Aatehistoriallinen tutkimus nälästä.
HEMMING, MIA (2003)
HEMMING, MIA
2003
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-10-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12313
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12313
Sisällysluettelo
1. Kehä 5 1.1. Nälän tutkimusperinteestä 7 1.2. Kohteet ja lähteet 10 1.3. Tie, jota kuljen 13 2. Keski-Amerikka 14 2.1. Lähteet 15 2.2. Tie, jota kuljen 15 2.3. Rikkauksien, hedelmien, jalokivien ja jokien maa 18 2.3.1. Macario 18 2.3.2. Emiliano 19 2.3.3. Ticha ja Eusebio 22 2.3.4. Pedro, Jacinto ja Juana 26 2.3.5. Lucia 31 2.3.6. Manlio 33 2.4. Laulujeni maa, rakastettu kotimaani 34 2.4.1. Lavinia 34 2.4.2. Itza ja Felipe 35 2.4.3. Gioconda 38 2.5. Köyhien sissiarmeija 38 2.5.1. Sissit 38 2.5.2. Fonseca 41 2.5.3. Mario 42 2.6. Runonlaulaja 43 2.6.1. Isä ja runoilija 43 2.6.2. Roberto 44 2.7. Tuhansia lapsia nälkäkuoleman partaalla 45 2.7.1. Kuivuutta ja maquila -teollisuutta 45 2.7.2. Nälänhätää ja köyhyyttä 47 2.7.3. Ulkomaista apua sekä liikehdintää ja levottomuuksia 47 2.7.4. Kansainvälisyyttä ja lapsityöläisiä 50 2.7.5. Korruptiota ja Reilua kauppaa 51 2.7.6. Artikkelien subjektit 52 3. Englanti 53 3.1. Lähteet 53 3.2. Tie, jota kuljen 54 3.3. Jäsenenä pienemmässä ja suuremmassa yhteisössä 55 3.3.1. Nälkäisiä asukkaita 56 3.3.2. Tehtailija Robert Moore 58 3.3.3 Herrasmies Hiram Yorke ja kirkkoherran veljen tytär Caroline Helstone 62 3.3.4. Työmies William Farren 64 3.3.5. Perijätär Shirley Keeldar ja vanhapiika neiti Ainley 65 3.3.6. Kirkkoherra herra Matthewson ja hänen veljensä leski, rouva Pryor 67 3.3.7. Hyväosaisen osa 68 3.4. Ulkopuoliset 69 3.4.1. Kaupunginlähetti Toby Veck 69 3.4.2. Neuvosmies Cute 71 3.4.3. Työtön Will Fern 72 3.4.4. Sekatavarakaupan omistajatar rouva Anne Tugby 74 3.4.5. Ompelijatar Lilian Fern ja sepän leski Margaret (Meg) 76 3.4.6. Köyhän osa 77 3.5. Mukana suuressa kertomuksessa 78 3.5.1. Sivistyneet väestöt ja ihmisen varhaiset kantaisät 79 3.5.2. Sivistymättömät rodut 81 3.5.3. Ihminen 83 3.5.4. Ihmisen osa 85 3.6. Pimeydessä vaeltajat 86 3.6.1. Taiteilijan ja oopperatytön orpo tytär neiti Rebecca Sharp 86 3.6.2. Maalaisherra Pitt Crawley ja tukkukauppias John Osborne 89 3.6.3. Vararikon tehneen kauppiaan vaimo rouva Sedley ja hänen tyttärensä rouva Amelia Osborne 91 3.6.4. Kirkkoherran vaimo rouva Bute Crawley ja Rebecca Crawleyn (os. Sharp) keittäjätär 93 3.6.5. Säädyttömän osa 95 3.7. Totuudessa vaeltajat 96 3.7.1. Vuokralainen herra Lockwood ja vuokraisäntä herra Heathcliff 96 3.7.2. Taloudenhoitaja Nelly Dean 98 3.7.3. Rouva Catherine Linton, Herra Heathcliffin vaimo Isabella Heathcliff ja neiti Catherine Linton 100 3.7.4. Sankarin osa 102 3.8. Maailmasta toiseen 104 3.8.1. Dorlcoten myllyn isännän tytär Maggie 104 3.8.2. Dorlcoten myllyn isännän poika Tom Tulliver, käskyläinen Bob Jakin, köyhän joulu ja liikemies herra Deane 106 3.8.3. Eroavan osa 108 3.9. Lasten tähden 110 3.9.1. Grassdalen kartanon emäntä rouva Helen Huntingdon ja herrasmiesmaanviljelijä Gilbert Markham 110 3.9.2. Äidin osa 112 3.10. Vallankumoukselliset 113 3.10.1. Älykkäät ja yhteiskunnallisesti asennoituneet miehet sekä mies ja vaimo 113 3.10.2. Irlannin kansa 116 3.10.3. Radikaalin osa 117 3.11. Ensimmäinen teollisuuskansa 118 3.11.1. Työväestön unelmia ja toimenpiteitä 119 3.11.2. Käsiteollisuutta ja teollisuuden edistystä 122 3.11.3. Irlantilaisia maahanmuuttajia ja Irlannin nälänhätiä 125 3.11.4. Teosten subjektit 126 4. Maailmojen välissä, sisällä, ulkopuolella 127 4.1. Nälän historia 128 4.2. Nälän tarina 131 5. Epilogi 133 Lähdeluettelo 134
Tiivistelmä
Opinnäytteen aihe on aatehistoriallinen tutkimus nälästä. Aatehistorialla tässä tarkoitetaan sitä, miten nälän näkijät ja kokijat ovat nälän nähneet ja kokeneet ja minkälaista tarinaa muusta elämismaailmasta tuo nälän näkeminen ja kokeminen kertoo. Nälkää ei tässä ole rajattu minkäänlaisten syiden mukaan, jotka nälkää ovat aiheuttaneet, vaan kaikenlaisten syiden aiheuttama nälkä on otettu huomioon.
Aiheen voi ymmärtää myös toisin (toisen ollen nälän näkeminen ja kokeminen) ja se on sallittua. Kautta koko opinnäytteen kuljetan mukana, milloin eksplisiittisesti ja milloin implisiittisesti, myös reflektiota historiantutkijasta ja historiantutkimuksesta ja historiantutkimuksen tekemisestä ja kohteen ymmärtämisestä. Näin ollen opinnäytteen aiheena on myös itse tutkimuksen tekemisen reflektoiminen.
Tutkimustehtävä on selvittää, miten nälän näkijät ovat nälän nähneet ja kokeneet ja minkälainen tarina tuohon nälän näkemiseen ja kokemiseen liittyy. Näin ollen tutkimustehtävä kertoo myös näkijöiden ja kokijoiden elämismaailman muista sisällöistä, jotka ikään kuin kontekstoivat nälän näkemistä ja kokemista.
Tutkimuksen aineiston muodostavat pääosin kaunokirjallisuus, jokunen tietokirja ja jokunen artikkeli. Kaunokirjallisuus ja tietokirjallisuus ovat nykyajan keskiamerikkalaisten ja 1800-luvun englantilaisten tuottamia, artikkelit ovat nykyajan suomalaisista lehdistä.
Tutkimuksessa kirjoitan esiin teosten ja artikkelien sisältämää tarinaa nälästä referoimalla teoksia ja artikkeleita suhteessa tuohon teemaan. Kun olen näin lainannut teoksia ja artikkeleita, kirjoitan sitten auki omia mietteitäni siitä tarinasta, jota luen teoksista ja artikkeleista suhteessa nälkään ja sen yhteydessä esiintyvään muuhun elämismaailmaan. Rakennan koko ajan sitä tarinaa, missä nälkä esiintyy ja rakennan tarinaa siitä elämismaailmasta mitä nälkä tutkijalle näyttää. Keskiamerikkalaisten ja englantilaisten elämismaailmaa vertaan toisiinsa, jotta molempien erityisyys ja ominaispiirteet tulisivat vielä selvemmin hahmotetuiksi.
Keskeiset tutkimustulokset ovat siinä, miten tietty ilmiö liittyy näkijänsä ja kokijansa muuhun elämismaailmaan, kuinka tietyn ilmiön tutkimisen kautta voidaan tehdä näkyväksi laajemmin näkijänsä ja kokijansa elämismaailmaa. Keskeistä on myös kaunokirjallisten, tietokirjallisten ja artikkelikirjallisten tekstien rinnastaminen niin, että kaikille esitetään sama kysymys ja kaikki tekstit voidaan saada vastaamaan tuohon kysymykseen. Täten tutkimustulokseksi hahmottuu myös tekstien luonne todellisuutta rakentavina tapahtumina. Keskeistä on myös tutkijan lähtökohtaisen asetelman reflektoinnin kautta tapahtuva aiheen käsittelyn syventäminen.
Jotta tutkimustulosten merkittävyydestä voisin tässä puhua, minun täytyisi puhua yleensä historiatutkimuksen merkityksestä. Tyydyn tässä vain sanomaan, että se on minulle tapa toteuttaa subjektiani ja en osaa sitä tällä hetkellä asettaa vähempiarvoiseksi subjektin toteuttamisen tavaksi suhteessa muihin tapoihin. Mutta jos yritän kuitenkin jotain muuta merkityksestä sanoa, voisin sanoa, että mielestäni ihmisten mielen ymmärtäminen on matkan tekoa kohti eheää ihmisyyden kokemusta.
Aiheen voi ymmärtää myös toisin (toisen ollen nälän näkeminen ja kokeminen) ja se on sallittua. Kautta koko opinnäytteen kuljetan mukana, milloin eksplisiittisesti ja milloin implisiittisesti, myös reflektiota historiantutkijasta ja historiantutkimuksesta ja historiantutkimuksen tekemisestä ja kohteen ymmärtämisestä. Näin ollen opinnäytteen aiheena on myös itse tutkimuksen tekemisen reflektoiminen.
Tutkimustehtävä on selvittää, miten nälän näkijät ovat nälän nähneet ja kokeneet ja minkälainen tarina tuohon nälän näkemiseen ja kokemiseen liittyy. Näin ollen tutkimustehtävä kertoo myös näkijöiden ja kokijoiden elämismaailman muista sisällöistä, jotka ikään kuin kontekstoivat nälän näkemistä ja kokemista.
Tutkimuksen aineiston muodostavat pääosin kaunokirjallisuus, jokunen tietokirja ja jokunen artikkeli. Kaunokirjallisuus ja tietokirjallisuus ovat nykyajan keskiamerikkalaisten ja 1800-luvun englantilaisten tuottamia, artikkelit ovat nykyajan suomalaisista lehdistä.
Tutkimuksessa kirjoitan esiin teosten ja artikkelien sisältämää tarinaa nälästä referoimalla teoksia ja artikkeleita suhteessa tuohon teemaan. Kun olen näin lainannut teoksia ja artikkeleita, kirjoitan sitten auki omia mietteitäni siitä tarinasta, jota luen teoksista ja artikkeleista suhteessa nälkään ja sen yhteydessä esiintyvään muuhun elämismaailmaan. Rakennan koko ajan sitä tarinaa, missä nälkä esiintyy ja rakennan tarinaa siitä elämismaailmasta mitä nälkä tutkijalle näyttää. Keskiamerikkalaisten ja englantilaisten elämismaailmaa vertaan toisiinsa, jotta molempien erityisyys ja ominaispiirteet tulisivat vielä selvemmin hahmotetuiksi.
Keskeiset tutkimustulokset ovat siinä, miten tietty ilmiö liittyy näkijänsä ja kokijansa muuhun elämismaailmaan, kuinka tietyn ilmiön tutkimisen kautta voidaan tehdä näkyväksi laajemmin näkijänsä ja kokijansa elämismaailmaa. Keskeistä on myös kaunokirjallisten, tietokirjallisten ja artikkelikirjallisten tekstien rinnastaminen niin, että kaikille esitetään sama kysymys ja kaikki tekstit voidaan saada vastaamaan tuohon kysymykseen. Täten tutkimustulokseksi hahmottuu myös tekstien luonne todellisuutta rakentavina tapahtumina. Keskeistä on myös tutkijan lähtökohtaisen asetelman reflektoinnin kautta tapahtuva aiheen käsittelyn syventäminen.
Jotta tutkimustulosten merkittävyydestä voisin tässä puhua, minun täytyisi puhua yleensä historiatutkimuksen merkityksestä. Tyydyn tässä vain sanomaan, että se on minulle tapa toteuttaa subjektiani ja en osaa sitä tällä hetkellä asettaa vähempiarvoiseksi subjektin toteuttamisen tavaksi suhteessa muihin tapoihin. Mutta jos yritän kuitenkin jotain muuta merkityksestä sanoa, voisin sanoa, että mielestäni ihmisten mielen ymmärtäminen on matkan tekoa kohti eheää ihmisyyden kokemusta.