Urheilulukiolainen - tapaustutkimus
LILJA, KATRI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LILJA, KATRI
2003
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-08-27Sisällysluettelo
1. JOHDANTO……………………………………… 1 2. YKSILÖN JA YMPÄRISTÖN VUOROVAIKUTUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS…2 2.1. Kognitiivisen psykologian ihmiskäsitys……………… 3 2.2. Maailmankuva heijastuu ihmisen toiminnassa………… 4 2.3. Minärakenne osana maailmankuvaa………… 5 2.3.1. Minäkuva kehittyy varhain………………… 5 2.3.2. Yksilö luo oman minäihanteensa……………… 6 2.3.3. Ympäristön odotukset heijastuvat normatiivisessa minäkuvassa… 6 2.3.4. Toiminnasta saatu palaute muokkaa yksilön arvoja… 7 3. URHEILULUKIOLAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT 8 3.1. Urheilu nuoren elämässä…………………… 8 3.1.1. Lukioikä on urheilu-uran huipulle valmistavaa kautta… 8 3.1.2. Suunnistuksen kilpailusuorituksen elementit………… 10 3.1.3. Kilpailu- ja valmennusjärjestelmä luo harjoittelun puitteet…… 13 3.1.4. Suunnistajan harjoittelu………………………… 14 3.2. Urheilulukion tavoite on tukea nuorta urheilijaa kummallakin elämänalueella…. 15 3.2.1. Urheilulukio osana suomalaista valmennusjärjestelmää… 16 3.2.2. Urheilulukion syntyvaiheita………………………… 17 3.2.3. Urheilulukioon vaaditaan hyvä koulumenestys…… 18 3.2.4. Luokaton lukio suo opiskeluvapautta……………… 19 3.2.5. Valmennustunnit lisäävät harjoittelun määrää ja laatua… 20 3.2.6. Erilaisia asumis- ja ruokailuvaihtoehtoja……… 21 4. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET URHEILULUKIOSTA JA NUOREN URHEILIJAN ELÄMÄSTÄ………… 21 4.1. Urheilulukiojärjestelmä Ruotsissa ja tutkimuksia urheilulukiolaisista Suomessa.. 22 4.2. Intensiivisen urheiluharrastuksen vaikutukset nuoren elämässä………… 30 4.3. Urheilu elämänsisältönä - onko urheilun ja muun elämän välillä ristiriitaa…… 33 5. TÄMÄN TAPAUSTUTKIMUKSEN TAVOITTEET… 37 6. TAPAUSTUTKIMUKSEN TOTEUTUS………… 39 6.1. Kuka lähtisi mukaan tutkimukseen?………… 40 6.2. Miten päästä sisälle urheilulukiolaisen elämäntilanteeseen?… 41 6.2.1. Osallistuvaa havainnointia koulussa ja urheiluympäristössä… 41 6.2.2. Lisätietoa haastatteluin………………………… 42 6.2.3. Muut keinot tietojen keräämiseksi…………… 43 6.3. Tutkimusaineiston käsittely ja tulkinta……………… 43 6.4. Tutkimuksen validiteetin arviointia…………………… 44 7. URHEILULUKIOLAISEN ELÄMÄNTILANNE, KUVAUSTA JA TULKINTAA.. 45 7.1. Päivittäinen ajankäyttö………………… 45 7.1.1. Esimerkkiviikko helmikuussa……………………… 46 7.1.2. Kilpailukauden luonne………………… 49 7.2. Aika riittää, kun ajankäyttö on tehokasta ja tavoitteellista… 51 7.2.1. Urheilu- ja koulupainotteinen maailmankuva… 51 7.2.2. Arvot heijastuvat ajankäytön suunnittelussa………… 51 7.2.3. Ympäristön positiivinen arvostus luo onnistumisen tunteen… 53 7.3. Ahkeran työnteon tuomat onnistumiset vahvistavat minäkuvaa…… 56 8. POHDINTA……………………………………… 57 8.1. Urheilulukiolaisen vuorovaikutus ympäristön kanssa …… 57 8.2. Omaa toimintaansa ohjaava subjekti kokee elämänsä mielekkäänä……… 60 8.3. Tutkimuksen kohteen maailmankuva ja toimintaratkaisut aiempien tutkimusten valossa 61 8.4. Urheilulukiolaisen onnistuneeseen arkipäivään eniten vaikuttavat tekijät…… 63 LÄHTEET…………………… 66
Tiivistelmä
Urheilulukiolaisen elämäntilanne on haastava. Lukio-opinnot ja urheiluharjoittelu pitäisi viedä rinnan eteenpäin. Tapaustutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten tämä yhdistelmä onnistuu yhden urheilija kohdalla. Tutkimuksen kohteena oli yksi urheilulukiolainen, jonka elämäntilanteeseen pureuduttiin intensiivisesti ja tarkoituksen oli tulkita niitä tekijöitä, jotka edesauttavat haastavien tehtävien yhteensovittamista.
Tietoja hankittiin haastatteluin, havainnoin ja osittain myös kokemuksellisin menetelmin. Lisäksi tietoa oli saatavilla arvosanoina koulumenestyksen osalta ja kilpailutuloksina urheilun osalta. Tapaustutkimuksen kohteen osalta saatuja tietoja verrattiin muihin tutkimuksiin, joita oli tehty samasta aihealueesta.
Tapauksen toiminnan selitysmallina käytettiin Maija-Liisa Rauste-von Wrightin kognitiiviseen psykologiaan nojautuvaa systeemiteoreettista mallia. Olennaista tässä selitysmallissa on maailmankuva, joka muodostuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Yksilö hyödyntää ympäristöstä saamaansa palautetta maailmankuvansa hiomiseen.
Keskeisin tutkimustulos oli, että onnistumisten taustalla on yksilö, joka on omaa toimintaansa ohjaava subjekti. Hänellä on hallussaan oppimaan oppimisen taitoja, joita hän hyödyntää kaikessa arkipäivän toiminnassaan. Tämä tarkoittaa, että hän osaa poimia ympäristön palautteesta itselleen tärkeimmät seikat ja hyödyntää niitä tulevassa toiminnassaan.
Omaa toimintaansa ohjaava subjekti eli yksilö, jolla on oppimaan oppimisen taitoja kehittyy ympäristön tarjoaman suotuisan palautteen avulla. Suotuisa palaute ei ole yksinomaan positiivista tai negatiivista. Se on rehellistä ja yksilö voi palautteen perusteella tehdä itse omat ratkaisunsa jatkotoimintansa suhteen. Ympäristö myös arvostaa yksilön tekemiä omia ratkaisuja, eikä pyri ohjailemaan niitä esim. yksipuolisen palautteen avulla.
Urheilun myötä saadut kokemukset voivat vahvistaa nuoren minäkuvaa erittäin paljon. Aikuisten olisi osattava arvostaa nuorta ja hänen ratkaisujaan. Nuoren hyväksyminen omana itsenään, nuoren arvovalintojen arvostaminen sekä rehellisen palautteen antaminen ovat ne keskeisimmät viestit, mitä aikuinen voi nuorelle välittää.
Ihanteellisimmillaan urheilu tukee nuoren kehittymistä vahvan itsetunnon omaavaksi aikuiseksi. Nuori hallitsee metakognitiiviset taidot ja hän kokee, että hän pystyy. Elämä on hallinnassa.
Tietoja hankittiin haastatteluin, havainnoin ja osittain myös kokemuksellisin menetelmin. Lisäksi tietoa oli saatavilla arvosanoina koulumenestyksen osalta ja kilpailutuloksina urheilun osalta. Tapaustutkimuksen kohteen osalta saatuja tietoja verrattiin muihin tutkimuksiin, joita oli tehty samasta aihealueesta.
Tapauksen toiminnan selitysmallina käytettiin Maija-Liisa Rauste-von Wrightin kognitiiviseen psykologiaan nojautuvaa systeemiteoreettista mallia. Olennaista tässä selitysmallissa on maailmankuva, joka muodostuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Yksilö hyödyntää ympäristöstä saamaansa palautetta maailmankuvansa hiomiseen.
Keskeisin tutkimustulos oli, että onnistumisten taustalla on yksilö, joka on omaa toimintaansa ohjaava subjekti. Hänellä on hallussaan oppimaan oppimisen taitoja, joita hän hyödyntää kaikessa arkipäivän toiminnassaan. Tämä tarkoittaa, että hän osaa poimia ympäristön palautteesta itselleen tärkeimmät seikat ja hyödyntää niitä tulevassa toiminnassaan.
Omaa toimintaansa ohjaava subjekti eli yksilö, jolla on oppimaan oppimisen taitoja kehittyy ympäristön tarjoaman suotuisan palautteen avulla. Suotuisa palaute ei ole yksinomaan positiivista tai negatiivista. Se on rehellistä ja yksilö voi palautteen perusteella tehdä itse omat ratkaisunsa jatkotoimintansa suhteen. Ympäristö myös arvostaa yksilön tekemiä omia ratkaisuja, eikä pyri ohjailemaan niitä esim. yksipuolisen palautteen avulla.
Urheilun myötä saadut kokemukset voivat vahvistaa nuoren minäkuvaa erittäin paljon. Aikuisten olisi osattava arvostaa nuorta ja hänen ratkaisujaan. Nuoren hyväksyminen omana itsenään, nuoren arvovalintojen arvostaminen sekä rehellisen palautteen antaminen ovat ne keskeisimmät viestit, mitä aikuinen voi nuorelle välittää.
Ihanteellisimmillaan urheilu tukee nuoren kehittymistä vahvan itsetunnon omaavaksi aikuiseksi. Nuori hallitsee metakognitiiviset taidot ja hän kokee, että hän pystyy. Elämä on hallinnassa.