Suomen esihistorian kuva lukion Suomen historian oppikirjoissa 1920-1994.
RANTA, KATJA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RANTA, KATJA
2003
Suomen historia - Finnish History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-08-30Tiivistelmä
Lähtökohtana tutkimukselle oli kiinnostus, miten Suomen esihistorian tutkimus on kehittynyt, ja miten tutkimuksen kehittyminen on vaikuttanut lukion Suomen historian oppikirjojen antamaan kuvaan Suomen esihistoriasta vuosien 1920 1994 välisenä aikana.
Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten Suomen esihistorian tutkimuksen kehittyminen on vaikuttanut Suomen esihistoriasta annettuun kuvaan lukion Suomen historian oppikirjoissa vuosien 1920 1994 välisenä aikana. Tätä tutkittiin lukion Suomen historian oppikirjojen, oppiennätysten ja opetussuunnitelmien avulla. Tutkimus aineisto koostuu 27 suomenkielisestä lukion Suomen historian oppikirjasta, 14 ruotsinkielisestä lukion Suomen historian oppikirjasta, 3 valtion oppikoulujen oppiennätyksestä sekä 3 lukion opetussuunnitelman perusteesta.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on aineiston luokittaminen, joka kohdistuu ajassa tapahtuneen muutoksen selvittämiseen. Tavoitteena tutkimuksessa oli hahmottaa ja selittää niitä tekijöitä, jotka ovat yhdistäneet tai olleet tyypillisiä tietyn vuosikymmenen lukion Suomen historian oppikirjoille.
Tutkimuksessa haluttiin tarkastella, miten Suomen esihistoriaa on oppikirjojen sivuilla käsitelty, ja millaisena Suomen esihistoria on kuvattu tutkimusajanjakson eri vuosikymmenillä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella sitä, miten poliittisten ja aatteellisten virtausten muutos yhteiskunnassa näkyy, käsiteltäessä Suomen esihistoriaa oppikirjojen sivuilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, miten suomenkieliset ja ruotsinkieliset lukion Suomen historian oppikirjat eroavat toisistaan, kun käsitellään Suomen esihistoriaa.
Tutkimuksen mukaan Suomen esihistorian kuvaan lukion Suomen historian oppikirjoissa vuosien 1920- 1994 välisenä aikana on merkittävästi vaikuttanut esihistorian tutkimuksen kehittyminen ja opetussuunnitelmien muutos vastaamaan kunkin ajan kasvatuskäsitteitä ja ihanteita. Opetussuunnitelmien lisäksi oppikirjojen sisältöihin ovat vaikuttaneet yleiset yhteiskunnalliset tekijät: talous ja valtiojärjestelmä, uskonto ja muu henkinen kulttuuri, hallinnollinen järjestelmä sekä kansallinen menneisyys.
Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten Suomen esihistorian tutkimuksen kehittyminen on vaikuttanut Suomen esihistoriasta annettuun kuvaan lukion Suomen historian oppikirjoissa vuosien 1920 1994 välisenä aikana. Tätä tutkittiin lukion Suomen historian oppikirjojen, oppiennätysten ja opetussuunnitelmien avulla. Tutkimus aineisto koostuu 27 suomenkielisestä lukion Suomen historian oppikirjasta, 14 ruotsinkielisestä lukion Suomen historian oppikirjasta, 3 valtion oppikoulujen oppiennätyksestä sekä 3 lukion opetussuunnitelman perusteesta.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on aineiston luokittaminen, joka kohdistuu ajassa tapahtuneen muutoksen selvittämiseen. Tavoitteena tutkimuksessa oli hahmottaa ja selittää niitä tekijöitä, jotka ovat yhdistäneet tai olleet tyypillisiä tietyn vuosikymmenen lukion Suomen historian oppikirjoille.
Tutkimuksessa haluttiin tarkastella, miten Suomen esihistoriaa on oppikirjojen sivuilla käsitelty, ja millaisena Suomen esihistoria on kuvattu tutkimusajanjakson eri vuosikymmenillä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella sitä, miten poliittisten ja aatteellisten virtausten muutos yhteiskunnassa näkyy, käsiteltäessä Suomen esihistoriaa oppikirjojen sivuilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, miten suomenkieliset ja ruotsinkieliset lukion Suomen historian oppikirjat eroavat toisistaan, kun käsitellään Suomen esihistoriaa.
Tutkimuksen mukaan Suomen esihistorian kuvaan lukion Suomen historian oppikirjoissa vuosien 1920- 1994 välisenä aikana on merkittävästi vaikuttanut esihistorian tutkimuksen kehittyminen ja opetussuunnitelmien muutos vastaamaan kunkin ajan kasvatuskäsitteitä ja ihanteita. Opetussuunnitelmien lisäksi oppikirjojen sisältöihin ovat vaikuttaneet yleiset yhteiskunnalliset tekijät: talous ja valtiojärjestelmä, uskonto ja muu henkinen kulttuuri, hallinnollinen järjestelmä sekä kansallinen menneisyys.