Potilaiden pelot ja ahdistus sekä niiden tunnistaminen ja lievittäminen ennen leikkausta.
LAITINEN, RITVA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAITINEN, RITVA
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-09-02Sisällysluettelo
1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS 1 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄT 2 3. KIRJALLISUUSKATSAUS 3 3.1 Leikkauspelot 3 3.2 Preoperatiivinen ahdistus 4 3.3 Leikkauspelkojen ja preoperatiivisen ahdistuksen tunnistaminen 5 3.4 Leikkauspelkojen ja preoperatiivisen ahdistuksen lievittäminen 6 3.5 Kirjallisuuskatsauksen yhteenveto 9 4. TUTKIMUKSESSA KÄYTETTÄVÄT KÄSITTEET 10 4.1 Leikkauspelko 10 4.2 Preoperatiivinen ahdistus 12 4.3 Leikkauspelkojen ja ahdistuksen tunnistaminen ennen leikkausta 14 4.4 Leikkauspelkojen ja ahdistuksen lievittäminen ennen leikkausta 15 5. AINEISTO JA MENETELMÄT 15 5.1 Kohderyhmä ja aineiston keruu 15 5.2 Mittari 15 5.3 Aineiston käsittely ja analyysi 17 5.4 Tutkimuksen luotettavuus 18 5.5 Tutkimuksen eettiset kysymykset 19 6. TULOKSET 19 6.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot 19 6.2 Potilaiden leikkauspelot hoitajien kokemuksen mukaan 20 6.3 Potilaiden preoperatiivinen ahdistus hoitajien kokemuksen mukaan 23 6.4 Potilaiden pelon ja ahdistuksen tunnistaminen ennen leikkausta 25 6.5 Potilaiden pelon ja ahdistuksen lievittäminen ennen leikkausta 28 7. POHDINTA 32 7.1 Tutkimusmenetelmien tarkastelua 32 7.2 Tutkimustulosten tarkastelua 33 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TUTKIMUKSEN MERKITYS 35 LÄHTEET LIITTEET
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa hoitajien kokemuksista potilaiden leikkauspeloista ja preoperatiivisesta ahdistuksesta sekä niiden tunnistamisesta ja lievittämisestä ennen leikkausta.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joihin vastasi 84 hoitajaa (vastausprosentti 47). Strukturoitu kyselylomake sisälsi seitsemän avokysymystä. Määrällinen aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla. Tilastollisena riippumattomuustestinä käytettiin khiin neliö testiä. Yhden avokysymyksen analyysissä käytettiin deduktiivista sisällön analyysiä. Kysymykseen vastasi 74 hoitajaa.
Hoitajien vastausten mukaan potilailla oli vähän anestesiaan liittyviä pelkoja. Puudutukseen arveltiin liittyvän enemmän pelkoja kuin nukutukseen. Eniten pelättiin puudutuksen sattumista. Leikkaukseen liittyvistä peloista pelättiin eniten kipua toimenpiteen jälkeen. Hoitohenkilökunta ja leikkaussaliympäristö aiheuttivat vastaajien mukaan vähän pelkoja potilaille. Potilaita ahdisti eniten ennen leikkausta epävarmuus sairaudesta ja elämä leikkauksen jälkeen. Hoitajat tunnistivat potilaiden pelon ja ahdistuksen usein erilaisista fyysisistä muutoksista kuten kalpeudesta, hikisyydestä ja kohonneesta verenpaineesta sekä psyykkisistä muutoksista kuten sulkeutuneisuudesta ja puhumattomuudesta. Potilaiden pelon ja ahdistuksen lievittämiseksi hoitajat antoivat useimmin tietoa toimenpiteestä, kuuntelivat potilaita ja keskustelivat pelon syistä. Avokysymyksen pohjalta muodostui viisi lievittämisen yläkategoriaa: tiedon antaminen ja vastaanottaminen, potilaan tukeminen, potilasta huomioiva käyttäytyminen, hoitotyön auttamiskeinot ja huumori.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitajat tunnistivat hyvin potilaiden leikkauspelot ja preoperatiivisen ahdistuksen ennen leikkausta ja käyttivät monipuolisesti eri hoitotyönmenetelmiä niiden lievittämiseksi. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hoitotyön auttamiskeinojen kehittämiseen potilaiden pelkojen tunnistamiseksi ja lievittämiseksi, preoperatiivisen opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa operatiivisissa yksiköissä ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa opiskeltaessa perioperatiivista ja kirurgista hoitotyötä. Jatkotutkimuksena olisi tarkoituksenmukaista tehdä potilaille aiheesta kysely tai haastattelu. Jatkotutkimuksena voi olla myös pelko- ja ahdistusmittarin kehittäminen ja sen testaaminen potilailla ennen leikkausta.
Avainsanat: pelko, ahdistus, leikkauspelko, preoperatiivinen ahdistus
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joihin vastasi 84 hoitajaa (vastausprosentti 47). Strukturoitu kyselylomake sisälsi seitsemän avokysymystä. Määrällinen aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla. Tilastollisena riippumattomuustestinä käytettiin khiin neliö testiä. Yhden avokysymyksen analyysissä käytettiin deduktiivista sisällön analyysiä. Kysymykseen vastasi 74 hoitajaa.
Hoitajien vastausten mukaan potilailla oli vähän anestesiaan liittyviä pelkoja. Puudutukseen arveltiin liittyvän enemmän pelkoja kuin nukutukseen. Eniten pelättiin puudutuksen sattumista. Leikkaukseen liittyvistä peloista pelättiin eniten kipua toimenpiteen jälkeen. Hoitohenkilökunta ja leikkaussaliympäristö aiheuttivat vastaajien mukaan vähän pelkoja potilaille. Potilaita ahdisti eniten ennen leikkausta epävarmuus sairaudesta ja elämä leikkauksen jälkeen. Hoitajat tunnistivat potilaiden pelon ja ahdistuksen usein erilaisista fyysisistä muutoksista kuten kalpeudesta, hikisyydestä ja kohonneesta verenpaineesta sekä psyykkisistä muutoksista kuten sulkeutuneisuudesta ja puhumattomuudesta. Potilaiden pelon ja ahdistuksen lievittämiseksi hoitajat antoivat useimmin tietoa toimenpiteestä, kuuntelivat potilaita ja keskustelivat pelon syistä. Avokysymyksen pohjalta muodostui viisi lievittämisen yläkategoriaa: tiedon antaminen ja vastaanottaminen, potilaan tukeminen, potilasta huomioiva käyttäytyminen, hoitotyön auttamiskeinot ja huumori.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitajat tunnistivat hyvin potilaiden leikkauspelot ja preoperatiivisen ahdistuksen ennen leikkausta ja käyttivät monipuolisesti eri hoitotyönmenetelmiä niiden lievittämiseksi. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hoitotyön auttamiskeinojen kehittämiseen potilaiden pelkojen tunnistamiseksi ja lievittämiseksi, preoperatiivisen opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa operatiivisissa yksiköissä ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa opiskeltaessa perioperatiivista ja kirurgista hoitotyötä. Jatkotutkimuksena olisi tarkoituksenmukaista tehdä potilaille aiheesta kysely tai haastattelu. Jatkotutkimuksena voi olla myös pelko- ja ahdistusmittarin kehittäminen ja sen testaaminen potilailla ennen leikkausta.
Avainsanat: pelko, ahdistus, leikkauspelko, preoperatiivinen ahdistus