Henkilöstökulujen ja -indikaattoreiden yhteys henkilöstövoimavarojen mittaamisessa.
MÄKINEN, SATU-MARJA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKINEN, SATU-MARJA
2003
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-11Tiivistelmä
Avainsanat: Henkilöstövoimavarat, henkilöstökulu, henkilöstöindikaattori
”Henkilöstö on tärkein voimavaramme.” Tällaisista lausunnoista on tullut liikkeenjohdon arkipäivää. Sanojen tueksi ei kuitenkaan ole esittää faktoja, jotka havainnollistaisivat henkilöstön merkitystä. Henkilöstövoimavarojen mittaamisen tavoitteena ei ole henkilöstön tiukempi kontrollointi, vaan sen avulla pyritään tuottamaan relevanttia tietoa eri sidosryhmille. Mittaamisen lopullisena tarkoituksena ei ole taulukoiden ja kaavioiden tuottaminen pöytälaatikkoon, vaan niiden avulla pitäisi aktiivisesti seurata henkilöstön tilaa ja kehittymistä.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Tampereen kaupungin liikennelaitokselle henkilöstövoimavarojen mittausmalli. Mallin avulla seurataan liikennelaitoksen henkilöstökuluja ja henkilöstöindikaattoreita. Tarkoituksena on kehittää malli, joka on toteuttamiskelpoinen ja joka tuottaa vertailukelpoista tietoa. Mallin rakentamisessa on huomioitu liikennelaitoksen ominaispiirteet ja tietojen saatavuus eri lähteistä. Näin on pyritty varmistamaan mallin helppokäyttöisyys ja tuotetun tiedon olennaisuus.
Kehitetty mittausmalli pohjautuu kirjallisuudessa esitettyihin henkilöstövoimavarojen mittaamisen viitekehyksiin. Tutkimuksessa esitellään kolme viitekehystä: henkilöstövoimavarojen laskentatoimi, henkilöstötilinpäätös ja tasapainotetut mittaristot. Mallin kehittämisessä ei ole sovellettu mitään tiettyä viitekehystä, vaan esitetyistä lähestymistavoista on valittu liikennelaitoksen tarpeisiin parhaiten sopivat vaihtoehdot.
Tutkimuksen metodi on toimintatutkimus. Toimintatutkimuksessa tutkija ja kohdeorganisaation toimijat luovat uuden toimintamallin, jonka toteuttamiseen toimijat sitoutuvat. Toimintatutkimuksessa tutkija ei ole ulkopuolinen havaintojen tekijä, vaan hän osallistuu muutosprosessiin. Toimintatutkimuksen ensisijainen tarkoitus on käytännön ongelman ratkaiseminen. Toimintatutkimus vaikuttaa myös yleisen teorian kehittymiseen tutkimusprosessista saatujen kokemusten kautta.
Tutkimuksen tuloksena syntyy mittausmalli, jonka tutkija testaa. Koska mittausmalliin kootaan tiedot vuosilta 2000-2002, pystyy tutkija sekä arvioimaan mallin toteuttamiskelpoisuutta että tulkitsemaan malliin koottuja tietoja. Tutkijan kokemukset teoriaosassa esitettyjen mittaustapojen toteuttamisesta koskevat yleistä teoriaa ja malliin kootut henkilöstötiedot vaikuttavat käytännön tasolla.
Kootuista henkilöstötiedoista voidaan vetää johtopäätöksiä tiettyjen henkilöstökulujen ja indikaattoreiden välisistä yhteyksistä kohdeorganisaatiossa tarkasteluajanjaksolla. Henkilöstökulujen ja indikaattoreiden yhteyksien seuraaminen auttaa tunnistamaan henkilöstöön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia.
”Henkilöstö on tärkein voimavaramme.” Tällaisista lausunnoista on tullut liikkeenjohdon arkipäivää. Sanojen tueksi ei kuitenkaan ole esittää faktoja, jotka havainnollistaisivat henkilöstön merkitystä. Henkilöstövoimavarojen mittaamisen tavoitteena ei ole henkilöstön tiukempi kontrollointi, vaan sen avulla pyritään tuottamaan relevanttia tietoa eri sidosryhmille. Mittaamisen lopullisena tarkoituksena ei ole taulukoiden ja kaavioiden tuottaminen pöytälaatikkoon, vaan niiden avulla pitäisi aktiivisesti seurata henkilöstön tilaa ja kehittymistä.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Tampereen kaupungin liikennelaitokselle henkilöstövoimavarojen mittausmalli. Mallin avulla seurataan liikennelaitoksen henkilöstökuluja ja henkilöstöindikaattoreita. Tarkoituksena on kehittää malli, joka on toteuttamiskelpoinen ja joka tuottaa vertailukelpoista tietoa. Mallin rakentamisessa on huomioitu liikennelaitoksen ominaispiirteet ja tietojen saatavuus eri lähteistä. Näin on pyritty varmistamaan mallin helppokäyttöisyys ja tuotetun tiedon olennaisuus.
Kehitetty mittausmalli pohjautuu kirjallisuudessa esitettyihin henkilöstövoimavarojen mittaamisen viitekehyksiin. Tutkimuksessa esitellään kolme viitekehystä: henkilöstövoimavarojen laskentatoimi, henkilöstötilinpäätös ja tasapainotetut mittaristot. Mallin kehittämisessä ei ole sovellettu mitään tiettyä viitekehystä, vaan esitetyistä lähestymistavoista on valittu liikennelaitoksen tarpeisiin parhaiten sopivat vaihtoehdot.
Tutkimuksen metodi on toimintatutkimus. Toimintatutkimuksessa tutkija ja kohdeorganisaation toimijat luovat uuden toimintamallin, jonka toteuttamiseen toimijat sitoutuvat. Toimintatutkimuksessa tutkija ei ole ulkopuolinen havaintojen tekijä, vaan hän osallistuu muutosprosessiin. Toimintatutkimuksen ensisijainen tarkoitus on käytännön ongelman ratkaiseminen. Toimintatutkimus vaikuttaa myös yleisen teorian kehittymiseen tutkimusprosessista saatujen kokemusten kautta.
Tutkimuksen tuloksena syntyy mittausmalli, jonka tutkija testaa. Koska mittausmalliin kootaan tiedot vuosilta 2000-2002, pystyy tutkija sekä arvioimaan mallin toteuttamiskelpoisuutta että tulkitsemaan malliin koottuja tietoja. Tutkijan kokemukset teoriaosassa esitettyjen mittaustapojen toteuttamisesta koskevat yleistä teoriaa ja malliin kootut henkilöstötiedot vaikuttavat käytännön tasolla.
Kootuista henkilöstötiedoista voidaan vetää johtopäätöksiä tiettyjen henkilöstökulujen ja indikaattoreiden välisistä yhteyksistä kohdeorganisaatiossa tarkasteluajanjaksolla. Henkilöstökulujen ja indikaattoreiden yhteyksien seuraaminen auttaa tunnistamaan henkilöstöön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia.