Pankin ja suuren yrityksen välinen pankkisuhde -Käsiteanalyyttinen tutkimus.
MÄNNISTÖ, TAINA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄNNISTÖ, TAINA
2003
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-08-21Tiivistelmä
Asiasanat: pankki, pankkisuhde
Pitkäaikaista suuren yrityksen ja pankin välistä pankkisuhdetta pidetään pankkien kilpailuetuna, kun kilpailu pankkien välillä kiristyy ja uusia rahoitusinstrumentteja kehittyy markkinoilla. Koska pankkisuhdetta käsittelevissä aikaisemmissa tutkimuksissa pankkisuhde-käsitettä ei ole määritelty tarkasti, käsitteen sisältö on jäänyt jossain määrin epäselväksi. Suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on tehty myös pienten yritysten näkökulmasta. Sen vuoksi tämän tutkielman tavoitteena on määritellä pankkisuhde-käsite kokonaisvaltaisesti suuren yrityksen ja pankin näkökulmasta. Koska rahoituksen kirjallisuudessa pankkisuhde-käsitettä käytetään tavallisesti ainoastaan pankkien luotonannon yhteydessä, tutkielmassa pankkisuhde-käsitettä tarkastellaan sekä rahoituksen että asiakassuhdemarkkinoinnin viitekehyksissä.
Tutkielman toisena tavoitteena on lisäksi tutkia kohdeyritysten ja -pankkien edustajien haastatteluiden avulla, vastaako tutkielman teoreettisessa osassa muodostettu pankkisuhde-käsitteen määritelmä kohdeyritysten ja -pankkien edustajien käsityksiä pitkäaikaisesta pankkisuhteesta. Haastatteluiden avulla tarkennetaan myös pankkisuhde-käsitteen määritelmää kohdeyritysten ja -pankkien näkökulmasta. Tutkielman kohdeyrityksiksi valittiin kaksi suomalaista pörssiyhtiötä sekä kaksi pohjoismaalaista pankkia. Kohdeyrityksistä haastateltiin puolistrukturoitujen haastattelulomakkeiden avulla yhtiöiden rahoitusjohtajia ja kohdepankeista heidän suuryritysasiakasvastuullisia rahoitusjohtajiaan, koska pankkisuhteiden hoitaminen on pääasiassa heidän vastuullaan.
Pankkisuhde-käsitteen määritelmä esitetään tutkielman teoreettisen osan lopussa taulukon avulla, joka on muodostettu aikaisempien tutkimusten ja muun kirjallisuuden perusteella. Tämän jälkeen pankkisuhde-käsitteen määritelmän oikeellisuutta pyritään tutkimaan haastatteluiden avulla ja samalla määritelmää tarkennetaan kohdeyritysten ja -pankkien näkökulmasta, minkä jälkeen se esitetään uuden taulukon muodossa. Tutkielman pankkisuhde-määritelmän mukaan pitkäaikainen suuren yrityksen ja pankin välinen pankkisuhde sisältä useita toistuvia liiketoimia osapuolten välillä, koska yritykset hankkivat luottojen lisäksi myös muita pankkipalveluita pankilta. Molemminpuolinen luottamus ja sitoutuminen pitkäaikaiseen yhteistyöhön ovat edellytyksiä pankkisuhteen jatkuvuudelle. Yritysten tavoitteena on pankkisuhteiden avulla vähentää epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja taata rahoituksen saatavuus. Pankkien tavoitteena on puolestaan varmistaa asiakassuhteidensa pitkän aikavälin kannattavuus, minkä vuoksi pankkipalveluiden ristiin myynti on tärkeätä. Pankkisuhteisiin vaikuttavat monet ympäristö- ja yrityskohtaiset tekijät. Lisäksi sosiaalisten suhteiden toimivuus ja hyvä informaationkulku osapuolten välillä ovat tärkeitä pankkisuhteita ylläpidettäessä.
Pitkäaikaista suuren yrityksen ja pankin välistä pankkisuhdetta pidetään pankkien kilpailuetuna, kun kilpailu pankkien välillä kiristyy ja uusia rahoitusinstrumentteja kehittyy markkinoilla. Koska pankkisuhdetta käsittelevissä aikaisemmissa tutkimuksissa pankkisuhde-käsitettä ei ole määritelty tarkasti, käsitteen sisältö on jäänyt jossain määrin epäselväksi. Suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on tehty myös pienten yritysten näkökulmasta. Sen vuoksi tämän tutkielman tavoitteena on määritellä pankkisuhde-käsite kokonaisvaltaisesti suuren yrityksen ja pankin näkökulmasta. Koska rahoituksen kirjallisuudessa pankkisuhde-käsitettä käytetään tavallisesti ainoastaan pankkien luotonannon yhteydessä, tutkielmassa pankkisuhde-käsitettä tarkastellaan sekä rahoituksen että asiakassuhdemarkkinoinnin viitekehyksissä.
Tutkielman toisena tavoitteena on lisäksi tutkia kohdeyritysten ja -pankkien edustajien haastatteluiden avulla, vastaako tutkielman teoreettisessa osassa muodostettu pankkisuhde-käsitteen määritelmä kohdeyritysten ja -pankkien edustajien käsityksiä pitkäaikaisesta pankkisuhteesta. Haastatteluiden avulla tarkennetaan myös pankkisuhde-käsitteen määritelmää kohdeyritysten ja -pankkien näkökulmasta. Tutkielman kohdeyrityksiksi valittiin kaksi suomalaista pörssiyhtiötä sekä kaksi pohjoismaalaista pankkia. Kohdeyrityksistä haastateltiin puolistrukturoitujen haastattelulomakkeiden avulla yhtiöiden rahoitusjohtajia ja kohdepankeista heidän suuryritysasiakasvastuullisia rahoitusjohtajiaan, koska pankkisuhteiden hoitaminen on pääasiassa heidän vastuullaan.
Pankkisuhde-käsitteen määritelmä esitetään tutkielman teoreettisen osan lopussa taulukon avulla, joka on muodostettu aikaisempien tutkimusten ja muun kirjallisuuden perusteella. Tämän jälkeen pankkisuhde-käsitteen määritelmän oikeellisuutta pyritään tutkimaan haastatteluiden avulla ja samalla määritelmää tarkennetaan kohdeyritysten ja -pankkien näkökulmasta, minkä jälkeen se esitetään uuden taulukon muodossa. Tutkielman pankkisuhde-määritelmän mukaan pitkäaikainen suuren yrityksen ja pankin välinen pankkisuhde sisältä useita toistuvia liiketoimia osapuolten välillä, koska yritykset hankkivat luottojen lisäksi myös muita pankkipalveluita pankilta. Molemminpuolinen luottamus ja sitoutuminen pitkäaikaiseen yhteistyöhön ovat edellytyksiä pankkisuhteen jatkuvuudelle. Yritysten tavoitteena on pankkisuhteiden avulla vähentää epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja taata rahoituksen saatavuus. Pankkien tavoitteena on puolestaan varmistaa asiakassuhteidensa pitkän aikavälin kannattavuus, minkä vuoksi pankkipalveluiden ristiin myynti on tärkeätä. Pankkisuhteisiin vaikuttavat monet ympäristö- ja yrityskohtaiset tekijät. Lisäksi sosiaalisten suhteiden toimivuus ja hyvä informaationkulku osapuolten välillä ovat tärkeitä pankkisuhteita ylläpidettäessä.