Aihetuntemuksen yhteys termien ja taktiikoiden valintaan sekä haun tuloksellisuuteen käytettäessä tesaurusta apuvälineenä kyselyn uudelleenmuotoilussa.

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan aihetuntemukseltaan eri tasoisten henkilöiden tesauruksen käyttöä. Viitekehyksenä käytetään Vakkarin tehtäväperustaisen tiedonhaun teoriaa. Työssä selvitettiin sitä, kuinka tiettyyn alaan perehtyneet aihe-ekspertit ja siihen perehtymättömät noviisit valitsivat termejä hakukyselyyn ja sen tesauruksen avulla tapahtuvaan uudelleenmuotoiluun sekä kuinka tämä oli yhteydessä haun tuloksellisuuteen sekä miten hakuprosessi ja -tulos olivat yhteydessä hakutehtävän vaikeusasteeseen.

Tutkimuksen koehenkilöinä oli 30 opiskelijaa. Eksperttiryhmä muodostui 15 kasvatustieteen opiskelijasta ja noviisiryhmään kuului 15 muiden alojen opiskelijaa. Osallistujat hakivat tietoa kahteen annettuun hakutehtävään, jotka nivellettiin eksperttiryhmän kurssivaatimuksiin. Aineiston keruumenetelminä käytettiin strukturoitua haastattelua ja havainnointia, tiedonhakutallenteita ja ruudun videointia. Relevanssiarvioijina käytettiin kahta ulkopuolista kasvatustieteen asiantuntijaa, jotka muodostivat lopullisen saantikannan hakijoiden relevanssiarvioiden pohjalta.

Saatujen tulosten mukaan sekä eksperttien että noviisien tesauruksen avulla uudelleenmuotoilemat kyselyt olivat alkuperäisiä kyselyjä kattavampia ja jonkin verran tarkempia, tyhjentävyys sen sijaan ei parantunut laajennuksessa. Tesauruksen avulla laajennetut kyselyt olivat myös alkuperäisiä kyselyjä tuloksellisempia. Eksperttien laajennetut haut olivat selvästi noviisien hakuja tuloksellisempia. Termien ja taktiikoiden osalta ryhmien vertailu tuotti hajanaisempia tuloksia. Tehtävän vaikeusasteella näytti olevan huomattava vaikutus termien ja taktiikoiden käyttöön. Vaikeammassa tehtävässä ekspertit käyttivät laajennetuissa kyselyissään noviiseja useampia termejä ja fasetteja, mutta helpommassa tehtävässä vastaavaa eroa ei havaittu. Taktiikoita ekspertit käyttivät helpommassa tehtävässä noviiseja enemmän, mutta vaikeammassa tehtävässä noviisit käyttivät eksperttejä useampia taktiikoita. Haun tuloksellisuuden kannalta termien määrää ratkaisevammaksi osoittautui niiden laatu. Eksperttien aihetuntemus tuli erityisesti esiin vaikeammassa tehtävässä sekä vaativien fasettien kohdalla haun tuloksellisuuden kannalta laadukkaina ja osuvina termi- ja taktiikkavalintoina. Myös tesauruksen merkitys korostui vaativuustason kasvaessa, jolloin erityisesti ekspertit hyötyivät tesauruksen käytöstä.