Mielenterveyden järkkyminen ja toipuminen tarinoina. Omaelämänkertojen narratiivista tarkastelua.

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut muodostaa kuvaa mielenterveyden järkkymisestä ja toipumisesta sekä näiden tapahtumien olemuksesta asian omakohtaisesti kokeneiden ihmisten kertomuksia aineistona käyttäen. Kiinnostukseni on ollut tutkia psyykkisistä häiriöistä kärsiviä ennen kaikkea ihmisinä niin, että mielenterveyden ongelmat suhteutetaan niistä kärsivien koko elämän kontekstiin. Olen pyrkinyt työssäni selvittämään millaisia tulkintoja tarinansa kirjoittaneet ihmiset ovat muodostaneet oman mielenterveytensä järkkymisestä sekä toipumisesta tai toipumattomuudesta, mitä merkityksiä he ovat sairastumiselle ja selviytymiselle antaneet. Tutkimusyksikköinä ovat yksittäiset tarinat. Mielenterveyden järkkyminen ja toipuminen on ymmärretty tässä tutkimuksessa olemukseltaan tajunnallisina ilmiöinä ihmisen kokonaisuudessa. Olen etsinyt sellaista tutkimuksen mallia, joka tavoittaa ihmisen monitasoisen ja -ulotteisen kokonaisuuden.

Mielenterveyttä ja sen järkkymistä on tarkasteltu kokemuksellisesta näkökulmasta ja kokemuksia erityisesti narratiivisesta näkökulmasta. Kertomuksia on siis analysoitu narratiivista menetelmää käyttäen. Lähestymistavan idea vastaa moniin ihmistutkimukselle asetettuihin vaatimuksiin, kuten siihen, että ihminen on nähtävä aktiivisena toimijana ja merkitysten muodostajana, ja että ilmiöitä on tarkasteltava prosessimaisina, aikaan ja paikkaan sidottuina, historiallisina sekä kielen ja kulttuurin huomioon ottavina.

Kertomusten joukosta löytyi joitakin toisistaan eroavia tarinatyyppejä, joilla kullakin oli omanlaisensa juonellinen ja emotionaalinen rakenteensa, selitysmallinsa sekä arvo- ja merkitysjäsennyksensä. Tarinat toivat esiin useita erilaisia omakohtaisia selitysmalleja mielenterveyden järkkymiselle ja siitä toipumiselle. Mielenterveyden järkkymiseen näyttävät vaikuttavan useat eri tekijät, vaikkakin onnettomat lapsuudenkokemukset ja häiriöt varhaisissa vuorovaikutussuhteissa nousivat yhteisenä tekijänä useimmissa kertomuksissa esille. Mielenterveyden ongelmat esiintyvät ihmisen kokonaisuudessa, kaikkien eri olemassaolon puolien piirissä. Myös toipumiseen johtavat polut olivat ainutlaatuisia, kuten jokainen kertomus. Kertomuksista oli kuitenkin löydettävissä useita yhteisiä toipumisen kannalta merkittäviä tekijöitä. Toipumiseen johti luova henkinen prosessi, jossa ihminen muodosti uudenlaisen tarinan menneisyydestään. Prosessista seurasi uudenlainen yhdistelmä ajatuksia, tunteita ja merkityksiä.

Ihmisen kokonaisvaltaisuus tulisi ottaa huomioon kaikissa terapioissa ja sosiaalityön piirissä, jotta myös ihmisen henkiselle tasolle ja luovuudelle luotaisiin riittävästi edellytyksiä kehittyä.