Naarasleijonan kutiava iho. Saastumistapaus teollisuuskaupungissa.
Nygren, Nina (2003)
Nygren, Nina
2003
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12410
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12410
Sisällysluettelo
1 TEHTAASTA TAPAUKSEKSI 4 2 MIKÄ ON CAFFARON TAPAUS? 6 2.1 TUTKIMUSKYSYMYKSET 6 2.2 AINEISTOT JA MENETELMÄT 6 2.3 KÄSITTEELLISET LÄHTÖKOHDAT 9 2.3.1 Konstruktivismi 9 2.3.2 Kehykset 10 2.3.3. Retoriikka 12 3 CAFFARON KEMIANTEHTAAN TARINA 13 3.1 CAFFARON TAPAUS ERINOMAINEN YMPÄRISTÖCASE? 13 3.2 TEHTAAN SIJOITTAMINEN 15 3.3 I MAAILMANSODASTA 1950-LUVULLE 17 3.4 1950-1976: TALOUSKASVUA JA YMPÄRISTÖHUOLIA 19 3.5 SEVESON ONNETTOMUUS HERÄTTÄÄ 21 3.6 1980-LUVULLA PAINEET KASVAVAT 24 3.7 SEVESO-DIREKTIIVI TULEE VOIMAAN ITALIASSA 1989 28 3.8 1990-LUKU JA 2000-LUKU: UUDET OMISTAJAT JA UUSIA TUTKIMUKSIA 30 3.8.1 Tuotantolinjoja suljetaan ja Snia saa uudet omistajat 30 3.8.2 Maaperän saastetutkimukset aloitetaan kolmella eri suunnalla 1990-luvun lopulla 31 3.8.3 Mittaustuloksia tulkitaan eri tavoin eri vuosina 33 3.8.4 Miten saasteet joutuivat Brescian maaperään? 34 4 SAASTUNEET ALUEET ITALIASSA TILANNE JA LAINSÄÄDÄNTÖ 35 4.1 ONKO CAFFARON TAPAUS ERIKOISEN VAKAVA ITALIAN MITTAKAAVASSA? 35 4.2 KUINKA SAASTUNEIDEN ALUEIDEN PUHDISTAMISTA SÄÄDELLÄÄN ITALIAN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ? 36 4.3 KUKA VASTAA PUHDISTAMISESTA? 39 5 TOIMINTA JA TOIMIJAT JÄRJESTYVÄT KOHUARTIKKELIN MYÖTÄ 415.1 JULKISUUDEN MERKITYS 41 5.2 KAUPUNKI JA ASL KOKOAVAT TYÖRYHMÄNSÄ 43 5.3 AMMATTIJÄRJESTÖT, OPPOSITIO, YMPÄRISTÖAKTIVISTIT JA KAUPUNGINOSAHALLINTO AKTIVOITUVAT 45 5.4 KANSALAISTEN RYHMÄ CO.P.I.C. 48 5.5 TUTKIMUKSIA JA KÄYTTÖRAJOITUKSIA 50 5.6 RAHOITUSTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖLTÄ? 51 5.7 ASEMAKAAVAMUUTOS JA OIKEUSTOIMIEN KÄYNNISTÄMINEN 52 5.8 ETSIVÄ LÖYTÄÄ MYÖS DIOKSIINEJA 54 5.9 CAFFARON TEHTAAN JA AMMATTIJÄRJESTÖN ROOLI? 55 5.10 PROLOGI 57 6 CAFFARON TAPAUKSEN PIIRTEITÄ 58 6.1 KIISTANAIHEET, KIISTOIHIN OSALLISTUJAT JA ULKOPUOLISET 58 6.2 MAANKÄYTTÖKESKUSTELU 60 6.2.1 Huoli maankäytön tulevaisuudesta 60 6.2.2 Mitä Caffaron tehtaan tontille tulisi tehdä? 62 6.3 RAHOITUSKESKUSTELU 67 6.3.1 Koherenssin puutetta, valheita ja nuoleskelua 67 6.3.2 Caffaron tapaus opposition lyömäaseena 69 6.4 TERVEYSRISKIKESKUSTELU 70 6.4.1. Asl ja Co.P.I.C. napit vastakkain 70 6.4.2 Terveysriskin määrittely 71 6.4.3 Premisseistä johtopäätöksiin 74 6.4.4 Seveson tapaukseen vertaaminen 78 6.4.5 Tulkintoja riskinarvioinnista 81 6.5 KAMPPAILUA ASIANTUNTIJUUDESTA 84 6.5.1 Caffaron tapauksen asiantuntijat 84 6.5.2 Ympäristöasiantuntijuus haastajana 88 6.6 EKOLOGISIA HALKEAMIA MÄÄRITTELYKAMPPAILUSSA 89 7 LEVOTON NAARASLEIJONA 95 7.1 MILLAISEKSI CAFFARON TAPAUS MUODOSTUI? 95 7.2 KATSE TULEVAISUUTEEN VAAN JÄÄKÖ MENNEISYYS TUTKIMATTA? 96 7.3 LUONTO KADOKSISSA? 100 7.3 NAARASLEIJONAN KUTKAT 101 LÄHTEET 104 KIRJALLISUUS JA MUUT (KIRJALLISET) JULKAISUT 104 SÄHKÖINEN AINEISTO 106 TEKSTISSÄ VIITATUT LEHTIJUTUT 107 HAASTATTELUT 108 LIITTEET 109 LIITE 1. HAASTATTELURUNKO 109 LIITE 2. SANASTOA 109 LIITE 3. BRESCIASSA MITATTUJA SAASTEPITOISUUKSIA 110 Taulukko 1. Korkeimpia saastepitoisuuksia jätteenpolttolaitoksen rakentamista edeltävistä mittauksista vuodelta 1997 110 Taulukko 2. Korkeimpia saastepitoisuuksia Caffaron tehtaan tontilla vuonna 2001 110 Taulukko 3. Korkeimpia saastepitoisuuksia Caffaron tehtaan tontin ulkopuolella vuonna 2002 111 Taulukko 4. Asukkaiden verestä mitattuja pcb-pitoisuuksia vuonna 2001 111 LIITE 4. KUVA 1. BRESCIAN KARTTA ALUEESTA, JOSSA ON VOIMASSA KÄYTTÖRAJOITUKSIA SAASTEIDEN VUOKSI. 112
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään ympäristökysymyksen paikallista muotoutumista tapaustutkimuksen avulla. Tarkastelun kohteena on pohjois-italialaisessa Brescian teollisuuskaupungissa sijaitsevan Caffaron kemiantehtaan aiheuttama maaperän saastuminen. Tutkimus on yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta, ja siinä käytetään kehysanalyysin menetelmiä sekä retoriikan analyysiä. Tutkimuksen aineistoa ovat haastattelut, sanomalehtiaineisto, erilaiset asiakirjat ja toimijoiden omat mielipide- ym. kirjoitukset.
Brescian kaupungin (lempinimeltään Italian Naarasleijona) keskustan lähellä sijaitseva Caffaron kemiantehdas on satavuotisen historiansa aikana valmistanut monia myrkyllisiksi ja syöpävaarallisiksi luokiteltuja tuotteita. Brescian maaperää tehtaan ympäriltä alettiin tutkia 1990-luvun lopussa uutta jätteenpolttolaitosta suunniteltaessa. Paikalliset kansalaisaktivistit nostivat maaperän saastumisen etusivun uutiseksi ja siitä tuli “Caffaron tapaus” elokuussa 2001. Terveys- ja ympäristöviranomaisia sekä kaupunginhallitusta syytettiin laiminlyönneistä ja hidastelusta, ja he joutuivat puolustamaan asemiaan asiantuntijoina ja päätöksentekijöinä. Kansalaisaktivistit ja oppositio horjuttivat argumentoinnillaan heidän asemaansa. Aktivistien esiinnostamat kauhukuvat saivat kuitenkin tukea viranomaisten tutkimuksista, kun maaperästä, saastuneella alueella viljellyistä kasveista ja maanviljelijöiden verestä löydettiin lain raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia muun muassa dioksiineja sekä pcb-yhdisteitä, jotka ovat myrkyllisiä ja joilla epäillään olevan tai on syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Alkuvuodesta 2002 lähtien saastuneelle alueelle määrättiin käyttörajoituksia.
Vuonna 2002 Bresciassa keskityttiin keskustelemaan tapauksen terveysriskeistä, maankäyttösuunnitelmista ja siitä, onko Italian ympäristöministeri luvannut puhdistushankkeelle rahaa vai ei. Bresciassa keskusteltiin siis saastumisen seurauksista ja saastuneen alueen tulevaisuudesta. Menneisyyttä ja saastumisen syitä ei juurikaan julkisissa keskusteluissa pohdittu, vaikka Caffaron tehtaan historiasta olikin juuri kirjoitettu kirja. Saastuminen nähtiin teollistumiskehityksen suoraksi seuraukseksi. Menneisyydestä voitaisiin kuitenkin ottaa oppia, sekä Bresciassa että muualla Italiassa ja maailmalla, jotta sama ei toistuisi.
Brescian kaupungin (lempinimeltään Italian Naarasleijona) keskustan lähellä sijaitseva Caffaron kemiantehdas on satavuotisen historiansa aikana valmistanut monia myrkyllisiksi ja syöpävaarallisiksi luokiteltuja tuotteita. Brescian maaperää tehtaan ympäriltä alettiin tutkia 1990-luvun lopussa uutta jätteenpolttolaitosta suunniteltaessa. Paikalliset kansalaisaktivistit nostivat maaperän saastumisen etusivun uutiseksi ja siitä tuli “Caffaron tapaus” elokuussa 2001. Terveys- ja ympäristöviranomaisia sekä kaupunginhallitusta syytettiin laiminlyönneistä ja hidastelusta, ja he joutuivat puolustamaan asemiaan asiantuntijoina ja päätöksentekijöinä. Kansalaisaktivistit ja oppositio horjuttivat argumentoinnillaan heidän asemaansa. Aktivistien esiinnostamat kauhukuvat saivat kuitenkin tukea viranomaisten tutkimuksista, kun maaperästä, saastuneella alueella viljellyistä kasveista ja maanviljelijöiden verestä löydettiin lain raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia muun muassa dioksiineja sekä pcb-yhdisteitä, jotka ovat myrkyllisiä ja joilla epäillään olevan tai on syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Alkuvuodesta 2002 lähtien saastuneelle alueelle määrättiin käyttörajoituksia.
Vuonna 2002 Bresciassa keskityttiin keskustelemaan tapauksen terveysriskeistä, maankäyttösuunnitelmista ja siitä, onko Italian ympäristöministeri luvannut puhdistushankkeelle rahaa vai ei. Bresciassa keskusteltiin siis saastumisen seurauksista ja saastuneen alueen tulevaisuudesta. Menneisyyttä ja saastumisen syitä ei juurikaan julkisissa keskusteluissa pohdittu, vaikka Caffaron tehtaan historiasta olikin juuri kirjoitettu kirja. Saastuminen nähtiin teollistumiskehityksen suoraksi seuraukseksi. Menneisyydestä voitaisiin kuitenkin ottaa oppia, sekä Bresciassa että muualla Italiassa ja maailmalla, jotta sama ei toistuisi.