Suomalaisen paikallisjohtamisen selkeyttäminen vertailemalla Tanskan, Itävallan ja Espanjan pormestarimalleja.
AALTO, SIVI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AALTO, SIVI
2003
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-26Tiivistelmä
Paikallishallinnon johtamiskriisi ja halu kehittää paikallishallintoa ovat antaneet aiheen tutkia kunnanjohtajan aseman ajantasaisuutta Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paikallisjohtamista voitaisiin selkeyttää Suomessa. Tutkimuksen pääongelma on: Miten Tanskan, Itävallan ja Espanjan pormestarimallit voisivat selkeyttää suomalaisen kun-nanjohtajan roolia? Maat on valittu tutkimukseen kuvaamaan paikallistason hallinnollisia ääripäitä EU:ssa. Pormestarimallilla tarkoitetaan tässä kunnan johtamismallia, jossa kunnan poliittinen ja hallinnollinen johto on keskitetty yhdelle, joko valtuuston tai kuntalaisten suoraan valitsemalle, henkilölle.
Pormestarimallin käyttöönotto liittyy johtamisjärjestelmän muutokseen. Tässä Tanskan, Itävallan ja Espanjan pormestarimalleja vertailevassa kirjallisuustutkimuksessa muutos nähdään kunnallishallinnon haasteena, johon erilaisilla johtamisopeilla pyritään vastaamaan. Tutkimuksen teoriaperustan muodostavat NPM ja local governance paikallishallinnon kehittämisohjelmina luvussa 2. Tanskan, Itävallan ja Espanjan poliittishallinnollista rakennetta, paikallistalouden uudistuksia sekä pormestarin asemaa paikallishallinnossa vertaillaan luvussa 3. Pormestarimallin käyttöönottoa ja pormestarin valintaa sekä suomalaisia pormestarimalliselvityksiä käsitellään luvussa 4.
Luvussa 4 tulevat esille tutkimuksen kannalta keskeisimmät tulokset. NPM:n ja local governancen painottamat hyvän paikallisjohtamisen kriteerit perustelevat pormestarimallin käyttöönottoa Suomessa. Pormestarimalli soveltuisi Suomeen myös hallinnon kehittämisen periaatteiden mukaan. Esimerkkimaiden kohdalla todetaan pormestarin olevan yleensä kunnanvaltuuston jäsen, jonka valtuusto tai kuntalaiset suoraan valitsevat valtuuston toimikaudeksi. Pormestari voidaan erottaa valtuuston enemmistöpäätöksellä (kansanäänestyksen vahvistamana). Pormestari on esimerkkimaissa sekä kunnanvaltuuston, -hallituksen että keskeisempien lautakuntien puheenjohtaja eli vahva hallinnollinen ja poliittinen johtaja, joka edustaa kuntaa. Pormestaria avustaa virkajohtaja.
Tutkimuksen päätelmissä esitetään, että pormestarimalli voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa tietyin edellytyksin: paikallisdemokratian kehittämisen kannalta pormestari olisi hyvä valita suoralla kansanvaalilla, ehdokas voisi olla valtuuston ulkopuolelta, pormestarin toimikausi tulisi olla nykyistä valtuuston toimikautta pidempi, pormestarin tulisi olla sekä kunnanvaltuuston että -hallituksen puheenjohtaja, pormestarin lisäksi valittaisiin 1-2 apulaispormestaria esikunnan ollessa muuten pysyvä ja pormestaria avustaisi virkajohtaja.
Pormestarimallin käyttöönotto liittyy johtamisjärjestelmän muutokseen. Tässä Tanskan, Itävallan ja Espanjan pormestarimalleja vertailevassa kirjallisuustutkimuksessa muutos nähdään kunnallishallinnon haasteena, johon erilaisilla johtamisopeilla pyritään vastaamaan. Tutkimuksen teoriaperustan muodostavat NPM ja local governance paikallishallinnon kehittämisohjelmina luvussa 2. Tanskan, Itävallan ja Espanjan poliittishallinnollista rakennetta, paikallistalouden uudistuksia sekä pormestarin asemaa paikallishallinnossa vertaillaan luvussa 3. Pormestarimallin käyttöönottoa ja pormestarin valintaa sekä suomalaisia pormestarimalliselvityksiä käsitellään luvussa 4.
Luvussa 4 tulevat esille tutkimuksen kannalta keskeisimmät tulokset. NPM:n ja local governancen painottamat hyvän paikallisjohtamisen kriteerit perustelevat pormestarimallin käyttöönottoa Suomessa. Pormestarimalli soveltuisi Suomeen myös hallinnon kehittämisen periaatteiden mukaan. Esimerkkimaiden kohdalla todetaan pormestarin olevan yleensä kunnanvaltuuston jäsen, jonka valtuusto tai kuntalaiset suoraan valitsevat valtuuston toimikaudeksi. Pormestari voidaan erottaa valtuuston enemmistöpäätöksellä (kansanäänestyksen vahvistamana). Pormestari on esimerkkimaissa sekä kunnanvaltuuston, -hallituksen että keskeisempien lautakuntien puheenjohtaja eli vahva hallinnollinen ja poliittinen johtaja, joka edustaa kuntaa. Pormestaria avustaa virkajohtaja.
Tutkimuksen päätelmissä esitetään, että pormestarimalli voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa tietyin edellytyksin: paikallisdemokratian kehittämisen kannalta pormestari olisi hyvä valita suoralla kansanvaalilla, ehdokas voisi olla valtuuston ulkopuolelta, pormestarin toimikausi tulisi olla nykyistä valtuuston toimikautta pidempi, pormestarin tulisi olla sekä kunnanvaltuuston että -hallituksen puheenjohtaja, pormestarin lisäksi valittaisiin 1-2 apulaispormestaria esikunnan ollessa muuten pysyvä ja pormestaria avustaisi virkajohtaja.