Yleisen kirjaston rooli videon hankintakanavana - tutkimus elokuvaharrastajien videonhankinnasta Tampereella.
MÄKELÄ, LAURA (2003)
2003
Informaatiotutkimus - Information Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12247
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12247
Tiivistelmä
Video-ohjelmat ovat kuuluneet kirjastoaineistoihin 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Yleisissä kirjastoissa on pyritty luomaan monipuolinen ja videovuokraamoiden tarjonnasta poikkeava videokokoelma, joka täyttäisi kaupallisen tarjonnan jättämää vaihtoehtoisen elokuvatuotannon puutetta.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin yleisen kirjaston roolia videonhankinnassa ja kirjastoaineiston merkitystä elokuvaharrastuksessa. Aihetta käsiteltiin tarkastelemalla siihen liittyvää teoreettista kirjallisuutta ja sitä koskeneita empiirisiä tutkimuksia. Lisäksi toteutettiin lomakekysely elokuvissa kävijöiden keskuudessa Tampereella. Kyselyvastauksia kerättiin elokuvateattereiden auloissa joulukuussa 2002 ja tammikuussa 2003. Tutkimuksen aineisto muodostui 186 vastaajan täyttämästä kyselylomakkeesta. Lomakkeiden muuttujatietoja analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla pääasiassa ristiintaulukointia ja siihen liittyvää khiin neliö -testiä käyttäen. Saadut tulokset tulkittiin ja niitä verrattiin aikaisempien tutkimusten tuloksiin.
Keskeiseksi tulokseksi saatiin, että yleinen kirjasto ei ole erityisen tärkeä videonhankintakanava tamperelaisten elokuvaharrastajien keskuudessa. Elokuvia vuokrataan useammin kuin lainataan ja vuokraamon palveluita arvostetaan kirjaston videopalveluita enemmän. Kirjaston videokokoelmilla on kuitenkin merkitystä videonhankinnassa. Kirjaston videoaineiston parhaina puolina pidetään vaihtoehtoisempien ja klassikkoelokuvien tarjontaa sekä palvelun maksuttomuutta. Kirjaston videokokoelmien tehtävänä onkin ennen kaikkea monipuolistaa elokuvatarjontaa ja tarjota mahdollisuus elokuvien hankkimiseen maksutta. Kyselyn mukaan kirjastoihin kuitenkin toivotaan lisää uutuuselokuvia, mistä tulee se vaikutelma, että kirjastojen ja vuokraamoiden videotarjonnan toivotaan muuttuvan samankaltaiseksi. Tuloksista voitiin lisäksi päätellä, että kirjastot voisivat kehittää videopalvelujaan valvomalla videoaineiston kuntoa tarkemmin ja hankkimalla suosituimmista elokuvista useampia kopioita.
avainsanat: yleiset kirjastot ; videot ; elokuvat ; audiovisuaalinen aineisto ; videonhankinta
Tässä tutkimuksessa selvitettiin yleisen kirjaston roolia videonhankinnassa ja kirjastoaineiston merkitystä elokuvaharrastuksessa. Aihetta käsiteltiin tarkastelemalla siihen liittyvää teoreettista kirjallisuutta ja sitä koskeneita empiirisiä tutkimuksia. Lisäksi toteutettiin lomakekysely elokuvissa kävijöiden keskuudessa Tampereella. Kyselyvastauksia kerättiin elokuvateattereiden auloissa joulukuussa 2002 ja tammikuussa 2003. Tutkimuksen aineisto muodostui 186 vastaajan täyttämästä kyselylomakkeesta. Lomakkeiden muuttujatietoja analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla pääasiassa ristiintaulukointia ja siihen liittyvää khiin neliö -testiä käyttäen. Saadut tulokset tulkittiin ja niitä verrattiin aikaisempien tutkimusten tuloksiin.
Keskeiseksi tulokseksi saatiin, että yleinen kirjasto ei ole erityisen tärkeä videonhankintakanava tamperelaisten elokuvaharrastajien keskuudessa. Elokuvia vuokrataan useammin kuin lainataan ja vuokraamon palveluita arvostetaan kirjaston videopalveluita enemmän. Kirjaston videokokoelmilla on kuitenkin merkitystä videonhankinnassa. Kirjaston videoaineiston parhaina puolina pidetään vaihtoehtoisempien ja klassikkoelokuvien tarjontaa sekä palvelun maksuttomuutta. Kirjaston videokokoelmien tehtävänä onkin ennen kaikkea monipuolistaa elokuvatarjontaa ja tarjota mahdollisuus elokuvien hankkimiseen maksutta. Kyselyn mukaan kirjastoihin kuitenkin toivotaan lisää uutuuselokuvia, mistä tulee se vaikutelma, että kirjastojen ja vuokraamoiden videotarjonnan toivotaan muuttuvan samankaltaiseksi. Tuloksista voitiin lisäksi päätellä, että kirjastot voisivat kehittää videopalvelujaan valvomalla videoaineiston kuntoa tarkemmin ja hankkimalla suosituimmista elokuvista useampia kopioita.
avainsanat: yleiset kirjastot ; videot ; elokuvat ; audiovisuaalinen aineisto ; videonhankinta