The Bible in Toni Morrison´s Novels Song of Solomon and Beloved.
HUOTARI, ANNINA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HUOTARI, ANNINA
2003
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-08-04Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, kuinka afroamerikkalainen naiskirjailija Toni Morrison käyttää raamattua ja sen kristillistä sanomaa romaaneissaan Song of Solomon ja Beloved. Morrisonin romaaneissa on löydettävissä lukuisia viittauksia raamatun myytteihin ja tarinoihin. Hän rakentaa tarinansa puhuttuun muotoon, jota käytetään myös useissa vanhan testamentin kirjoissa. Pyrkimyksenäni on tutkielmassani osoittaa, että raamatulla on ollut syvällinen vaikutus sekä afrikkalaisten orjien että heidän vapaiden jälkeläistensä keskuudessa.
Jaan tutkielmani kolmeen osaan. Ensimmäisessä luvussa käsittelen laajemmin sitä, miten raamattu saavutti nykyisen asemansa afroamerikkalaisten keskuudessa. Afrikasta tuodut orjat pakotettiin uudessa kotimaassaan omaksumaan valkoisten isäntiensä uskonto. Orjat onnistuivat kuitenkin säilyttämään joitakin perinteisiä afrikkalaisia uskomuksiaan ja myyttejään, joita he yhdistivät kristinuskoon. Näin syntyi mustien keskuudessa erikoislaatuinen uskontokäsitys, joka jatkui orjuuden lakkauttamisen jälkeen mustien perustamissa kirkoissa.
Tutkielmani toisessa luvussa perehdyn Morrisonin romaaniin Song of Solomon, joka suorastaan pursuaa raamatullisia nimiä. Song of Solomon sijoittuu 1960-luvun urbaaniin miljööseen, jossa Morrisonin kuvaama musta yhteisö on omaksunut valkoisen yhteiskunnan arvot ja jopa heidän tapansa antaa nimiä. Romaanin henkilöt ovat tietoisesti unohtaneet menneisyytensä ja siellä vaanivan orjuuden häpeän, mutta ovat samalla menettäneet mahdollisuuden luoda itselleen uusi vahva identiteetti esi-isiensä kokemusten pohjalta.
Tutkielmani kolmannessa luvussa tarkastelen Morrisonin romaania Beloved. Morrison keskittyy tässä romaanissa raamatun symbolismiin ja ammentaa sisältöä tarinaansa lukuisista raamatun kirjoista. Beloved perustuu tosikertomukseen vuodelta 1851, jolloin Ohioon karannut orja Margaret Garner surmasi lapsensa hänen isäntänsä tullessa hakemaan heitä takaisin orjuuteen. Morrisonin romaani pyörii tämän veriteon ympärillä ja näyttää, miten musta yhteisö onnistuu lopulta yhdessä ymmärtämään tapahtuneen ja pääsemään sen yli.
Toni Morrisonin raamatun käyttö on usein nähty suoralta kädeltä negatiiviseksi. Hänen on tulkittu kritisoivan raamatullisilla viittauksillaan tätä valkoisten orjanomistajien pyhää kirjaa. Tutkielmani loppupäätelmä on kuitenkin, että Morrison käyttää raamattua ja sen kristillistä sanomaa yleisesti ottaen positiivisesti romaaneissaan Song of Solomon ja Beloved. Mustat ovat omaksuneet kristinuskon omalla tavallaan. He ovat hyvin uskonnollisia, mutta heidän kristinuskoonsa liittyy myös paljon taikauskoa. Morrisonin mustat hahmot eivät odota ihmeiden tapahtumista, vaan käyvät itse toimeen muuttaakseen omia olojaan.
Morrisonin romaaneissa tiivistyy hänen käsityksensä mustien asemasta Yhdysvalloissa. Hän haluaa kannustaa heitä ottamaan selvää ja olemaan ylpeitä juuristaan. Vain sitä kautta mustat voivat saavuttaa ansaitsemansa aseman tasavertaisina, mutta ainutlaatuisina amerikkalaisina.
Jaan tutkielmani kolmeen osaan. Ensimmäisessä luvussa käsittelen laajemmin sitä, miten raamattu saavutti nykyisen asemansa afroamerikkalaisten keskuudessa. Afrikasta tuodut orjat pakotettiin uudessa kotimaassaan omaksumaan valkoisten isäntiensä uskonto. Orjat onnistuivat kuitenkin säilyttämään joitakin perinteisiä afrikkalaisia uskomuksiaan ja myyttejään, joita he yhdistivät kristinuskoon. Näin syntyi mustien keskuudessa erikoislaatuinen uskontokäsitys, joka jatkui orjuuden lakkauttamisen jälkeen mustien perustamissa kirkoissa.
Tutkielmani toisessa luvussa perehdyn Morrisonin romaaniin Song of Solomon, joka suorastaan pursuaa raamatullisia nimiä. Song of Solomon sijoittuu 1960-luvun urbaaniin miljööseen, jossa Morrisonin kuvaama musta yhteisö on omaksunut valkoisen yhteiskunnan arvot ja jopa heidän tapansa antaa nimiä. Romaanin henkilöt ovat tietoisesti unohtaneet menneisyytensä ja siellä vaanivan orjuuden häpeän, mutta ovat samalla menettäneet mahdollisuuden luoda itselleen uusi vahva identiteetti esi-isiensä kokemusten pohjalta.
Tutkielmani kolmannessa luvussa tarkastelen Morrisonin romaania Beloved. Morrison keskittyy tässä romaanissa raamatun symbolismiin ja ammentaa sisältöä tarinaansa lukuisista raamatun kirjoista. Beloved perustuu tosikertomukseen vuodelta 1851, jolloin Ohioon karannut orja Margaret Garner surmasi lapsensa hänen isäntänsä tullessa hakemaan heitä takaisin orjuuteen. Morrisonin romaani pyörii tämän veriteon ympärillä ja näyttää, miten musta yhteisö onnistuu lopulta yhdessä ymmärtämään tapahtuneen ja pääsemään sen yli.
Toni Morrisonin raamatun käyttö on usein nähty suoralta kädeltä negatiiviseksi. Hänen on tulkittu kritisoivan raamatullisilla viittauksillaan tätä valkoisten orjanomistajien pyhää kirjaa. Tutkielmani loppupäätelmä on kuitenkin, että Morrison käyttää raamattua ja sen kristillistä sanomaa yleisesti ottaen positiivisesti romaaneissaan Song of Solomon ja Beloved. Mustat ovat omaksuneet kristinuskon omalla tavallaan. He ovat hyvin uskonnollisia, mutta heidän kristinuskoonsa liittyy myös paljon taikauskoa. Morrisonin mustat hahmot eivät odota ihmeiden tapahtumista, vaan käyvät itse toimeen muuttaakseen omia olojaan.
Morrisonin romaaneissa tiivistyy hänen käsityksensä mustien asemasta Yhdysvalloissa. Hän haluaa kannustaa heitä ottamaan selvää ja olemaan ylpeitä juuristaan. Vain sitä kautta mustat voivat saavuttaa ansaitsemansa aseman tasavertaisina, mutta ainutlaatuisina amerikkalaisina.