Kääntämisen metonymisyys elokuvakääntämisen kontekstissa: Kulttuurisidonnaisuuden problematiikka suomalaisen elokuvan tekstittämisessä englanniksi.
KOKKOLA, SARI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOKKOLA, SARI
2003
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-11-11Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 1.1 Tutkimuksen aihepiiri 4 1.2 Tutkimusongelma 7 1.3 Tutkimuksen rakenne 8 2. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 11 2.1 Metonymisyys ja kääntäminen 11 2.2 Kotouttaminen ja vieraannuttaminen 12 2.3 Elokuvien tyylit 14 2.3.1 Valtavirtaelokuva 15 2.3.2 Taide-elokuva 16 2.4 Suomalaisuus 17 3. METONYMIA, KÄÄNTÄMINEN JA ELOKUVA 19 3.1 Kääntäjä uudelleenkirjoittajana ja uuden tarinan kertojana 19 3.2 Metonymia käytännössä runoesimerkkien valossa 24 3.3 Elokuvakerronnan metonymisyys ja estetiikka 26 3.4 Av-kääntämisen erityispiirteitä: tekniset rajoitteet ja merkityksen multimodaalisuus 29 4. KÄÄNTÄMISEN METONYMISYYS JA IDEOLOGIA 32 4.1 Ideologia ja ideologinen positio 32 4.2 Marginaalinen kulttuuri ja toiseuden problematiikka kääntämisessä 36 4.3 Kotouttamisen ja vieraannuttamisen problematiikka elokuvakääntämisessä 39 5. PÄÄOSASSA KOTOUTTAVA STRATEGIA: KÄÄNTÄJÄN METONYMISIÄ VALINTOJA ELOKUVASSA HÄJYT 42 5.1 Erisnimien kääntäminen 43 5.1.1 Henkilönnimien kääntäminen 43 5.1.2 Paikannimien kääntäminen 46 5.2 Siirtymiä merkitystasolta toiselle 48 5.3 Elokuvan kuvissa esiintyvät tekstit 50 5.4 Selittävät käännökset katsojan tukena 52 5.5 Henkilöhahmojen rakentamisen strategiat 54 5.6 Myyttiset syvämerkitykset 59 6. AKI KAURISMÄEN MIES VAILLA MENNEISYYTTÄ TAIDE-ELOKUVANA JA SUOMALAISUUDEN ALLEGORISENA REPRESENTAATIONA 63 6.1 Taide-elokuvan minimalismi yleismaailmallisena kielenä ja yhtenäisen tyylin luojana 63 6.2 Yhtenäisyyden ongelmia: osan suhde kokonaisuuteen 66 6.3 Kuvan ja sanan suhde taide-elokuvan kääntämisessä 68 6.4 Mies vailla menneisyyttä suomalaisuuden allegorisena representaationa 72 6.4.1 Vähäpuheinen ja vetäytyvä suomalainen 73 6.4.2 Kansainvälistyvä suomalainen 76 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 79 LÄHTEET 87 VIITTEET 90 LIITTEET ENGLISH SUMMARY
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda uusi näkökulma av-kääntämiseen, erityisesti elokuvakääntämiseen, ideologisena prosessina. Sovellan tutkimuksessani Maria Tymoczkon (1999) teoriaa kääntämisestä metonymisenä prosessina, jossa kääntäjä valitsee lähdetekstin osan edustamaan lähdetekstiä, ja laajemmin koko lähdekulttuuria, kokonaisuutena. Metonymisyyden näkökulmasta kääntäminen on aina ideologista toimintaa ja kääntäjä on vallankäyttäjän asemassa.
Pohdin, millaisia suomalaisuuden representaatioita kahden suomalaisen elokuvan, Aleksi Mäkelän Häjyjen ja Aki Kaurismäen Miehen vailla menneisyyttä, tekstitykset välittävät vierasmaalaiselle katsojalle. Pohdin kääntäjien kotouttavia ja vieraannuttavia käännösstrategiavalintoja suhteessa elokuvan tyyliin ja analysoin, millaisia käännösstrategioita valtavirran elokuva (esimerkkinä Häjyt) ja taide-elokuva (esimerkkinä Mies vailla menneisyyttä) sallivat. Tarkastelen myös, miten käännökset suhteutuvat Lawrence
Venutin kuvailemaan vallitsevaan ideologiseen asetelmaan, jossa marginaalisesta kielestä valtakielen asemassa olevaan englannin kieleen päin käännettäessä on tapana kotouttaa tekstiä ja poistaa siitä vieraat vivahteet. Pohdin myös lyhyesti kuvan ja sanan suhdetta ja elokuvan estetiikan merkitystä elokuvakääntämisessä.
Analyysini osoitti, että valtavirran elokuvassa oli omaksuttu systemaattisen kotouttava strategia, jossa suomalaista kulttuuria heijastavat elementit oli häivytetty lähes kokonaan. Käännös heijasti kohdekulttuurin valtaideologiaa. Taide-elokuvassa oli omaksuttu vieraannuttava strategia, joka oli sopusoinnussa elokuvassa käytettyjen vieraannuttavien tyylikeinojen kanssa. Käännös heijasti lähdekulttuurin ideologiaa ja tarjosi runsaasti vierasta ainesta katsojalle. Kotouttaminen ja vieraannuttaminen ovat kääntäjän metonymisiä valintoja, ja molempia strategioita voi yhdistellä samankin tekstin sisällä. Valtavirran elokuva ja taide-elokuva eivät edellytä tietynlaista käännösstrategiaa, vaan jokaista elokuvaa tulee tarkastella yksittäistapauksena.
Metonymiateoria sopii hyvin av-kääntämisen tutkimuksen välineeksi, koska sen avulla käännöksiä ja käännösprosesseja voidaan analysoida pienistä osista koostuvina kokonaisuuksina ja pohtia käännösten taustalla olevaa ideologiaa. Elokuvakääntäjän työssä myös kuvan ja sanan suhteen analyysi ja elokuvan estetiikan tuntemus ovat tärkeä osa kääntäjän ammattitaitoa.
Asiasanat: metonymisyys, elokuva, kääntäminen, ideologia, kotouttaminen
vieraannuttaminen
Pohdin, millaisia suomalaisuuden representaatioita kahden suomalaisen elokuvan, Aleksi Mäkelän Häjyjen ja Aki Kaurismäen Miehen vailla menneisyyttä, tekstitykset välittävät vierasmaalaiselle katsojalle. Pohdin kääntäjien kotouttavia ja vieraannuttavia käännösstrategiavalintoja suhteessa elokuvan tyyliin ja analysoin, millaisia käännösstrategioita valtavirran elokuva (esimerkkinä Häjyt) ja taide-elokuva (esimerkkinä Mies vailla menneisyyttä) sallivat. Tarkastelen myös, miten käännökset suhteutuvat Lawrence
Venutin kuvailemaan vallitsevaan ideologiseen asetelmaan, jossa marginaalisesta kielestä valtakielen asemassa olevaan englannin kieleen päin käännettäessä on tapana kotouttaa tekstiä ja poistaa siitä vieraat vivahteet. Pohdin myös lyhyesti kuvan ja sanan suhdetta ja elokuvan estetiikan merkitystä elokuvakääntämisessä.
Analyysini osoitti, että valtavirran elokuvassa oli omaksuttu systemaattisen kotouttava strategia, jossa suomalaista kulttuuria heijastavat elementit oli häivytetty lähes kokonaan. Käännös heijasti kohdekulttuurin valtaideologiaa. Taide-elokuvassa oli omaksuttu vieraannuttava strategia, joka oli sopusoinnussa elokuvassa käytettyjen vieraannuttavien tyylikeinojen kanssa. Käännös heijasti lähdekulttuurin ideologiaa ja tarjosi runsaasti vierasta ainesta katsojalle. Kotouttaminen ja vieraannuttaminen ovat kääntäjän metonymisiä valintoja, ja molempia strategioita voi yhdistellä samankin tekstin sisällä. Valtavirran elokuva ja taide-elokuva eivät edellytä tietynlaista käännösstrategiaa, vaan jokaista elokuvaa tulee tarkastella yksittäistapauksena.
Metonymiateoria sopii hyvin av-kääntämisen tutkimuksen välineeksi, koska sen avulla käännöksiä ja käännösprosesseja voidaan analysoida pienistä osista koostuvina kokonaisuuksina ja pohtia käännösten taustalla olevaa ideologiaa. Elokuvakääntäjän työssä myös kuvan ja sanan suhteen analyysi ja elokuvan estetiikan tuntemus ovat tärkeä osa kääntäjän ammattitaitoa.
Asiasanat: metonymisyys, elokuva, kääntäminen, ideologia, kotouttaminen
vieraannuttaminen