Korporatismista korporatismiin: Yritys murentaa keskitetyn työmarkkinamekanismin perusteita.
LILJA, ANSSI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LILJA, ANSSI
2003
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-26Sisällysluettelo
Lyhenneluettelo................................................................................................................III Luettelo graafisista esityksistä...........................................................................................V 1. JOHDANTO..................................................................................................................1 1.1. Tutkielman taustaa..................................................................................................2 1.2. Työmarkkinapolitiikka tutkimuskohteena Suomessa...................................................4 1.3. Tutkimustehtävä, -rajaus ja -kysymys........................................................................7 1.4. Tutkimusaineisto ja tutkielman rakenne.....................................................................9 2. TUTKIMUSMETODI JA TEOREETTINEN KEHYS............................................................11 2.1. Uusi retoriikka........................................................................................................11 2.1.1. Retorinen argumentaatiokenttä työmarkkinapoliittisessa sopimustoiminnassa......11 2.1.2. Argumentaation malli.......................................................................................15 2.1.3. Argumentaatiotekniikat....................................................................................16 2.1.4. Retorisen luennan malli....................................................................................20 2.2. Valta työmarkkinakentässä......................................................................................22 2.2.1. Valta vuorovaikutuksellisena toimintana.............................................................25 2.2.2. Valtasuhteiden uusintaminen............................................................................27 3. TYÖMARKKINASOPIMUSTOIMINTA POLIITTISENA OSA-ALUEENA...............................30 3.1. Työmarkkinasopimustoiminnan vaikutustasot............................................................30 3.1.1. Korporatismikäsitteen rasitteet.........................................................................36 3.1.2. Korporatismin ja pluralismin rajanvedon häilyvyys...............................................38 3.1.3. Suomalaisia tulkintoja etujärjestövaikuttamisesta...............................................41 3.2. Strategianäkemyksiä työmarkkinasopimustoiminnasta...............................................46 3.2.1. "Yhteinen hyvä" strategisena tavoitteena...........................................................46 3.2.2. Työnantajat ja strategiset valinnat.....................................................................49 3.2.3. Valtio ja työmarkkinapolitiikan strategiat............................................................53 3.2.4. Palkansaajien strategiat työmarkkinapolitiikan kentässä .....................................55 3.2.5. Kilpailukyky strategisena valintana....................................................................60 4. TYÖMARKKINASOPIMUSTOIMINNAN KEHITYSJAKSOT................................................65 4.1. Pyrkimyksiä kollektiiviseen työmarkkinasopimustoimintaan.........................................65 4.2. Työmarkkinasopimusjärjestelmän hajaannuksen kausi................................................69 4.3. Murrosvaiheesta keskitettyyn työmarkkinasopimustoimintaan .....................................73 4.4. Työmarkkinapolitiikan vakiintumisen aika...................................................................76 4.5. Keskitetyt työmarkkinaratkaisut kyseenalaistetaan 1980-luvulla...................................82 5. TYÖMARKKINAPOLIITTISET PAINOTUKSET MUUTTUVAT..............................................90 5.1. Työmarkkinoiden keskitetty neuvottelujärjestelmä umpikujassa....................................90 5.2. Tarkistusneuvottelut epätietoisuudessa......................................................................97 5.3. Yksityinen ja julkinen sektori eri linjoille palkkaratkaisuissa........................................102 5.4. Neuvottelujärjestelmä hajallaan ja julkinen sektori "tukkanuottasilla"............................111 5.5. Hallituskoalitio vaihtuu ja keskitetty neuvottelujärjestelmä palaa..................................117 5.6. Työmarkkinapoliittiset komiteat vaikuttavat neuvotteluilmapiiriin...................................122 5.6.1. Työmarkkinajärjestelmien kehittämiskomitean mietinnöt.....................................124 5.6.2. Työaikasijoittelua selvittävät komiteat................................................................144 5.6.3. Vaikutukset työlakeihin....................................................................................153 6. KORPORATISMISTA KORPORATISMIIN 157 6.1. Argumentaatiotavat työmarkkinapoliittisessa kentässä...............................................157 6.2. Työmarkkinaosapuolien valtasuhteet korporatismin ja pluralismin perspektiivissä..........163 6.3. Huomioita työmarkkinapoliittisesta tutkimustarpeesta................................................169 LÄHDELUETTELO...........................................................................................................171 Artikkelit ja kirjallisuus.................................................................................................171 Haastattelut................................................................................................................174 Komiteamietinnöt ja hallinnon työryhmäjulkaisut............................................................174 Lehtikirjoitus...............................................................................................................174 Sopimusasiakirjat ja pöytäkirjat....................................................................................174 Tiedotteet ja toimintakertomukset.................................................................................175 Valtiopäiväasiakirjat.....................................................................................................176 WWW-lähteet.............................................................................................................177
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee 1991-1996 työmarkkinoiden neuvottelumekanismiin kohdistettuja muutospaineita
lisätä paikallisia sopimusoikeuksia ja purkaa yleissitovuuteen perustuva sopimusjärjestelmä. Tutkimuksessa
analysoidaan työmarkkinaosapuolien, hallituksen, työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen, argumentaatiota ja
valtasuhteita työmarkkinasopimus- ja työlainsäädäntöneuvotteluissa. Samalla vertaillaan Ahon ja Lipposen
ensimmäisen hallituksen suhtautumiseroja työmarkkinajärjestöjen vaikutusvaltaan yhteiskuntapolitiikassa ja
lainvalmistelutyössä.
Politiikantutkimuksellinen näkökulma tässä työssä on työmarkkinaosapuolien valtasuhteissa ilmenevien
pluralististen ja korporatiivisten piirteiden eritteleminen työmarkkinapoliittisessa päätöksentekokentässä.
Aikaisempi työmarkkinoiden sopimustoimintaa ja -poliittista päätöksentekoa tarkastellut tutkimus on ollut
deskriptiivistä, jota tämäkin tutkimus suurelta osin edustaa. Tämän lisäksi aikaisempi työmarkkinasuhteita
käsittelevä tutkimus on korostanut joko kansallisen konsensuksen tai konfliktin ominaisuuksia. Tässä
tutkimuksessa käsitepari kyseenalaistetaan työmarkkinamekanismin arvioinnin lähtökohtana ja hyväksytään
ne kolmikantaneuvotteluihin samanaikaisesti vaikuttaviksi toimintastrategisiksi tekijöiksi.
Tutkimuksessa analysoidaan työmarkkinatoimijoiden intentioita ja keskinäisen vakuuttamisen merkityksiä
työmarkkinapolitiikan neuvotteluareenoilla. Tutkimusmetodina käytetään argumentaatioteoreettista menetelmää.
Työmarkkinapoliittiset vuorovaikutustapahtumat jaetaan Perelmanin tyypittelyä hyväksi käyttämällä
argumentaatioteknisiin osiin ja analysoidaan niissä ilmeneviä työmarkkinaosapuolien käyttämiä valtamuotoja.
Teoreettisella tasolla vallan ilmenemisen muodot jaetaan kolmeen: yksiulotteiseen pluralistiseen valtaan;
kaksiulotteiseen latenttiin päätöksiä torjuvaan ja ennakoivaan valtaan; kolmiulotteiseen järjestelmärakenteisiin
nojaavaan vallankäyttöön. Tutkimusaineistoksi on valittu keskitetyt työmarkkinasopimukset,
työlainsäädäntömietinnöt (5 kpl.), hallituksen kannanotot ja aihepiiriä koskettavat lainsäädäntöasiakirjat.
Näiden lisäksi liittokierrosten neuvottelutapahtumien selvittämiseksi on tapauskohtaisesti etsitty tietoa
työmarkkinakeskusjärjestöjen toimintakertomuksista, tiedotteista ja julkaisuista.
Tutkimuksen johtopäätöksissä todennetaan työmarkkinaosapuolien ja kahden hallituskoalition argumentaation
peruserot ja yhtenevät piirteet, jotka peilautuvat poliittisideologiseen yhteiskuntaohjauksen teemaan.
Työnantajaosapuoli ajoi 1990-luvun alussa keskitetyn neuvottelujärjestelmän purkamista. Palkansaajapuolella
nojattiin työehtojen yleissitovuuden perustaan. Tämä tutkimus antaa vastauksen siihen, miten osapuolien
risteävät tavoitteet ratkaistiin ja minkälaisia valtaresursseja työmarkkinaosapuolet käyttivät prosessin kuluessa.
Työmarkkinaosapuolien valtasuhteissa esiintyy samanaikaisesti pluralistisia ja korporatistisia vaikutustapoja,
joiden eritteleminen työmarkkinapolitiikan kentässä ei kaikissa tapauksissa ole yksiselitteistä.
Asiasanat: argumentointi, etujärjestöt, komiteat, korporativismi (korporatismi), pluralismi, politiikantutkimus,
retoriikka, työmarkkinajärjestöt, työoikeus (työlainsäädäntö), työmarkkinapolitiikka, työmarkkinasopimukset,
vallanjako, valta, valtarakenteet, valtio-oppi
lisätä paikallisia sopimusoikeuksia ja purkaa yleissitovuuteen perustuva sopimusjärjestelmä. Tutkimuksessa
analysoidaan työmarkkinaosapuolien, hallituksen, työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen, argumentaatiota ja
valtasuhteita työmarkkinasopimus- ja työlainsäädäntöneuvotteluissa. Samalla vertaillaan Ahon ja Lipposen
ensimmäisen hallituksen suhtautumiseroja työmarkkinajärjestöjen vaikutusvaltaan yhteiskuntapolitiikassa ja
lainvalmistelutyössä.
Politiikantutkimuksellinen näkökulma tässä työssä on työmarkkinaosapuolien valtasuhteissa ilmenevien
pluralististen ja korporatiivisten piirteiden eritteleminen työmarkkinapoliittisessa päätöksentekokentässä.
Aikaisempi työmarkkinoiden sopimustoimintaa ja -poliittista päätöksentekoa tarkastellut tutkimus on ollut
deskriptiivistä, jota tämäkin tutkimus suurelta osin edustaa. Tämän lisäksi aikaisempi työmarkkinasuhteita
käsittelevä tutkimus on korostanut joko kansallisen konsensuksen tai konfliktin ominaisuuksia. Tässä
tutkimuksessa käsitepari kyseenalaistetaan työmarkkinamekanismin arvioinnin lähtökohtana ja hyväksytään
ne kolmikantaneuvotteluihin samanaikaisesti vaikuttaviksi toimintastrategisiksi tekijöiksi.
Tutkimuksessa analysoidaan työmarkkinatoimijoiden intentioita ja keskinäisen vakuuttamisen merkityksiä
työmarkkinapolitiikan neuvotteluareenoilla. Tutkimusmetodina käytetään argumentaatioteoreettista menetelmää.
Työmarkkinapoliittiset vuorovaikutustapahtumat jaetaan Perelmanin tyypittelyä hyväksi käyttämällä
argumentaatioteknisiin osiin ja analysoidaan niissä ilmeneviä työmarkkinaosapuolien käyttämiä valtamuotoja.
Teoreettisella tasolla vallan ilmenemisen muodot jaetaan kolmeen: yksiulotteiseen pluralistiseen valtaan;
kaksiulotteiseen latenttiin päätöksiä torjuvaan ja ennakoivaan valtaan; kolmiulotteiseen järjestelmärakenteisiin
nojaavaan vallankäyttöön. Tutkimusaineistoksi on valittu keskitetyt työmarkkinasopimukset,
työlainsäädäntömietinnöt (5 kpl.), hallituksen kannanotot ja aihepiiriä koskettavat lainsäädäntöasiakirjat.
Näiden lisäksi liittokierrosten neuvottelutapahtumien selvittämiseksi on tapauskohtaisesti etsitty tietoa
työmarkkinakeskusjärjestöjen toimintakertomuksista, tiedotteista ja julkaisuista.
Tutkimuksen johtopäätöksissä todennetaan työmarkkinaosapuolien ja kahden hallituskoalition argumentaation
peruserot ja yhtenevät piirteet, jotka peilautuvat poliittisideologiseen yhteiskuntaohjauksen teemaan.
Työnantajaosapuoli ajoi 1990-luvun alussa keskitetyn neuvottelujärjestelmän purkamista. Palkansaajapuolella
nojattiin työehtojen yleissitovuuden perustaan. Tämä tutkimus antaa vastauksen siihen, miten osapuolien
risteävät tavoitteet ratkaistiin ja minkälaisia valtaresursseja työmarkkinaosapuolet käyttivät prosessin kuluessa.
Työmarkkinaosapuolien valtasuhteissa esiintyy samanaikaisesti pluralistisia ja korporatistisia vaikutustapoja,
joiden eritteleminen työmarkkinapolitiikan kentässä ei kaikissa tapauksissa ole yksiselitteistä.
Asiasanat: argumentointi, etujärjestöt, komiteat, korporativismi (korporatismi), pluralismi, politiikantutkimus,
retoriikka, työmarkkinajärjestöt, työoikeus (työlainsäädäntö), työmarkkinapolitiikka, työmarkkinasopimukset,
vallanjako, valta, valtarakenteet, valtio-oppi