Salatut elämät sukupuoliteknologiana.

Abstract

Salatut elämät on yksi Suomen katsotuimmista televisiosarjoista. Gradussani tarkastelen Salattuja elämiä sukupuoliteknologiana, joka määrittelee sukupuolta ja tarjoaa aineksia sukupuolitettujen identiteettien rakentamiseen. Esittäessään naisia ja miehiä Salatut elämät siis samalla tuottaa kulttuurisia käsityksiä siitä, millaisia naiset ja miehet ovat.

Tarkastelen Salattujen elämien toimintaa sukupuoliteknologiana sekä sarjan sisällön että sen vastaanoton kautta. Salattuja elämiä tarkastelen neljän sarjassa esitetyn tarinan kautta. Tarinat käsittelevät äitiyttä, väkivaltaa ja seksuaalisuutta. Lähestyn tarinoita henkilöhahmojen toimintaa ja hahmojen välisiä suhteita kuvaavan juonirakennemallin avulla. Vastaanottoa puolestaan lähestyn analysoimalla kahta ryhmähaastattelua, joissa sarjan katsojat kertovat tulkinnoistaan sarjan tarinoista ja sarjasta yleensä. Analyysini perustuu kriittisen genreanalyysin keinoihin, jolloin tarkastelen sekä tarinoita ja niiden tuottamia sukupuolen merkityksiä että vastaanottoa ja katsojien tuottamia sukupuolen merkityksiä saippuaoopperan genren näkökulmasta.

Sukupuoli merkityksellistyy neuvottelussa sarjan ja sen katsojien välillä. Analysoimissani tarinoissa sukupuoli merkityksellistyy sosiaalisten roolien kautta, joihin kuuluu normatiivisia vaatimuksia. Nämä vaatimukset kohdistetaan ennen kaikkea naisille. Haastattelemani katsojat eivät kuitenkaan suoraan hyväksy näitä merkityksiä, vaan muokkaavat niitä omiin kokemuksiinsa sopivammiksi. He eivät aseta yksilöille normatiivisia vaatimuksia yhtä paljon kuin teksti, ja jos asettavat, ne koskevat yleensä molempia sukupuolia.

Sekä Salatut elämät että sen katsojat tuottavat sekä hegemonisia, luonnollistuneita sukupuolen merkityksiä että niille vaihtoehtoisia merkityksiä. Sarja ja sen vastaanotto tuottavat siten erilaisia naiseuksia ja mieheyksiä sekä liikkuvia ja tilanteittaisia sukupuolitettuja identiteettejä.

Merkityksellistämisen keskeinen jäsentäjä vastaanotossa on medialukutaito. Medialukutaitoiset katsojat voivat tuottaa sarjan kanssa neuvottelevia tulkintoja ja suhtautua mediaesityksiin kriittisesti. Sukupuolen merkityksellistämisen näkökulmasta hyvän medialukutaidon avulla voidaan suhtautua kriittisesti myös epätasa-arvoisen sukupuolijärjestyksen näennäiseen luonnollisuuteen. Medialukutaito on mielestäni tärkeä taito medioituneessa yhteiskunnassamme. Siksi sen opettelu olisikin tarpeellista jo nuorena, esimerkiksi peruskoulussa.