Nederländskt inflytande på det svenska ordförrådet.

Abstract

Tutkielma käsittelee hollannin kielen vaikutusta ruotsin kielen sanastoon. Ruotsi on aina ollut vastaanottavainen vieraiden kielten vaikutuksille, erityisesti sanastonsa osalta. Hollannin kieltä ei perinteisesti ole pidetty merkittävänä lainasanojen lähteenä, mutta joissakin tutkimuksissa se mainitaan ala- ja yläsaksan, ranskan ja englannin ohella. Erityisesti on väitetty ruotsin merisanastoon otetun huomattavan paljon sanoja hollannin kielestä. Tutkimuksessa pyritään tekemään yhteenveto kaikista hollantilaista alkuperää olevista ruotsin kielen sanoista liittäen mukaan sanojen alkuperästä eli etymologiasta kertovaa informaatiota, sekä tietoa sanojen merkityksistä ja lainaamisen ajankohdasta. Tutkimuksen pohjana on Svenska Akademiens Ordbokin internetversio, sekä useita muita suppeampia etymologisia sanakirjoja.

Tutkimuksessa selvitetään myös mitä tarkoitetaan hollannin kielellä ja mitä yhtäläisyyksiä ruotsin ja hollannin kielen väliltä on löydettävissä. Lisäksi selvitetään ruotsin kielen historiaa lainanottajana. Lainasanoja ja kielellistä lainaamista ylipäätään tarkastellaan myös laajalti ottaen huomioon erityisesti hollantilaista alkuperää olevien sanojen asema ruotsin kielessä. Kielellisen lainaamisen edellytyksenä on aina kulttuurien kohtaaminen. Tätä selvitetään Alankomaiden ja Ruotsin osalta hyvinkin laajasti.

Alankomaat oli erityisesti 1600-luvulla mahtava merenkävijämaa, joka kävi kauppaa aina Amerikkaa, Aasiaa, Afrikkaa ja Pohjoismaita myöten. Täten suurimman osan lainatusta sanastosta voidaan sanoa tulleen ruotsin kieleen 1600- ja 1700-lukujen aikana. Kaikkiaan hollantilaista alkuperää olevia sanoja löytyi tutkimuksessa noin 925 kappaletta, joista noin puolet on liitoksissa merenkäyntiin. Tulos on hyvin merkittävä siihen nähden, ettei aikaisempia tutkimuksia juurikaan ole löydettävissä.

Avainsanat: nederländska, svenska, etymologi, språkkontaktforskning, lånord, ordförrådet