Eläimet muuttuvassa yhteiskunnassa – johdatus ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologiaan
TUOMIVAARA, SALLA (2003)
2003
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12432
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12432
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuskysymys ja tutkimuskohde 3 1.2 Tutkimusmetodi ja tutkimusaineisto 4 2 ELÄIN IHMISTEN MAAILMASSA, IHMINEN ELÄINTEN MAAILMASSA KESKEISIÄ MÄÄRITTELYJÄ 6 2.1 Tutkimusalan nimi ja kehitys 6 2.2 Eläin ja ihminen biologisia vai sosiaalisia konstruktioita 8 2.3 Eläimen ja ihmisen erottamattomat määritelmät 10 2.4 Eronteon merkit 14 2.5 Eronteon merkitys 16 2.6 Toislajisten eläinten luokitteluista 20 2.6.1 Villit ja kesyt 22 2.7 Ambivalentin suhtautumisen ongelma 28 3 IHMISTEN JA ELÄINTEN VÄLISTEN SUHTEIDEN SOSIOLOGIA SOSIOLOGIAN KENTÄSSÄ 31 3.1 Eläimet sosiologiassa näkymättömyydestä näkyviksi 32 3.1.1 Luonnontiedeihmistiede-jako ja eläinten sosiaalitieteellinen näkymättömyys 35 3.2 Ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologian suhde muihin tieteenaloihin 39 3.2.1 Suhde emansipatoriseen tutkimukseen 40 3.3 Ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologian teoreettisia ja metodologisia lähestymistapoja 43 3.3.1 Strukturalistisen antropologian perinne 43 3.3.1.1 Esimerkkinä erontekojen tuottaminen Natsi-Saksassa 46 3.3.2 Sosiaalinen konstruktionismi 48 3.3.2.1 Tiede ja tieteen kieli eläinten sosiaalisessa konstruoinnissa 49 3.3.2.2 Taide eläinten sosiaalisen konstruoinnin välineenä 50 3.3.2.3 Testerin radikaali-konstruktionistinen näkemys eläinten oikeuksiin 51 3.3.3 Eläimet mielellisinä sosiaalisina toimijoina 54 4 ELÄIMET YHTEISKUNNAN MUUTOKSESSA 58 4.1 Ihmisten ja eläinten välisten suhteiden historia tuotantotapojen valossa 59 4.1.1 Keräilijämetsästäjäkulttuurit 59 4.1.2 Paimentolaisuudesta maanviljelykseen 61 4.2 Antiikki ja Raamattu - modernin eläinsuhteen juuret? 64 4.3 Keskiajan magiasta tieteen vallankumoukseen 65 4.4 Valistuksen ajatuksista kohti modernia eläinsuhdetta 67 4.5 Testerin epistemologinen analyysi eläinkäsitysten muutoksesta 69 4.6 Thomaksen kuvaus modernin myötätunnon kasvusta 71 4.7 Sivilisaatioprosessiteoria eläinsuhteiden historiallisen muutoksen hahmottajana 74 4.7.1 Sivilisaatioprosessi ja muutos suhtautumisessa lihaan 77 4.7.2 Väkivallan muutos vapaa-ajan huvituksissa 79 4.8 Eläinsuojelulainsäädännön nousu 82 4.8.1 Eläinsuojeluajattelun ideaalityypit kaksi tapaa kohdata ihmisen muuttunut asema 83 5 ELÄIMET OSANA NYKY-YHTEISKUNTAA 86 5.1 Eläinasenteet 86 5.2 Eläin lemmikkinä 88 5.2.1 Lemmikit luonnon ja kulttuurin välissä 90 5.2.2 Kielettömän vuorovaikutuksen tutkimisesta 93 5.2.3 Lemmikit sosiaalisena tukena 95 5.2.4 Lemmikkikulttuurin nurja puoli 96 5.3 Eläimet väkivallan kohteena 97 5.3.1 Lemmikit ja perheväkivalta 98 5.3.2 Eläinrääkkäyksen yhteydet muuhun väkivaltaan ja rikollisuuteen 99 5.4 Eläin tutkimusvälineenä 101 5.5 Metsästys 103 5.6 Eläin elintarvikkeena - lihan muuttuvat merkitykset 107 5.6.1 Ruokatabuista ja lihan erityisasemasta 108 5.6.2 Ruokatabujen selitysmallit 110 5.6.3 Eläimestä lihaksi 113 5.6.4 Lihantuotannon modernisaatio ja ambivalentin eläinsuhteen ratkaisut 114 5.6.5 Edistyksen tunnuksesta postmodernin epävarmuuden symboliksi 116 5.6.6 Kasvissyönti vallitsevan luontosuhteen haastajana 117 5.7 Eläinsuhteemme muutoksessa 119 5.7.1 Eläinten merkityksen kasvu postmodernissa 121 5.7.2 Post- vai hypermodernisoituneet eläinsuhteet? 124 6 LOPUKSI 127 LÄHTEET 137
Tiivistelmä
Eläinten kohtelua koskevat kysymykset ovat viimeisten vuosikymmenten aikana murtautuneet länsimaissa julkisen keskustelun piiriin. Eläinkysymyksistä on tullut poliittisia kysymyksiä samaan tapaan kuin ympäristökysymyksistä 19601970-luvulla. Tieteellinen huomio eläinten yhteiskunnallista asemaa kohtaan on tästä huolimatta ollut rajallista. Viime vuosina yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus on kuitenkin lähtenyt nousuun etenkin Iso-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa. Sosiologia on ollut tässä kehityksessä vahvasti mukana.
Tutkimuksessani kartoitan tätä uutta sosiologian tutkimusaluetta, jota nimitän ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologiaksi (ies-sosiologia). Ies-sosiologian tutkimuskohteena ovat ihmisten ja eläinten väliset suhteet sekä eläinten asema yhteiskunnassa. Tutkiessaan ihmisten ja eläinten välisten suhteiden yhteiskunnallisia merkityksiä ja muutosta sekä eläinten sosiaalista konstruointia ies-sosiologia tarjoaa tietoa ihmisestä itsestään ja yhteiskunnastamme. Suhteemme eläimiin ja se miten konstruoimme eläimen määrittää sitä mitä itse olemme. Ies-sosiologiaa on kiinnostanut erityisesti ambivalenttius, joka luonnehtii vallitsevaa eläinten asemaa: eläimet sekä äärimmäisen hellyyden että hyväksikäytön kohteina. Ies-sosiologia kysyy, mikä tuottaa tätä ambivalenttia suhtautumista eläimiin, mitkä prosessit sitä pitävät yllä ja onko tilanne jollain tavoin muuttumassa post-/myöhäismodernin myötä.
Tutkimukseni on luonteeltaan kuvaileva. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta, eli tutkimusmetodi on sekundäärianalyysi. Käytän tutkimukseni lähteinä tuoretta ies-sosiologian tuottamaa aineistoa, josta keskeisimmiksi nousevat eläinten kokonaisyhteiskunnallista merkitystä arvioineiden Arnold Arluken, Adrian Franklinin, Clinton Sandersin ja Keith Testerin teokset ja artikkelit. Lisäksi hyödynnän muuta sosiologista sekä lähitieteenalojen kirjallisuutta siltä osin kuin se tarjoaa kiinnostavia näkökulmia ihmisten ja eläinten välisten suhteiden analyysille. Ihmisten ja eläinten välisten suhteiden historiallisen muutoksen analyysissä Norbert Eliaksen sivilisaatioprosessiteoria ja Keith Thomaksen aatehistoriallinen tutkimus ovat keskeisellä sijalla.
Kerron tutkimuksessani, millä tavoin sosiologia tieteenalana on käsitellyt ihmisten ja eläinten välisiä suhteita sekä eläinten asemaa yhteiskunnassa, millaisia haasteita ihmisten ja eläinten välisten suhteiden huomioonottaminen sosiologialle asettaa sekä millaiset tutkimuskysymykset ja metodit ovat muodostumassa keskeisiksi ies-sosiologian piirissä. Kartoitan myös selitysmalleja, joita ies-sosiologia on ottanut käyttöön tutkiessaan ihmisten ja eläinten välistä vuorovaikutusta sekä ihmiseläinsuhteiden muutosta.
Eläinten asemaa määrittelevän ambivalenssin nähdään muodostuneen modernin yhteiskunnan synnyn myötä. Käynnissä oleva eläinten yhteiskunnallisen aseman politisoituminen kertoo, että tämän ambiva-lentin aseman hallintaan käytetyt keinot horjuvat. Vaatimukset eläinten eettisestä huomioinnista ovat vahvistuneet samaan aikaan kuin eläinten hyväksikäyttö on yhä laajentunut. Ies-sosiologian piirissä ei vallitse yhtenäistä kantaa suunnasta, johon ihmiseläinsuhteet ovat muuttumassa, mutta yhtä mieltä ollaan siitä, että nämä suhteet ovat kohtaamassa jonkin asteisen uudelleen tarkastelun. Eläinten erilaisten merkitysten välinen ristiriita on voimistunut; modernin tuottamat ihmiseläinsuhteiden ristiriidat ovat nousseet jälleen käsittelyn kohteiksi. Ihmiseläinsuhteiden kasvava ambivalenssi kaipaa siis lisää sovittelun keinoja tai purkamista ja uudelleen analysointia. Eläinsuhteemme perinteisten ratkaisujen horjuessa ja eläinten kohtelua koskevien yhteiskunnallisten konfliktien voimistuessa yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen rooli voi olla merkittävä. Eläinten asemasta ja merkityksestä käytävä, usein hyvin polarisoitunut, keskustelu kaipaa eläimiä yhteiskuntatieteiden näkökulmasta tarkastelevaa panosta: näkökulmaa, jossa eläimet eivät näyttäydy ainoastaan biologisina, vaan myös sosiaalisina, konstruktioina.
Asiasanat: eläin, ambivalentti eläinsuhde, yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus, eronteot, sivilisaatio-prosessi, eläinsuojelu, eläinten oikeudet, eläinrääkkäys, metsästys, liha, ruokatabut, lemmikkieläin, tuotantoeläin, koe-eläin, villit ja kesyt eläimet
Tutkimuksessani kartoitan tätä uutta sosiologian tutkimusaluetta, jota nimitän ihmisten ja eläinten välisten suhteiden sosiologiaksi (ies-sosiologia). Ies-sosiologian tutkimuskohteena ovat ihmisten ja eläinten väliset suhteet sekä eläinten asema yhteiskunnassa. Tutkiessaan ihmisten ja eläinten välisten suhteiden yhteiskunnallisia merkityksiä ja muutosta sekä eläinten sosiaalista konstruointia ies-sosiologia tarjoaa tietoa ihmisestä itsestään ja yhteiskunnastamme. Suhteemme eläimiin ja se miten konstruoimme eläimen määrittää sitä mitä itse olemme. Ies-sosiologiaa on kiinnostanut erityisesti ambivalenttius, joka luonnehtii vallitsevaa eläinten asemaa: eläimet sekä äärimmäisen hellyyden että hyväksikäytön kohteina. Ies-sosiologia kysyy, mikä tuottaa tätä ambivalenttia suhtautumista eläimiin, mitkä prosessit sitä pitävät yllä ja onko tilanne jollain tavoin muuttumassa post-/myöhäismodernin myötä.
Tutkimukseni on luonteeltaan kuvaileva. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta, eli tutkimusmetodi on sekundäärianalyysi. Käytän tutkimukseni lähteinä tuoretta ies-sosiologian tuottamaa aineistoa, josta keskeisimmiksi nousevat eläinten kokonaisyhteiskunnallista merkitystä arvioineiden Arnold Arluken, Adrian Franklinin, Clinton Sandersin ja Keith Testerin teokset ja artikkelit. Lisäksi hyödynnän muuta sosiologista sekä lähitieteenalojen kirjallisuutta siltä osin kuin se tarjoaa kiinnostavia näkökulmia ihmisten ja eläinten välisten suhteiden analyysille. Ihmisten ja eläinten välisten suhteiden historiallisen muutoksen analyysissä Norbert Eliaksen sivilisaatioprosessiteoria ja Keith Thomaksen aatehistoriallinen tutkimus ovat keskeisellä sijalla.
Kerron tutkimuksessani, millä tavoin sosiologia tieteenalana on käsitellyt ihmisten ja eläinten välisiä suhteita sekä eläinten asemaa yhteiskunnassa, millaisia haasteita ihmisten ja eläinten välisten suhteiden huomioonottaminen sosiologialle asettaa sekä millaiset tutkimuskysymykset ja metodit ovat muodostumassa keskeisiksi ies-sosiologian piirissä. Kartoitan myös selitysmalleja, joita ies-sosiologia on ottanut käyttöön tutkiessaan ihmisten ja eläinten välistä vuorovaikutusta sekä ihmiseläinsuhteiden muutosta.
Eläinten asemaa määrittelevän ambivalenssin nähdään muodostuneen modernin yhteiskunnan synnyn myötä. Käynnissä oleva eläinten yhteiskunnallisen aseman politisoituminen kertoo, että tämän ambiva-lentin aseman hallintaan käytetyt keinot horjuvat. Vaatimukset eläinten eettisestä huomioinnista ovat vahvistuneet samaan aikaan kuin eläinten hyväksikäyttö on yhä laajentunut. Ies-sosiologian piirissä ei vallitse yhtenäistä kantaa suunnasta, johon ihmiseläinsuhteet ovat muuttumassa, mutta yhtä mieltä ollaan siitä, että nämä suhteet ovat kohtaamassa jonkin asteisen uudelleen tarkastelun. Eläinten erilaisten merkitysten välinen ristiriita on voimistunut; modernin tuottamat ihmiseläinsuhteiden ristiriidat ovat nousseet jälleen käsittelyn kohteiksi. Ihmiseläinsuhteiden kasvava ambivalenssi kaipaa siis lisää sovittelun keinoja tai purkamista ja uudelleen analysointia. Eläinsuhteemme perinteisten ratkaisujen horjuessa ja eläinten kohtelua koskevien yhteiskunnallisten konfliktien voimistuessa yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen rooli voi olla merkittävä. Eläinten asemasta ja merkityksestä käytävä, usein hyvin polarisoitunut, keskustelu kaipaa eläimiä yhteiskuntatieteiden näkökulmasta tarkastelevaa panosta: näkökulmaa, jossa eläimet eivät näyttäydy ainoastaan biologisina, vaan myös sosiaalisina, konstruktioina.
Asiasanat: eläin, ambivalentti eläinsuhde, yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus, eronteot, sivilisaatio-prosessi, eläinsuojelu, eläinten oikeudet, eläinrääkkäys, metsästys, liha, ruokatabut, lemmikkieläin, tuotantoeläin, koe-eläin, villit ja kesyt eläimet