Budjetoinnin kehittämisen motiivit.

Abstract

Nykyisin on vallalla maailmanlaajuinen suuntaus siihen, että johdon laskentatoimen menetelmät yhdenmukaistuvat. Tämän suuntauksen taustalta löytyy sekä taloudellisia että institutionaalisia tekijöitä. Koska budjetointi kuuluu johdon laskentatoimen piiriin, voidaan budjetointimenetelmienkin olettaa yhden-mukaistuvan. Vaikka perinteistä budjetointia harjoitetaan useimmissa yrityksissä, osa yritysjohtajista on silti tehnyt päätöksen alkaa kehittää yrityksen budjetointia. Jos tarkastellaan yritysten budjetointimenetelmiä tiettynä ajankohtana, voidaan havaita, että perinteisen budjetoinnin vaihtoehtoina on samankaltaisia menetelmiä.

Budjetoinnin kehittämispäätökseen vaikuttavat useat tekijät. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää budjetoinnin kehittämisen motiivit. Tutkielmassa käytetty tutkimusote on käsiteanalyyttinen. Tarkastelun kohteiksi on valittu nollapohjabudjetointi, toimintoperusteinen budjetointi ja ilman budjettia johtaminen. Tutkielmassa nojaudutaan pitkälti Markus Granlundin ja Kari Lukan viitekehykseen, joka on julkaistu vuonna 1998 Journal of Management Accounting Research -lehdessä. Granlundin ja Lukan viitekehykseen on koottu johdon laskentatoimen menetelmiä yhdenmukaistavia ja erottavia tekijöitä. Yhdenmukaistavia tekijöitä hyväksikäyttäen on sitten muodostettu malli budjetoinnin kehittämisen motiiveista.

Budjetoinnin kehittämisen motiiveiksi eriteltiin taloudelliset paineet, pakottavat tekijät, normatiiviset paineet ja jäljittelyprosessit. Granlundin ja Lukan viitekehystä täydennettiin vielä organisatorisilla tekijöillä. Budjetoinnin kehittämiseen liittyvät taloudelliset paineet ovat hyvin yrityskeskeisiä ja riippuvaisia kyseessä olevasta budjetointimenetelmästä. Taloudellisista paineista voitiin kuitenkin yleistäen todeta, että budjetoinnin kehittämisellä pyritään parantamaan budjetoinnin tuoman tiedon laatua ja että kehitystyön taustalla on joko puute- tai etulähtöinen virike. Muut budjetoinnin kehittämisen motiivit sen sijaan ovat yleistettävissä muihinkin budjetointimenetelmiin. Löydettyjä motiiveja ei voida asettaa tärkeysjärjestykseen, sillä jokaisella yrityksellä on omat intressinsä, jotka vaikuttavat kehittämispäätökseen. Jollakin yrityksellä saattaa budjetoinnin kehittämiseen johtaa yksi ainoa vaikutin, toisella yrityksellä niitä voi olla useitakin.

Tutkielmassa aikaansaatua viitekehystä voidaan hyödyntää käytännön tutkimuksessa, vaikkakin budjetoinnin kehittämisen taustalla piilevien todellisten motiivien selvillesaaminen voi osoittautua vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Tutkielman tärkein anti saattaakin olla yleisten viitteiden antaminen siitä, miksi yrityksissä aletaan kehittää budjetointia.