Julkkisnainen paljastaa yksityisyytensä. Naistenlehden kansijutun rajojen tarkastelua.
PENTTILÄ, PIA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PENTTILÄ, PIA
2003
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-18Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää naistenlehden kansijutun rajoja eli pohtia, mikä kelpaa kansijuttuun. Tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, millainen naistenlehden kansijuttu voi olla: esimerkiksi täytyykö jutun olla tietyn muotoinen, minkälaiset henkilöt voivat päästä kansijuttuun, suositaanko kansijutuissa joitakin aiheita.
Aineistona tutkimuksessa on kolmen suomalaisen yleisnaistenlehden, Annan, Me Naisten ja Eevan, kansijuttuja vuosilta 1980, 1985, 1990, 1995, 1997 ja 2000. Anna, Eeva ja Me Naiset on valittu aineistoksi sen perusteella, että ne ovat ”perusnaistenlehtiä” ja julkisuuden henkilöillä on niiden kansissa suuri merkitys. Annasta ja Me Naisista aineistossa on mukana vuosikertojen parilliset numerot, ja harvemmin ilmestyvästä Eevasta analyysissä on mukana kaikki numerot. Yhteensä lehtiä on 381. Analyysissä on tarkasteltu lehtien kansia sekä kansijuttujen otsikoita, ingressejä ja kuvia, mutta ei juttujen leipätekstejä. Tutkimuksessa tarkastellaan naistenlehtien kansijuttuja paitsi kokonaisuudessaan, myös eri tutkimusvuosina ja eri lehdissä. Tutkimuksen menetelmäksi on valittu kvantitatiivinen sisällön erittely, koska se mahdollistaa vertailun ajallisesti ja eri lehtien välillä.
Naistenlehtien kansijutuissa julkkiksilla ja erityisesti heidän yksityisasioillaan on erittäin tärkeä osa. Julkkisjulkisuus kytkee toisiinsa yksityisen ja julkisen: yksityisestä tulee lehdissä julkista. Perinteinen näkemys, jonka mukaan mies liittyy julkiseen ja nainen yksityiseen, ei kuitenkaan päde kansijutuissa suoraviivaisesti. Yksityiselämän asiat painottuvat kansijuttujen teemoissa, oli jutun päähenkilö mies tai nainen. Kansijutuissa tilanne on jopa niin päin, että mieheltä vaaditaan enemmän yksityisasioiden paljastamista kuin naiselta.
Analyysi osoittaa, että on olemassa joitakin ominaisuuksia, joita kansijutuilta useimmiten vaaditaan. Kansijuttu on omanlaisensa juttutyyppi, joka eroaa osittain lehden muusta aineistosta. Tyypillistä on, että kansijuttu on henkilöhaastattelu, jonka päähenkilö on nuori nainen. Yksittäisistä aiheista kansijutuissa korostuu rakkaus. Toisaalta kansijutut ovat kuitenkin siinä mielessä yksilöitä, että kansijutuiksi voi päätyä juttuja, jotka eroavat perustyylistä hyvinkin paljon. Eri tutkimuslehtien ja eri tutkimusvuosien kansijutut ovat kokonaisuutena hyvin samantyyppisiä. Olennaisin ero on, että Eevassa kansijuttutyyli on pysynyt samansuuntaisena koko kahdenkymmenen vuoden ajan, kun taas Annassa ja Me Naisissa kannen pääaiheeksi on kelpuutettu monenlaisia juttuja.
Aineistona tutkimuksessa on kolmen suomalaisen yleisnaistenlehden, Annan, Me Naisten ja Eevan, kansijuttuja vuosilta 1980, 1985, 1990, 1995, 1997 ja 2000. Anna, Eeva ja Me Naiset on valittu aineistoksi sen perusteella, että ne ovat ”perusnaistenlehtiä” ja julkisuuden henkilöillä on niiden kansissa suuri merkitys. Annasta ja Me Naisista aineistossa on mukana vuosikertojen parilliset numerot, ja harvemmin ilmestyvästä Eevasta analyysissä on mukana kaikki numerot. Yhteensä lehtiä on 381. Analyysissä on tarkasteltu lehtien kansia sekä kansijuttujen otsikoita, ingressejä ja kuvia, mutta ei juttujen leipätekstejä. Tutkimuksessa tarkastellaan naistenlehtien kansijuttuja paitsi kokonaisuudessaan, myös eri tutkimusvuosina ja eri lehdissä. Tutkimuksen menetelmäksi on valittu kvantitatiivinen sisällön erittely, koska se mahdollistaa vertailun ajallisesti ja eri lehtien välillä.
Naistenlehtien kansijutuissa julkkiksilla ja erityisesti heidän yksityisasioillaan on erittäin tärkeä osa. Julkkisjulkisuus kytkee toisiinsa yksityisen ja julkisen: yksityisestä tulee lehdissä julkista. Perinteinen näkemys, jonka mukaan mies liittyy julkiseen ja nainen yksityiseen, ei kuitenkaan päde kansijutuissa suoraviivaisesti. Yksityiselämän asiat painottuvat kansijuttujen teemoissa, oli jutun päähenkilö mies tai nainen. Kansijutuissa tilanne on jopa niin päin, että mieheltä vaaditaan enemmän yksityisasioiden paljastamista kuin naiselta.
Analyysi osoittaa, että on olemassa joitakin ominaisuuksia, joita kansijutuilta useimmiten vaaditaan. Kansijuttu on omanlaisensa juttutyyppi, joka eroaa osittain lehden muusta aineistosta. Tyypillistä on, että kansijuttu on henkilöhaastattelu, jonka päähenkilö on nuori nainen. Yksittäisistä aiheista kansijutuissa korostuu rakkaus. Toisaalta kansijutut ovat kuitenkin siinä mielessä yksilöitä, että kansijutuiksi voi päätyä juttuja, jotka eroavat perustyylistä hyvinkin paljon. Eri tutkimuslehtien ja eri tutkimusvuosien kansijutut ovat kokonaisuutena hyvin samantyyppisiä. Olennaisin ero on, että Eevassa kansijuttutyyli on pysynyt samansuuntaisena koko kahdenkymmenen vuoden ajan, kun taas Annassa ja Me Naisissa kannen pääaiheeksi on kelpuutettu monenlaisia juttuja.