Vaatimuksien lisäämisestä. Tutkimus työelämän muutoksesta Suomessa vuosien 1982 ja 2002 välillä.
KIELINEN, JANNE (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KIELINEN, JANNE
2003
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-10-10Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on työelämän muutos vuosien 1982 ja 2002 välillä. Kohdetta lähestytään Helsingin Sanomissa olleiden työpaikkailmoitusten kautta. Havainnoinnin keskiössä ovat työntekijöiltä odotetut taidot ja ominaisuudet. Suomalaiseen työelämään vaikuttavat 2000-luvulla erityisesti globalisaatiokehitys ja tietoyhteiskunnallistuminen. Nämä kehityskulut toimivat tämän tutkimuksen selittävinä tekijöinä.
Kaupankäynnin vapauttaminen ja kansainvälistyminen lisääntyivät Suomessa 1980-luvulla, jolloin Suomi alkoi siirtyä osaksi globaalia taloutta. Globalisoitumiseen liittyvän kapitalismin maailmanlaajuistumisen ja syvenemisen vuoksi kilpailuympäristö on kiristynyt ja tullut muutosalttiimmaksi.
Suomen 1990-luvun alun vakavan laman jälkeen taloudellista toimintaa tehostettiin. Samalla Suomessa pyrittiin tukemaan tietoyhteiskuntakehitystä laman aiheuttamista vaikeuksista selviämiseksi. Tietoyhteiskunnallistumisen myötä informaatiointensiiviset työtehtävät ovat lisääntyneet ja korkeasti kouluttautuneen työvoiman kysyntä on kasvanut.
Tutkimuksessa käytetty aineisto sisältää 800 työpaikkailmoitusta eli 400 ilmoitusta molemmalta tarkastelun kohteena olevalta vuodelta. Työpaikkailmoituksista etsityt taidot ja ominaisuudet luokiteltiin 13:ksi vaatimukseksi. Näitä ovat kokemus, vastuunottaminen, omien taitojen kehittäminen, organisointikyky, joustavuus, kielitaito, luovuus, kyky kansainvälisiin kontakteihin, atk-taidot, yhteistyökyky, haasteisiin vastaaminen, itsenäinen työskentely ja työpaikkakohtainen koulutus. Vaatimusten mainintakertojen muutosta tarkastellaan merkkinä työelämässä tapahtuneista kehityskuluista.
Vaatimuksien mainintakerrat olivat lisääntyneet selkeästi kahdenkymmenen vuoden aikana, osittain jopa moninkertaisiksi. Muutos on yhteydessä globaalista kilpailusta johtuvaan taloudellisen tehokkuuden lisäämiseen, jolloin työntekijöiden tehtäviä monipuolistamalla pyritään hyödyntämään heidän panostaan paremmin. Vaatimusten merkitys tiivistyy työntekijöiden lisääntyvänä sitoutumisena työtehtäviin, jolloin vastuunottamisen ja itsensä kehittämisen kaltaiset toiminnot ovat työntekijöiden arkipäivää.
Kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat olleet muokkaamassa myös yhteiskunnallisessa todellisuudessa vaikuttavia arvoja, sillä yksilön vastuu omasta työmarkkinatilanteesta on kasvanut. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden heikkeneminen ja taloudellisen toimintaympäristön muutosalttius ovat lisänneet yksilön pakkoa luottaa yhä enemmän itseensä.
Kaupankäynnin vapauttaminen ja kansainvälistyminen lisääntyivät Suomessa 1980-luvulla, jolloin Suomi alkoi siirtyä osaksi globaalia taloutta. Globalisoitumiseen liittyvän kapitalismin maailmanlaajuistumisen ja syvenemisen vuoksi kilpailuympäristö on kiristynyt ja tullut muutosalttiimmaksi.
Suomen 1990-luvun alun vakavan laman jälkeen taloudellista toimintaa tehostettiin. Samalla Suomessa pyrittiin tukemaan tietoyhteiskuntakehitystä laman aiheuttamista vaikeuksista selviämiseksi. Tietoyhteiskunnallistumisen myötä informaatiointensiiviset työtehtävät ovat lisääntyneet ja korkeasti kouluttautuneen työvoiman kysyntä on kasvanut.
Tutkimuksessa käytetty aineisto sisältää 800 työpaikkailmoitusta eli 400 ilmoitusta molemmalta tarkastelun kohteena olevalta vuodelta. Työpaikkailmoituksista etsityt taidot ja ominaisuudet luokiteltiin 13:ksi vaatimukseksi. Näitä ovat kokemus, vastuunottaminen, omien taitojen kehittäminen, organisointikyky, joustavuus, kielitaito, luovuus, kyky kansainvälisiin kontakteihin, atk-taidot, yhteistyökyky, haasteisiin vastaaminen, itsenäinen työskentely ja työpaikkakohtainen koulutus. Vaatimusten mainintakertojen muutosta tarkastellaan merkkinä työelämässä tapahtuneista kehityskuluista.
Vaatimuksien mainintakerrat olivat lisääntyneet selkeästi kahdenkymmenen vuoden aikana, osittain jopa moninkertaisiksi. Muutos on yhteydessä globaalista kilpailusta johtuvaan taloudellisen tehokkuuden lisäämiseen, jolloin työntekijöiden tehtäviä monipuolistamalla pyritään hyödyntämään heidän panostaan paremmin. Vaatimusten merkitys tiivistyy työntekijöiden lisääntyvänä sitoutumisena työtehtäviin, jolloin vastuunottamisen ja itsensä kehittämisen kaltaiset toiminnot ovat työntekijöiden arkipäivää.
Kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat olleet muokkaamassa myös yhteiskunnallisessa todellisuudessa vaikuttavia arvoja, sillä yksilön vastuu omasta työmarkkinatilanteesta on kasvanut. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden heikkeneminen ja taloudellisen toimintaympäristön muutosalttius ovat lisänneet yksilön pakkoa luottaa yhä enemmän itseensä.