Tulkin muotokuva. Asioimistulkin rooli ja toiminta työvoimaviranomaisen näkökulmasta.
MÄNTYNEN, ANNA (2003)
2003
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-09-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12196
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12196
Sisällysluettelo
1 ALUKSI 1.1 Johdanto 1.2 Haastatteluaineiston kuvaus 2 MAAHANMUUTTO JA KOTOUTUMINEN 2.1 Käsitteistä 2.2 Maahanmuuton taustaa ja poliittisia linjauksia 2.2.1 Maahanmuuttoa meillä ja muualla 2.2.2 Maahanmuuton poliittista linjanvetoa 2.2.3 Kotouttamislain pääpiirteitä ja vaikutuksia 2.2.4 Hallinnollisista toimijoista 2.3 Kotoutumisen tavoitteita ja mittareita 2.3.1 Tavoitteena työllistyminen 2.3.2 Kotoutumisen onnistumisen arviointia 2.4 Kotouttamisen käytäntöä 3 TAUSTAA ASIOIMISTULKKAUKSELLE 3.1 Kielellisistä oikeuksista 3.2 Tulkkikeskusjärjestelmä 3.3 Asioimistulkkauksen määrittelyä 4 ASIOIMISTULKIN TYÖNKUVA, AMMATTITAITO JA ROOLI 4.1 Asioimistulkkaustilanteiden ominaispiirteitä 4.2 Asioimistulkin ammattitaito 4.2.1 Perustaa ammattitaidolle 4.2.2 Ammattitutkinto ja muita mittapuita 4.2.3 Hankaluuksia ja kehitystarpeita 4.3 Asioimistulkin rool(e)ista 4.3.1 Asioimistulkin ammattisäännöstö 4.3.2 Asioimistulkki viestijänä ja välittäjänä 5 VIRANOMAISTYÖTÄ MONIETNISESSÄ YHTEISÖSSÄ 5.1 Monietninen työ ja sen vaatimukset 5.2 Viranomaiset ja tulkkaus 5.2.1 Kokemuksia ja koulutusta 5.2.2 Ohjeita tulkin kanssa työskentelevälle 6 TULKIN MUOTOKUVA 6.1 Tulkattu tilanne 6.1.1 Tulkin tarve ja tilaaminen 6.1.2 Tulkatun asioimistilanteen ominaispiirteitä 6.1.3 Tulkin roolin selvittäminen 6.1.4 Viranomaisen ja asiakkaan toiminta 6.2 Tulkki 6.2.1 "Virallinen tulkki" 6.2.2 Ammattitaitoisen tulkin toiminta 6.2.3 Tulkki kulttuurin selittäjänä 6.3 Muuta 6.4 Yhteenvetoa ja pohdintaa 7 LOPUKSI LÄHTEET LIITE: Asiomistulkin ammattisäännöstö ja Asioimistulkkausohjeet DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan asioimistulkin roolia ja toimintaa sekä tulkattua asiakastilannetta sellaisina kuin työvoimaviranomaiset ne näkevät. Tutkielmaa varten on haastateltu pirkanmaalaisia työvoimaneuvojia ja -ohjaajia, jotka työskentelevät maahanmuuttajien kanssa ja tarvitsevat työssään säännöllisesti tulkkausta. Vuodesta 1999 lähtien Suomessa on ollut voimassa niin sanottu kotouttamislaki, jonka avulla maahanmuuttajien kotoutumista halutaan edistää. Keskeinen työkalu kotoutumisessa ovat henkilökohtaiset kotoutumissuunnitelmat, jotka laaditaan työvoimatoimistoissa. Koska maahanmuuttaja ei suunnitelman laatimisvaiheessa tavallisesti osaa suomea, ensimmäisissä tapaamisissa on lähes poikkeuksetta mukana myös tulkki.
Taustaksi haastatteluaineistolle käsitellään sitä ympäristöä, jossa työvoimaviranomaiset maahanmuuttajatyötä tekevät eli maahanmuuton ja kotoutumisen hallintoa ja käytäntöä, sekä asioimistulkin ammattitaitovaatimuksia, asioimistulkkauksen kenttää ja tulkkauskirjallisuudessa esiintyneitä moninaisia näkemyksiä asioimistulkin rooleista. Erityisesti pohditaan sitä, toteutuuko asioimistulkille esimerkki suomalaisen asioimistulkin ammattisäännöstön rooli-ihanne haastatteluaineiston perusteella käytännön tulkkaustyössä. Myös kulttuurikysymysten selittämisen tarpeellisuutta käsitellään.
Haastatteluaineiston perusteella työvoimaviranomaisen tulkki-ihanne hahmottuu pitkälti yhteneväiseksi asioimistulkin ammattisäännöstön kuvaaman tulkin ihanneroolin kanssa. Ihannetulkki tulkkaa luotettavasti ja kattavasti sen, mitä asiakas ja viranomainen ovat sanoneet. Hän ei tuo itseään esille henkilönä eikä ota kantaa tilanteen kulkuun. Haastateltavat olivat yleensä ottaen tyytyväisiä tulkkien toimintaan ja tulkkaukseen, mutta aineistossa mainittiin melko paljon tilanteita, joissa tulkin toiminta oli jättänyt toivomisen varaa. Näin ollen voidaan todeta, ettei asioimistulkkauksen käytäntö ole aivan ihanteiden tasalla. Ammattisäännöstön ihanteen noudattaminen voi olla joskus vaikeaa, ja tulkkiin voi kohdistua ristiriitaisiakin rooliodotuksia. Asianmukainen koulutus auttaisi tulkkeja ratkaisemaan näitä ja muunlaisia ongelmia, joita he vaativassa työssään kohtaavat.
Asioimistulkkauksesta omana viestinnän lajinaan kaivataan lisää tutkimusta. Useat tulkin ja tulkkaustilanteen muiden osapuolten rooliin ja toimintaan liittyvät kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Tulkkaustilanteissa voi olla kyse yksilön kannalta hyvinkin vakavista ja tärkeistä asioista, joten ei ole yhdentekevää, miten asioimistulkkaukseen yhteiskunnassa suhtaudutaan.
Avainsanat: asioimistulkkaus, asioimistulkki, kotouttaminen, kotoutuminen, maahanmuuttajat, maahanmuutto, tulkki, tulkkaus, työhallinto
Taustaksi haastatteluaineistolle käsitellään sitä ympäristöä, jossa työvoimaviranomaiset maahanmuuttajatyötä tekevät eli maahanmuuton ja kotoutumisen hallintoa ja käytäntöä, sekä asioimistulkin ammattitaitovaatimuksia, asioimistulkkauksen kenttää ja tulkkauskirjallisuudessa esiintyneitä moninaisia näkemyksiä asioimistulkin rooleista. Erityisesti pohditaan sitä, toteutuuko asioimistulkille esimerkki suomalaisen asioimistulkin ammattisäännöstön rooli-ihanne haastatteluaineiston perusteella käytännön tulkkaustyössä. Myös kulttuurikysymysten selittämisen tarpeellisuutta käsitellään.
Haastatteluaineiston perusteella työvoimaviranomaisen tulkki-ihanne hahmottuu pitkälti yhteneväiseksi asioimistulkin ammattisäännöstön kuvaaman tulkin ihanneroolin kanssa. Ihannetulkki tulkkaa luotettavasti ja kattavasti sen, mitä asiakas ja viranomainen ovat sanoneet. Hän ei tuo itseään esille henkilönä eikä ota kantaa tilanteen kulkuun. Haastateltavat olivat yleensä ottaen tyytyväisiä tulkkien toimintaan ja tulkkaukseen, mutta aineistossa mainittiin melko paljon tilanteita, joissa tulkin toiminta oli jättänyt toivomisen varaa. Näin ollen voidaan todeta, ettei asioimistulkkauksen käytäntö ole aivan ihanteiden tasalla. Ammattisäännöstön ihanteen noudattaminen voi olla joskus vaikeaa, ja tulkkiin voi kohdistua ristiriitaisiakin rooliodotuksia. Asianmukainen koulutus auttaisi tulkkeja ratkaisemaan näitä ja muunlaisia ongelmia, joita he vaativassa työssään kohtaavat.
Asioimistulkkauksesta omana viestinnän lajinaan kaivataan lisää tutkimusta. Useat tulkin ja tulkkaustilanteen muiden osapuolten rooliin ja toimintaan liittyvät kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Tulkkaustilanteissa voi olla kyse yksilön kannalta hyvinkin vakavista ja tärkeistä asioista, joten ei ole yhdentekevää, miten asioimistulkkaukseen yhteiskunnassa suhtaudutaan.
Avainsanat: asioimistulkkaus, asioimistulkki, kotouttaminen, kotoutuminen, maahanmuuttajat, maahanmuutto, tulkki, tulkkaus, työhallinto