Mentorointitoiminnan merkitys mentorille ja integriteetin kehittyminen.

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin mentorointitoiminnan merkitystä mentorin perspektiivistä eli pyrittiin selvittämään, miksi mentorit tulevat mentorointitoimintaan mukaan ja mitä hyötyä he saavat toiminnasta itselleen. Henkilökohtaista merkityksenantoa tarkasteltiin sekä työelämässä että eläkkeellä olevien mentoreiden kohdalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi integriteetin kehittymisen ja mentorina toimimisen välistä yhteyttä Kolbin (1988) integriteettiteorian pohjalta. Pyrittiin selvittämään, onko mentorointi kuvattavissa luonnolliseksi kehitysvaiheeksi kokeneiden ammattilaisten keskuudessa ja onko integriteetin kehittyminen mahdollista vielä eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat Pirkanmaan Yrityskummit ry:n toiminnassa mukana olevat mentorit. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla kymmentä mentoria, joista puolet oli työelämässä ja puolet eläkkeellä. Aineisto analysoitiin tyypittelemällä. Integriteettiä käsittelevien teemojen kohdalla analysoinnissa käytettiin sanallisen kuvauksen lisäksi numeerista arviota integriteetin kehittymisen tasosta.

Tutkimus osoitti, että mentorit kokivat mentoroinnin hyödylliseksi ja mielekkääksi menetelmäksi jakaa omaa kokemustaan ja auttaa yrittäjiä. He kokivat saavuttavansa toiminnan kautta monia hyötyjä, joista keskeisiä olivat auttamisen ilo ja mahdollisuus omaan kehittymiseen. Työelämässä olevat mentorit hakivat välillisiäkin hyötyjä, kuten työtehtäviä hyödyttäviä kontakteja, kun taas eläkkeellä olevat korostivat henkisen vireyden ylläpitämistä, onnistumisen elämysten saavuttamista ja elämän sisällön rikastumista. Eläkkeellä oleville mentoreille toiminnan merkitys oli kokonaisuutena suurempi kuin työelämässä oleville. Mentorina toimiminen korvasi heille työelämän piirteitä, kuten mahdollisuuden kehittyä ja toimimisen yrityselämän kontekstissa.

Tutkimuksen tuloksena saatiin, että mentorointia ei voida kuvata Kolbin (1988) teorian mukaisesti luonnolliseksi elämänvaiheeksi kokeneiden ammattilaisten keskuudessa, sillä hajonta mentoreiden integriteetin kehityksen tasossa oli huomattavan suuri työelämässä ja eläkkeellä olevilla mentoreilla ryhmätasoisesti. Tutkimuksen perusteella integriteetin ennallaan säilyminen ja jopa kehittyminen on mahdollista eläkkeelle jäämisen jälkeen, sillä mentoreiden integriteetin kehityksen tasossa ei ollut työelämässä ja eläkkeellä olevien men-toreiden välillä ryhmätasolla tarkasteltuna suurta eroa.

Avainsanat: Mentorointi, integriteetti, kokemuksellinen oppiminen