioikeus 1999.
Todistajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään mm. esitutkintalaissa ja oikeudenkäymiskaaressa. Todistajan asemaa esitutkinnassa määrittävien säännösten ja perus- ja ihmisoikeuksien välillä ei ole havaittavissa ristiriitaa. Todistajan asemaan vaikuttavina ongelmina todetaan tulkintaongelma lausuman perättömyydestä sekä rajanveto perättömän lausuman ja todistajan kokonaiskieltäytymisoikeuden välillä. Kokonaisuutta ajatellen todistajan asema rikosprosessissa on tärkeä, sillä todistajan avulla tapahtuva todistelu on merkittävin keino rikosten tosiasiapuolten selvittämisessä.
Eniten kehitettävää ja parannettavaa todistajan asemaan liittyen on todistajan informoinnissa ja todistajansuojelussa. Nämä asiat liittyvät toisiinsa. Todistajan informointia lisäämällä vähennetään todistajan epätietoisuutta rikosprosessista, mikä samalla parantaa todistajansuojaa. Todistajansuojaa voidaan parantaa myös rajoittamalla todistajan henkilötietojen julkisuutta ja asettamalla todistajalle erillinen tukihenkilö. Todistajansuojan parantaminen on erittäin tärkeä asia rikosprosessissa, koska todistajan merkitys todistelussa on suuri ja koska todisteluun vaikuttamalla vaikutetaan samalla aineellisen totuuden selvittämiseen.