Korporatismista korporatismiin: Yritys murentaa keskitetyn työmarkkinamekanismin perusteita.

LILJA, ANSSI (2003)
 

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.



LILJA, ANSSI
2003

Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-26
Näytä kaikki kuvailutiedot

Sisällysluettelo

Lyhenneluettelo................................................................................................................III Luettelo graafisista esityksistä...........................................................................................V 1. JOHDANTO..................................................................................................................1 1.1. Tutkielman taustaa..................................................................................................2 1.2. Työmarkkinapolitiikka tutkimuskohteena Suomessa...................................................4 1.3. Tutkimustehtävä, -rajaus ja -kysymys........................................................................7 1.4. Tutkimusaineisto ja tutkielman rakenne.....................................................................9 2. TUTKIMUSMETODI JA TEOREETTINEN KEHYS............................................................11 2.1. Uusi retoriikka........................................................................................................11 2.1.1. Retorinen argumentaatiokenttä työmarkkinapoliittisessa sopimustoiminnassa......11 2.1.2. Argumentaation malli.......................................................................................15 2.1.3. Argumentaatiotekniikat....................................................................................16 2.1.4. Retorisen luennan malli....................................................................................20 2.2. Valta työmarkkinakentässä......................................................................................22 2.2.1. Valta vuorovaikutuksellisena toimintana.............................................................25 2.2.2. Valtasuhteiden uusintaminen............................................................................27 3. TYÖMARKKINASOPIMUSTOIMINTA POLIITTISENA OSA-ALUEENA...............................30 3.1. Työmarkkinasopimustoiminnan vaikutustasot............................................................30 3.1.1. Korporatismikäsitteen rasitteet.........................................................................36 3.1.2. Korporatismin ja pluralismin rajanvedon häilyvyys...............................................38 3.1.3. Suomalaisia tulkintoja etujärjestövaikuttamisesta...............................................41 3.2. Strategianäkemyksiä työmarkkinasopimustoiminnasta...............................................46 3.2.1. "Yhteinen hyvä" strategisena tavoitteena...........................................................46 3.2.2. Työnantajat ja strategiset valinnat.....................................................................49 3.2.3. Valtio ja työmarkkinapolitiikan strategiat............................................................53 3.2.4. Palkansaajien strategiat työmarkkinapolitiikan kentässä .....................................55 3.2.5. Kilpailukyky strategisena valintana....................................................................60 4. TYÖMARKKINASOPIMUSTOIMINNAN KEHITYSJAKSOT................................................65 4.1. Pyrkimyksiä kollektiiviseen työmarkkinasopimustoimintaan.........................................65 4.2. Työmarkkinasopimusjärjestelmän hajaannuksen kausi................................................69 4.3. Murrosvaiheesta keskitettyyn työmarkkinasopimustoimintaan .....................................73 4.4. Työmarkkinapolitiikan vakiintumisen aika...................................................................76 4.5. Keskitetyt työmarkkinaratkaisut kyseenalaistetaan 1980-luvulla...................................82 5. TYÖMARKKINAPOLIITTISET PAINOTUKSET MUUTTUVAT..............................................90 5.1. Työmarkkinoiden keskitetty neuvottelujärjestelmä umpikujassa....................................90 5.2. Tarkistusneuvottelut epätietoisuudessa......................................................................97 5.3. Yksityinen ja julkinen sektori eri linjoille palkkaratkaisuissa........................................102 5.4. Neuvottelujärjestelmä hajallaan ja julkinen sektori "tukkanuottasilla"............................111 5.5. Hallituskoalitio vaihtuu ja keskitetty neuvottelujärjestelmä palaa..................................117 5.6. Työmarkkinapoliittiset komiteat vaikuttavat neuvotteluilmapiiriin...................................122 5.6.1. Työmarkkinajärjestelmien kehittämiskomitean mietinnöt.....................................124 5.6.2. Työaikasijoittelua selvittävät komiteat................................................................144 5.6.3. Vaikutukset työlakeihin....................................................................................153 6. KORPORATISMISTA KORPORATISMIIN 157 6.1. Argumentaatiotavat työmarkkinapoliittisessa kentässä...............................................157 6.2. Työmarkkinaosapuolien valtasuhteet korporatismin ja pluralismin perspektiivissä..........163 6.3. Huomioita työmarkkinapoliittisesta tutkimustarpeesta................................................169 LÄHDELUETTELO...........................................................................................................171 Artikkelit ja kirjallisuus.................................................................................................171 Haastattelut................................................................................................................174 Komiteamietinnöt ja hallinnon työryhmäjulkaisut............................................................174 Lehtikirjoitus...............................................................................................................174 Sopimusasiakirjat ja pöytäkirjat....................................................................................174 Tiedotteet ja toimintakertomukset.................................................................................175 Valtiopäiväasiakirjat.....................................................................................................176 WWW-lähteet.............................................................................................................177
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee 1991-1996 työmarkkinoiden neuvottelumekanismiin kohdistettuja muutospaineita

lisätä paikallisia sopimusoikeuksia ja purkaa yleissitovuuteen perustuva sopimusjärjestelmä. Tutkimuksessa

analysoidaan työmarkkinaosapuolien, hallituksen, työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen, argumentaatiota ja

valtasuhteita työmarkkinasopimus- ja työlainsäädäntöneuvotteluissa. Samalla vertaillaan Ahon ja Lipposen

ensimmäisen hallituksen suhtautumiseroja työmarkkinajärjestöjen vaikutusvaltaan yhteiskuntapolitiikassa ja

lainvalmistelutyössä.

Politiikantutkimuksellinen näkökulma tässä työssä on työmarkkinaosapuolien valtasuhteissa ilmenevien

pluralististen ja korporatiivisten piirteiden eritteleminen työmarkkinapoliittisessa päätöksentekokentässä.

Aikaisempi työmarkkinoiden sopimustoimintaa ja -poliittista päätöksentekoa tarkastellut tutkimus on ollut

deskriptiivistä, jota tämäkin tutkimus suurelta osin edustaa. Tämän lisäksi aikaisempi työmarkkinasuhteita

käsittelevä tutkimus on korostanut joko kansallisen konsensuksen tai konfliktin ominaisuuksia. Tässä

tutkimuksessa käsitepari kyseenalaistetaan työmarkkinamekanismin arvioinnin lähtökohtana ja hyväksytään

ne kolmikantaneuvotteluihin samanaikaisesti vaikuttaviksi toimintastrategisiksi tekijöiksi.

Tutkimuksessa analysoidaan työmarkkinatoimijoiden intentioita ja keskinäisen vakuuttamisen merkityksiä

työmarkkinapolitiikan neuvotteluareenoilla. Tutkimusmetodina käytetään argumentaatioteoreettista menetelmää.

Työmarkkinapoliittiset vuorovaikutustapahtumat jaetaan Perelmanin tyypittelyä hyväksi käyttämällä

argumentaatioteknisiin osiin ja analysoidaan niissä ilmeneviä työmarkkinaosapuolien käyttämiä valtamuotoja.

Teoreettisella tasolla vallan ilmenemisen muodot jaetaan kolmeen: yksiulotteiseen pluralistiseen valtaan;

kaksiulotteiseen latenttiin päätöksiä torjuvaan ja ennakoivaan valtaan; kolmiulotteiseen järjestelmärakenteisiin

nojaavaan vallankäyttöön. Tutkimusaineistoksi on valittu keskitetyt työmarkkinasopimukset,

työlainsäädäntömietinnöt (5 kpl.), hallituksen kannanotot ja aihepiiriä koskettavat lainsäädäntöasiakirjat.

Näiden lisäksi liittokierrosten neuvottelutapahtumien selvittämiseksi on tapauskohtaisesti etsitty tietoa

työmarkkinakeskusjärjestöjen toimintakertomuksista, tiedotteista ja julkaisuista.

Tutkimuksen johtopäätöksissä todennetaan työmarkkinaosapuolien ja kahden hallituskoalition argumentaation

peruserot ja yhtenevät piirteet, jotka peilautuvat poliittisideologiseen yhteiskuntaohjauksen teemaan.

Työnantajaosapuoli ajoi 1990-luvun alussa keskitetyn neuvottelujärjestelmän purkamista. Palkansaajapuolella

nojattiin työehtojen yleissitovuuden perustaan. Tämä tutkimus antaa vastauksen siihen, miten osapuolien

risteävät tavoitteet ratkaistiin ja minkälaisia valtaresursseja työmarkkinaosapuolet käyttivät prosessin kuluessa.

Työmarkkinaosapuolien valtasuhteissa esiintyy samanaikaisesti pluralistisia ja korporatistisia vaikutustapoja,

joiden eritteleminen työmarkkinapolitiikan kentässä ei kaikissa tapauksissa ole yksiselitteistä.

Asiasanat: argumentointi, etujärjestöt, komiteat, korporativismi (korporatismi), pluralismi, politiikantutkimus,

retoriikka, työmarkkinajärjestöt, työoikeus (työlainsäädäntö), työmarkkinapolitiikka, työmarkkinasopimukset,

vallanjako, valta, valtarakenteet, valtio-oppi
Kokoelmat