Valtionhallinnon viestinnän muotoutuminen joukkotiedotusvälineissä.
MARJAMAA, PATRIK (2003)
2003
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-08-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12183
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12183
Sisällysluettelo
1. Johdanto…………………………………1 2. Tutkimuksen valinnat………………………5 2.1. Tutkimuksen tehtävä………………………….…..5 2.2. Tutkimuksen tavoitteet…………………….…...9 2.3. Tutkimuksen näkökulma……..…….…10 3. Teoreettinen viitekehys…………………12 3.1. Valtionhallinto joukkoviestinnässä………………...12 3.2. Valtionhallinto ja sen ulkoinen viestintä………...14 3.2.1. Valtionhallinto…………………………………….14 3.2.2. Valtionhallinnon viestinnän tehtävät ja tasot………..16 3.2.3. Valtionhallinto mediamaailman muutoksessa………….17 3.2.4. Valtionhallinnon viestinnän sääntely……………..18 3.2.5. Valtionhallinnon viestinnän käytännöt………20 3.3. Valtionhallinnon viestintä joukkotiedotusvälineissä……..23 3.3.1. Valtionhallinnon viestintä…………………..23 3.3.2. Joukkoviestintä………………………………...25 3.3.3. Joukkoviestinnän uutiskriteerit…………………..26 3.3.4. Median valintoihin vaikuttaminen…………….28 3.4. Joukkoviestintä yhteiskunnallisena toimijana…..30 3.4.1. Kriittinen viestintätutkimus…………………30 3.4.2. Agenda setting…………………………………32 3.4.3. Joukkoviestinnän keskittyminen…………………33 3.5. Joukkoviestinnän uutiskriteerit………….35 3.5.1. Uutinen………………………………………...35 3.5.2. Toimijat joukkoviestimissä……………………36 3.5.3. Monipuolisuus joukkoviestinnän tavoitteena………….37 3.6. Vuorovaikutus joukkoviestinnässä…………...38 3.6.1. Sisällön muodostuminen…………………....38 3.6.2. Virkamiesten ja toimittajien välinen yhteistyö…………...40 3.6.3. Uutisvälityksen arvot…………………………..41 3.6.4. Uutislähteiden valinta………………………….42 4. Tutkimusmenetelmät…………………………43 5. Tutkimusaineiston analyysi……………………..47 5.1. Ministeriöiden viestinnän perustarkoitus……………..47 5.1.1. Esimerkki: Puolustusministeriö…………………..53 5.1.2. Esimerkki: Ulkoministeriö……………………….54 5.2. Ministeriöiden viestintätehtävän muutokset………….55 5.3. Ministeriöiden viestintästrategiat………..57 5.3.1. Viestinnän taustaoletukset……………………….57 5.3.2. Esimerkki: Työministeriö…………………………..58 5.4. Viestintäyksikköjen asema……………59 5.5. Ministeriöiden viestinnän menetelmät………..61 5.5.1. Tiedottamisen keinot……………………………..61 5.5.2. Viestinnän suunnittelu ja seuranta…………..65 5.5.3. Verkkoviestintä tiedotuskanavana…………..68 5.6. Joukkotiedotusvälineet ministeriöiden tiedotuskanavina.71 5.6.1. Viestien läpipääsy mediassa…………...71 5.6.2. Vuorovaikutussuhteiden merkitys………..75 5.6.3. Mediaympäristön muutosten vaikutukset……...77 5.6.4. Yhteistyön sujuminen……………………………….80 6. Päätelmät………………………………..82 Lähteet……………………………………………92 Liite 1. Saatekirje……………..........95 Liite 2. Haastattelulomake…………….....…96
Tiivistelmä
Hakutermit:
valtionhallinnon viestintä, ministeriöiden viestintä, julkishallinnon viestintä
Otsikolla ”Valtionhallinnon viestinnän muotoutuminen joukkotiedotusvälineissä” nimetty pro gradu tutkielmani perustuu kahdeksassa ministeriössä tehtyihin haastatteluihin. Haastateltavina tässä laadullisessa tutkimuksessa olivat ministeriöiden viestintä- tai tiedotuspäälliköt, jotka vastaavat organisaatioidensa ulkoisesta viestinnästä suhteessa joukkotiedotusvälineisiin. Haastattelut toteutettiin Helsingissä kevään 2003 kuluessa.
Tutkimuksessa on pyritty muodostamaan kokonaiskuvaa ministeriöiden ja joukkotiedotusvälineiden viestinnän sujumisesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustehtävästä johtuen tutkimuksessa on käsitelty niin joukkotiedotusvälineiden kuin myös ministeriöiden viestintätoimintaa. Toisaalta tutkimustehtävä on vaatinut myös valtionhallinnon viestinnän sääntelyyn ja ohjaukseen paneutumista.
Haastatteluaineistoa on käsitelty eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä hakemalla, sekä ministeriöiden väliltä että toisaalta myös suhteessa alaa koskevaan aiempaan, suhteellisen niukkaan, kirjallisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että ministeriöiden ulkoiseen viestintään vaikuttaa suuresti niiden toimialojen luonne. Viime vuosina ministeriöiden viestintää on kuitenkin yhdenmukaistettu muun muassa Valtioneuvoston kanslian tekemän Valtionhallinnon viestintäsuosituksen avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että ministeriöiden viestintäpäälliköiden peruskäsitykset ministeriön viestinnän tehtävistä, yhteistyön sujumisesta tiedotusvälineiden kanssa sekä valtionhallinnon viestinnän asemasta ja tulevaisuudesta ovat hyvin yhteneviä. Keskeisiä tutkimuksessa paljastuneita trendejä ovat viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen räjähdysmäinen kasvu, verkkoviestinnän luomat mahdollisuudet ja haasteet ministeriöiden viestinnälle sekä mediaympäristön jatkuva muutos muun muassa kansainvälistymisen johdosta. Suhteita tiedotusvälineisiin pidetään toimivina, luottamukseen ja henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen perustuvina. Ministeriöiden viestinnällä katsotaan olevan vahva asema kotimaisissa tiedotusvälineissä myös tulevaisuudessa.
valtionhallinnon viestintä, ministeriöiden viestintä, julkishallinnon viestintä
Otsikolla ”Valtionhallinnon viestinnän muotoutuminen joukkotiedotusvälineissä” nimetty pro gradu tutkielmani perustuu kahdeksassa ministeriössä tehtyihin haastatteluihin. Haastateltavina tässä laadullisessa tutkimuksessa olivat ministeriöiden viestintä- tai tiedotuspäälliköt, jotka vastaavat organisaatioidensa ulkoisesta viestinnästä suhteessa joukkotiedotusvälineisiin. Haastattelut toteutettiin Helsingissä kevään 2003 kuluessa.
Tutkimuksessa on pyritty muodostamaan kokonaiskuvaa ministeriöiden ja joukkotiedotusvälineiden viestinnän sujumisesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustehtävästä johtuen tutkimuksessa on käsitelty niin joukkotiedotusvälineiden kuin myös ministeriöiden viestintätoimintaa. Toisaalta tutkimustehtävä on vaatinut myös valtionhallinnon viestinnän sääntelyyn ja ohjaukseen paneutumista.
Haastatteluaineistoa on käsitelty eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä hakemalla, sekä ministeriöiden väliltä että toisaalta myös suhteessa alaa koskevaan aiempaan, suhteellisen niukkaan, kirjallisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että ministeriöiden ulkoiseen viestintään vaikuttaa suuresti niiden toimialojen luonne. Viime vuosina ministeriöiden viestintää on kuitenkin yhdenmukaistettu muun muassa Valtioneuvoston kanslian tekemän Valtionhallinnon viestintäsuosituksen avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että ministeriöiden viestintäpäälliköiden peruskäsitykset ministeriön viestinnän tehtävistä, yhteistyön sujumisesta tiedotusvälineiden kanssa sekä valtionhallinnon viestinnän asemasta ja tulevaisuudesta ovat hyvin yhteneviä. Keskeisiä tutkimuksessa paljastuneita trendejä ovat viestinnän yhteiskunnallisen merkityksen räjähdysmäinen kasvu, verkkoviestinnän luomat mahdollisuudet ja haasteet ministeriöiden viestinnälle sekä mediaympäristön jatkuva muutos muun muassa kansainvälistymisen johdosta. Suhteita tiedotusvälineisiin pidetään toimivina, luottamukseen ja henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen perustuvina. Ministeriöiden viestinnällä katsotaan olevan vahva asema kotimaisissa tiedotusvälineissä myös tulevaisuudessa.