Alko Oy:n julkisoikeudellinen asema.
KUNNAS, KARI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KUNNAS, KARI
2003
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-10-30Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Alko Oy:n julkisoikeudellinen asema. Tutkimuksen kohteena on kansallisen lainsäädännön osalta Alkon asema välillisen julkisen hallinnon yksikkönä, vähittäismyyntiin liittyvä päätöksentekomenettely ja Alkon hallinnollinen valvonta. EU-oikeuden vaikutusta käsiteltäessä pääpaino on kilpailuoikeuden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden säännöksissä. Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmatiikkaa.
Kansallisen alkoholiyhtiön julkisoikeudellinen asema muuttui oleellisesti Suomen liittyessä EU:iin. Murroksen tuloksena jäljelle jäi Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva alkoholin vähittäismyyntimonopoli Alko Oy, jonka kansallista asemaa sääntelevät alkoholilaki ja asetus alkoholiyhtiön toiminnasta. Ne asettavat Alko Oy:n perustehtäväksi alkoholin vähittäismyynnin siten, että tavoitteena on alkoholin kulutuksen aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Alko Oy:n olemassaolon kansallinen oikeutus voikin perustua vain kansanterveydellisten tavoitteiden toteuttamiseen, joka on osin ristiriidassa osakeyhtiömuodon ja palvelun laadun edellyttämien vaatimusten kanssa.
Alko Oy ei ole viranomainen, eikä se tee julkiselle vallankäytölle ominaisia päätöksiä. Alko Oy hoitaa kuitenkin sille erikseen osoitettua lakisääteistä tehtävää, joten se on julkisen tehtävän hoitajana välillisen julkisen hallinnon yksikkö. Perustuslain 124 §:ää laajentavasti tulkiten Alko Oy hoitaa myös julkista hallintotehtävää, jolloin sen tulee toiminnassaan huomioida perusoikeudet, oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimukset. Alkon parlamentaarinen valvonta tapahtuu hallintoneuvoston kautta, jonka tehtävät ovat kuitenkin vähentyneet alkoholiyhtiön toimivallan supistumisen rinnalla. Vähittäismyynnin konkreettisena valvojana toimii STTV, joka mm. raportoi EU:n komissiolle tasapuolisuuden toteutumisesta Alkon toiminnassa. Valvonnan ylimpänä elimenä toimii sosiaali- ja terveysministeriö, joka asettaa Alkolle omistajastrategian.
EY:n perustamissopimuksen 82 artikla kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön, eikä Alko Oy pysty perustelemaan mahdollista väärinkäyttöä 86 artiklan poikkeusmahdollisuuksilla. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden säännöksistä Alkon toimintaan ja olemassaoloon sovelletaan Franzén-oikeuskäytännön perusteella 31 artiklaa, joten Alkon tavarakauppaa rajoittavaa toimintaa ei voida perustella myöskään 30 artiklalla. Päätökset alkoholijuomien hinnoittelusta, ottamisesta myyntiin ja poistamisesta myynnistä tulee tehdä 31 artiklan mukaan syrjintäkieltoa noudattaen ja ennalta ilmoitettuja perusteita käyttäen siten, ettei toisista jäsenvaltioista tuotavien tavaroiden kauppaa kohdella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti huonommin kuin kotimaisten tavaroiden kauppaa. Alkoholin tuontikiintiöiden nousu ja Viron liittyminen EU:iin vaikuttavat kansallisen alkoholiverotuksen alentamiseen keskimäärin 33 prosentilla. Nähtäväksi jää, riittääkö tämä toimenpide säilyttämään Alko Oy:n mahdollisuuden pitää yllä terveyden suojelulla kansallisesti perusteltua vähittäismyyntimonopolia.
Kansallisen alkoholiyhtiön julkisoikeudellinen asema muuttui oleellisesti Suomen liittyessä EU:iin. Murroksen tuloksena jäljelle jäi Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva alkoholin vähittäismyyntimonopoli Alko Oy, jonka kansallista asemaa sääntelevät alkoholilaki ja asetus alkoholiyhtiön toiminnasta. Ne asettavat Alko Oy:n perustehtäväksi alkoholin vähittäismyynnin siten, että tavoitteena on alkoholin kulutuksen aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Alko Oy:n olemassaolon kansallinen oikeutus voikin perustua vain kansanterveydellisten tavoitteiden toteuttamiseen, joka on osin ristiriidassa osakeyhtiömuodon ja palvelun laadun edellyttämien vaatimusten kanssa.
Alko Oy ei ole viranomainen, eikä se tee julkiselle vallankäytölle ominaisia päätöksiä. Alko Oy hoitaa kuitenkin sille erikseen osoitettua lakisääteistä tehtävää, joten se on julkisen tehtävän hoitajana välillisen julkisen hallinnon yksikkö. Perustuslain 124 §:ää laajentavasti tulkiten Alko Oy hoitaa myös julkista hallintotehtävää, jolloin sen tulee toiminnassaan huomioida perusoikeudet, oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimukset. Alkon parlamentaarinen valvonta tapahtuu hallintoneuvoston kautta, jonka tehtävät ovat kuitenkin vähentyneet alkoholiyhtiön toimivallan supistumisen rinnalla. Vähittäismyynnin konkreettisena valvojana toimii STTV, joka mm. raportoi EU:n komissiolle tasapuolisuuden toteutumisesta Alkon toiminnassa. Valvonnan ylimpänä elimenä toimii sosiaali- ja terveysministeriö, joka asettaa Alkolle omistajastrategian.
EY:n perustamissopimuksen 82 artikla kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön, eikä Alko Oy pysty perustelemaan mahdollista väärinkäyttöä 86 artiklan poikkeusmahdollisuuksilla. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden säännöksistä Alkon toimintaan ja olemassaoloon sovelletaan Franzén-oikeuskäytännön perusteella 31 artiklaa, joten Alkon tavarakauppaa rajoittavaa toimintaa ei voida perustella myöskään 30 artiklalla. Päätökset alkoholijuomien hinnoittelusta, ottamisesta myyntiin ja poistamisesta myynnistä tulee tehdä 31 artiklan mukaan syrjintäkieltoa noudattaen ja ennalta ilmoitettuja perusteita käyttäen siten, ettei toisista jäsenvaltioista tuotavien tavaroiden kauppaa kohdella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti huonommin kuin kotimaisten tavaroiden kauppaa. Alkoholin tuontikiintiöiden nousu ja Viron liittyminen EU:iin vaikuttavat kansallisen alkoholiverotuksen alentamiseen keskimäärin 33 prosentilla. Nähtäväksi jää, riittääkö tämä toimenpide säilyttämään Alko Oy:n mahdollisuuden pitää yllä terveyden suojelulla kansallisesti perusteltua vähittäismyyntimonopolia.