The User-friendliness of Patient Information Leaflets and Labelling. Case: Oftaquix.
ÅSNABRYGG, HANNELE (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ÅSNABRYGG, HANNELE
2003
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-07-04Tiivistelmä
Tutkimuksessa arvioidaan lääkevalmisteiden kuluttajille suunnatun ohjeistuksen eli pakkausselosteiden ja -merkintöjen käyttäjäystävällisyyttä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Santen Oy:n kanssa ja tapaustutkimuksen kohteena ovat Oftaquix-silmätipat. Pakkausselostetta ja -merkintöjä säätelevät monet lait ja määräykset niin kansallisella kuin EU:nkin tasolla, minkä johdosta niiden laatimista rajoittavat monet reunaehdot. Jokaisella myytävällä lääkevalmisteella tulee olla voimassa oleva myyntilupa, jonka myöntää ja uusii kansallinen viranomainen (Suomessa: Lääkelaitos). Pakkausselosteet ja -merkinnät ovat keskeisiä myyntilupaan liittyviä dokumentteja.
Tapaustutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät olivat heuristinen arviointi ja käyttäjätestaus. Heuristisessa arvioinnissa Suomessa myytävän Oftaquix-tuotteen ohjeistusta verrattiin sen kilpailijoiden (Exocin, Noroxin ja Okacin) vastaavaan. Samassa osiossa Suomeen lokalisoitua kuluttajainformaatiota verrattiin USA:n, Ruotsin, Tanskan sekä Saksan ohjeistukseen samasta tuotteesta. Käyttäjätestaus toteutettiin kolmessa eri vaiheessa haastattelemalla 27 kuluttajaa. Haastatteluilla pyrittiin ennen kaikkea paljastamaan ohjeistuksessa piilevät puutteet (tätä Slessin ja Wisemanin kehittämää metodia kutsutaan nimellä ”diagnostinen testaus”). Lisäksi kuluttajilta tiedusteltiin mm. heidän tiedontarpeistaan sekä heidän käyttämistään tietolähteistä.
Tutkimuksessa havaittiin Oftaquix-valmisteen ja sen kilpailijoiden pakkausselosteissa
ja -merkinnöissä puutteita, joista osa heikensi käyttäjäystävällisyyttä merkittävästi. Tutkimus osoitti, että kohdeyleisön eli tavallisten kuluttajien tarpeita ja toiveita ei
oltu huomioitu riittävästi. Tutkimuksessa suositellaan tutkimusta varten laadittujen heuristiikkojen hyödyntämistä pakkausselosteiden ja -merkintöjen arvioinnissa sekä käyttäjätestausta. Lääkeyritysten toivotaan jatkossa panostavan enemmän ohjeistuksen laatuun ja toimivuuteen käyttäjän näkökulmasta käsin. Tutkimuksessa ehdotetaan, että lääkeviranomaiset sisällyttäisivät ohjeistuksen käyttäjäystävällisyyden yhdeksi kriteeriksi myyntilupien myöntämisessä ja uusimisessa. Tätä pidetään tarpeellisena, jotta pakkausselosteiden ja -merkintöjen laatuun sekä käyttäjäystävällisyyteen voitaisiin vaikuttaa valtakunnallisesti eikä jättää sitä pelkästään yksittäisten yritysten motivaation varaan.
AVAINSANAT: lääkkeet, pakkausselosteet ja pakkausmerkinnät, käyttäjäystävällisyys
Tapaustutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät olivat heuristinen arviointi ja käyttäjätestaus. Heuristisessa arvioinnissa Suomessa myytävän Oftaquix-tuotteen ohjeistusta verrattiin sen kilpailijoiden (Exocin, Noroxin ja Okacin) vastaavaan. Samassa osiossa Suomeen lokalisoitua kuluttajainformaatiota verrattiin USA:n, Ruotsin, Tanskan sekä Saksan ohjeistukseen samasta tuotteesta. Käyttäjätestaus toteutettiin kolmessa eri vaiheessa haastattelemalla 27 kuluttajaa. Haastatteluilla pyrittiin ennen kaikkea paljastamaan ohjeistuksessa piilevät puutteet (tätä Slessin ja Wisemanin kehittämää metodia kutsutaan nimellä ”diagnostinen testaus”). Lisäksi kuluttajilta tiedusteltiin mm. heidän tiedontarpeistaan sekä heidän käyttämistään tietolähteistä.
Tutkimuksessa havaittiin Oftaquix-valmisteen ja sen kilpailijoiden pakkausselosteissa
ja -merkinnöissä puutteita, joista osa heikensi käyttäjäystävällisyyttä merkittävästi. Tutkimus osoitti, että kohdeyleisön eli tavallisten kuluttajien tarpeita ja toiveita ei
oltu huomioitu riittävästi. Tutkimuksessa suositellaan tutkimusta varten laadittujen heuristiikkojen hyödyntämistä pakkausselosteiden ja -merkintöjen arvioinnissa sekä käyttäjätestausta. Lääkeyritysten toivotaan jatkossa panostavan enemmän ohjeistuksen laatuun ja toimivuuteen käyttäjän näkökulmasta käsin. Tutkimuksessa ehdotetaan, että lääkeviranomaiset sisällyttäisivät ohjeistuksen käyttäjäystävällisyyden yhdeksi kriteeriksi myyntilupien myöntämisessä ja uusimisessa. Tätä pidetään tarpeellisena, jotta pakkausselosteiden ja -merkintöjen laatuun sekä käyttäjäystävällisyyteen voitaisiin vaikuttaa valtakunnallisesti eikä jättää sitä pelkästään yksittäisten yritysten motivaation varaan.
AVAINSANAT: lääkkeet, pakkausselosteet ja pakkausmerkinnät, käyttäjäystävällisyys