This is our music. Mäki Trio and the Finnish dance music legacy in America.
RINTALA, LEENA (2003)
2003
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12297
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12297
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan amerikansuomalaista tanssimusiikkikulttuuria yhden yhtyeen, Mäki Trion, kautta. Michiganilainen perheyhtye turvasi suomalaiseen 1900-luvun alun paritanssiperinteeseen valsseineen, jenkkoineen ja polkkineen.
Perinteestä pidettiin tiukasti kiinni; Suomen musiikkielämän uusia virtauksia ei soitossa kuulu. Amerikkalaisvaikutteet rajoittuvat enimmäkseen ulkonäköseikkoihin ja soitinvalintoihin: perinteikäs haitari yhdistetään ennakkoluulottomasti jazz-musiikista lainattuihin banjoon, saksofoniin ja lyömäsoittimiin.
Tutkimus rajautuu Yhdysvaltain suomalaiskeskittymiin 1920- ja 1930-lukujen taitteeseen. Aika oli amerikansuomalaisen kulttuurin kulta-aikaa. Ensimmäisen sukupolven suomalaissiirtolaisten määrä oli suurimmillaan, omat sanomalehdet välittivät tietoa, ja miltei jokaisella suomalaisten asuttamalla paikkakunnalla oli oma suomalainen seuraintalo, haali. Haalien suojissa siirtolaiskulttuuri kukoisti. Siellä näyteltiin, soitettiin, laulettiin, tanssittiin, voimisteltiin, lausuttiin ja kokoonnuttiin tapaamaan tuttavia.
1930-luvulta alkaen siirtolaiskulttuuri muutti vähitellen muotoaan
amerikansuomalaisten sopeutuessa vähitellen valtakulttuuriin ja uuden siirtolaisvirran tyrehtyessä. Toisen ja kolmannen sukupolven
amerikansuomalaisille suomalaisella kulttuurilla oli enää lähinnä symbolinen merkitys.
Tutkimuksessa yhtyeen musiikkia tarkastellaan Alan P. Merriamin luoman musiikin funktioanalyysin avulla. Tarkoituksena on selvittää myös, minkälaisissa paikoissa Mäki Trio esiintyi, ketkä muodostivat yleisön, millainen vastaanotto oli sekä poikkesiko konserttiohjelmisto levytysten materiaalista. Tutkimusaineistona käytetään Mäki Trion levytyksiä, lehti-ilmoituksia ja artikkeleita sekä valokuvia.
Tutkimuksessa selviää, että Mäki Trio on omalle aikakaudelleen hyvin
tyypillinen yhtye, jonka pääasiallisia esiintymispaikkoja olivat suomalaishaalit. Yhtye oli suosittu kaikenikäisten suomalaisten keskuudessa. Siirtolaisten turvallisuudenkaipuu ja koti-ikävä loivat kysyntää suomalaiselle tanssimusiikille. Kielitaidottomille siirtolaisille oman kulttuurin ylläpitäminen oli keino selviytyä uusissa olosuhteissa.
Avainsanat: amerikansuomalaiset, siirtolaisuus, tanssimusiikki, Etelä-Pohjanmaa, 1920-luku, 1930-luku
Perinteestä pidettiin tiukasti kiinni; Suomen musiikkielämän uusia virtauksia ei soitossa kuulu. Amerikkalaisvaikutteet rajoittuvat enimmäkseen ulkonäköseikkoihin ja soitinvalintoihin: perinteikäs haitari yhdistetään ennakkoluulottomasti jazz-musiikista lainattuihin banjoon, saksofoniin ja lyömäsoittimiin.
Tutkimus rajautuu Yhdysvaltain suomalaiskeskittymiin 1920- ja 1930-lukujen taitteeseen. Aika oli amerikansuomalaisen kulttuurin kulta-aikaa. Ensimmäisen sukupolven suomalaissiirtolaisten määrä oli suurimmillaan, omat sanomalehdet välittivät tietoa, ja miltei jokaisella suomalaisten asuttamalla paikkakunnalla oli oma suomalainen seuraintalo, haali. Haalien suojissa siirtolaiskulttuuri kukoisti. Siellä näyteltiin, soitettiin, laulettiin, tanssittiin, voimisteltiin, lausuttiin ja kokoonnuttiin tapaamaan tuttavia.
1930-luvulta alkaen siirtolaiskulttuuri muutti vähitellen muotoaan
amerikansuomalaisten sopeutuessa vähitellen valtakulttuuriin ja uuden siirtolaisvirran tyrehtyessä. Toisen ja kolmannen sukupolven
amerikansuomalaisille suomalaisella kulttuurilla oli enää lähinnä symbolinen merkitys.
Tutkimuksessa yhtyeen musiikkia tarkastellaan Alan P. Merriamin luoman musiikin funktioanalyysin avulla. Tarkoituksena on selvittää myös, minkälaisissa paikoissa Mäki Trio esiintyi, ketkä muodostivat yleisön, millainen vastaanotto oli sekä poikkesiko konserttiohjelmisto levytysten materiaalista. Tutkimusaineistona käytetään Mäki Trion levytyksiä, lehti-ilmoituksia ja artikkeleita sekä valokuvia.
Tutkimuksessa selviää, että Mäki Trio on omalle aikakaudelleen hyvin
tyypillinen yhtye, jonka pääasiallisia esiintymispaikkoja olivat suomalaishaalit. Yhtye oli suosittu kaikenikäisten suomalaisten keskuudessa. Siirtolaisten turvallisuudenkaipuu ja koti-ikävä loivat kysyntää suomalaiselle tanssimusiikille. Kielitaidottomille siirtolaisille oman kulttuurin ylläpitäminen oli keino selviytyä uusissa olosuhteissa.
Avainsanat: amerikansuomalaiset, siirtolaisuus, tanssimusiikki, Etelä-Pohjanmaa, 1920-luku, 1930-luku