Mikä ihmeen globalisaatio? Globalisaation representoiminen suomalaisissa sanomalehdissä.

Abstract

Tutkimuksen lähtökohtana on globalisaation käsittelyn ongelmallisuus medialle. Tarkoituksena on tehdä havaintoja siitä, miten suomalaisissa sanomalehdissä käsitellään ja kuvaillaan globalisaatiota: miten sanomalehdet representoivat globalisaation kaltaisen, monisyisen ja monitahoisen prosessin? Tutkimuksen aineistosta, Helsingin Sanomien ja Aamulehden globalisaatioaiheisista artikkeleista vuodelta 2002, haettiin globalisaation erilaisia puhetapoja tarkkaillen samalla löytyykö teksteistä vallitsevaa puhetapaa, ns. hegemonista diskurssia.

Teoreettinen viitekehys tai tarkastelu rakentuu globalisaation määrittelyn ja tutkijoiden löytämien globalisaatiodiskurssien varaan yhtäältä, ja kriittisen diskurssianalyyttisen teorian varaan toisaalta. Näkökulma tutkittavaan aineistoon on konstruktivistinen ja aineiston analyysi tehdään diskurssianalyysin keinoin. Tärkeimpiä lähteitä diskurssianalyysin osalta ovat Fairclough, Jokinen, Juhila, Suoninen ja Kunelius.

Globalisaatioteksteistä hahmottui kahdeksan erilaista globalisaation puhetapaa. Löydetyt diskurssit ovat keskenään yhteenkietoutuvia, ja kaikista niistä on tunnistettavissa tiettyjä lähtökohtaoletuksia, jotka muodostavat hegemonisen diskurssin; Vääjäämättömyys-diskurssin. Hegemonisen puhetavan kanssa ristiriitaisia elementtejä oli löydettävissä ainakin osasta diskursseja. Journalismin omat reunaehdot vaikuttivat osaltaan diskurssien muotoutumiseen. Hegemonisen puhetavan lähtökohtaoletus on, että globalisaatio vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin kaikkialla, se on vääjäämätöntä sekä pääosin myönteistä. Globalisaatiota pitää myös pyrkiä hallitsemaan.

Jos globalisaatio esitetään mediassa kohtalonomaisena, vääjäämättömänä ilmiönä, seurauksena voi olla alistuminen vallitsevalta tuntuvaan tilanteeseen, joka on sosiaalisesti rakentunut ja rakennettu. Kaiken kaikkiaan globalisaation puhetavat ja hegemoninen diskurssi sekä ristiriitaiset elementit eri puhetavoissa heijastavat yhteiskunnallista ilmapiiriä, sosiokulttuurista ja arvomaailman tilaa sekä muutostendenssejä niissä. Taloudellisen ajattelun arvot sekä yksilön vapaus toteuttaa itseään ovat olleet nousussa jo pidempään. Tämän melko hallitsevan ideologian kanssa kamppailevat kulttuuriset arvot, jotka korostavat mm. identiteettikysymyksiä, ihmisten välistä tasa-arvoa, humaanisuutta ja solidaarisuutta.