Iltapäivälehtien moraali 1999-2001 presidentinvaaleissa. Tarkastelun keskiössä Esko Aho ja Tarja Halonen.
LAHTI, MATTI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAHTI, MATTI
2003
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-25Sisällysluettelo
Johdanto 4 1. Presidenttiehdokkaat iltapäivälehdissä 5 2. Yleinen johdanto aineistoon 7 2.1. Media kirjoitti mediasta 9 2.2. Presidenttiehdokkaat 9 2.3. Teemat 11 2.4. Näkökulmana moraali iltapäivälehdissä 14 2.5. Tutkimuksen kulku 17 3. Kaksi moraalista lähestymistapaa 17 3.1. Durkheim ja Weber 18 3.2. Gergenin kaksi lähestymistapaa 19 3.3. Moraalin mariginalisoituminen 19 4. Moraali diskursiivisen tutkimuksen kohteena 20 4.1. Aikaisempaa tutkimusta 21 4.2. Diskurssi 22 4.3. Bergmannin diskursiivisen moraalin teoria 24 4.4. Moraalinen diskurssi tiedotusvälineissä 25 4.5. Analyysin lähtökohdat 26 5. Analyysi, Esko Aho ja Lahden tapahtumat 28 5.1. Esko Aho Iltasanomissa 28 5.2. Viestintätilanne eli lehtijuttu 30 5.3. Lehtijutun toimijat 33 5.4. Moraalin rakentuminen lehtijutussa 34 5.5. Kysymys epäselvyyksistä 37 5.6. Hakumenettelyn esitutkinta 40 5.7. Mahdollinen rikos 41 5.8. Kuka ottaa vastuun 43 5.9. Lahjusepäilyjä 44 6. ”Lahti hoiti kaiken” 47 6.1. Aho tuomitsee 49 6.2. Aho irrottautuu vastuusta 50 7. Tarja Halonen ja kirkko 52 7.1. Viestintätilanne ja toimijat 54 7.2. Kirkkoon kuulumaton 56 7.3. Kristilliset perhearvot 60 7.4. Moraalinen selkäranka 61 7.5. Kakkukahvit 63 8. Johtopäätökset 65 9. Diskussio 71 Liite: Aineistokartta 81 Onnellinen mies 109
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on presidentinvaalien 1999-2000 moraali Moraalia tutkitaan Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä. Tutkielman aluksi esitellään kaikkiin presidenttiehdokkaisiin liittyviä moraalisia teemoja, jonka jälkeen tutkielma tarkentuu Esko Ahoon ja Tarja Haloseen liittyvään moraaliseen uutisointiin. Moraalista uutisointia analysoidaan diskurssianalyyttisesti.
Esko Ahon kohdalla tarkemman moraalisen analyysin kohteeksi fokusoituu ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksen alussa noussut hiihdon MM-kilpailuihin liittynyt skandaali. Ahon väitetään olleen mukana luonteeltaan vilpillisessä toiminnassa, jossa MM-kilpailut hankittiin Lahteen lahjomalla. Aho kiistää esitetyt syytteet. Rahan, politiikan ja urheilun toisiinsa kytkeminen muuttaa Lahden tapahtumissa Ahon moraalista asemaa. Rahan symbolina toimii äänien ostamisen käsite, joka yhdistyy implisiittisesti presidentinvaaleihin. Äänien ostamisen diskurssi näkyy myös Anne Pohtamon puheisiin liittyvässä lehtijutussa.
Pohtamo puhuu Ahon vaalitilaisuudessa Ahon arvojen puolesta ja samalla tekee eron presidenttiehdokkaiden välille kirkkosuhteen perusteella. Halonen ei kirkkoon kuulumattomana sovi Pohtamon moraalisiin käsityksiin, eikä omaa moraalista selkärankaa. Halosen kirkkoon kuulumattomuus kuitenkin sivuutetaan vaalien kuluessa ja Halonen aletaan nähdä kristittynä yleensä. Haloseen yhdistyy kaksi rinnakkaista ja osin sisäkkäistä diskurssia: perinteitä ja kirkollisia rituaaleja korostava diskurssi, sekä hengellisyyttä, kristillisyyttä ja uskon asiaa korostava diskurssi.
Tutkimusmenetelminä käytän ensivaiheessa teema-analyysia. Tämän jälkeen lähestyn teemojen moraalia käyttäen Jörg Bergmannin moraalisen diskurssin käsitettä. Moraalinen diskurssi rakentuu Bergmannin teoriassa mm. sanastosta, lauseista, moraalisesti varautuneista puheenaiheesta ja moraalisesta genrestä. Moraalisessa diskurssissa osoitetaan kunnioitusta ja hyväksyntää tai kunnioituksen tai hyväksynnän puutetta tiettyä henkilöä kohtaan.
Löydetyissä Ahon ja Halosen diskursseissa näkyy diskurssien pluralistisuus. Näkyy, kuinka diskursseissa esiintyy rinnan yhteisyyttä luomaan pyrkivä, moraalista järjestystä korostava diskurssi, sekä rationaalisuutta ja eriytymiskehitystä korostava diskurssi. Lehtijutuissa näkyy myös moraalin marginalisoituminen. Talous toimii omien moraalisten käsitystensä mukaisesti ja kirkollinen instituutio omiensa. Aho kohtasi talouden kovat rationaaliset arvot ja Halonen traditionaaliset pehmeämmät arvot. Ehdokkaiden yleisenä erona vaaleissa oli se, että sitä mukaa kun Halosen hyväksyttävyys nousi, Ahon hyväksyttävyys laski.
Esko Ahon kohdalla tarkemman moraalisen analyysin kohteeksi fokusoituu ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksen alussa noussut hiihdon MM-kilpailuihin liittynyt skandaali. Ahon väitetään olleen mukana luonteeltaan vilpillisessä toiminnassa, jossa MM-kilpailut hankittiin Lahteen lahjomalla. Aho kiistää esitetyt syytteet. Rahan, politiikan ja urheilun toisiinsa kytkeminen muuttaa Lahden tapahtumissa Ahon moraalista asemaa. Rahan symbolina toimii äänien ostamisen käsite, joka yhdistyy implisiittisesti presidentinvaaleihin. Äänien ostamisen diskurssi näkyy myös Anne Pohtamon puheisiin liittyvässä lehtijutussa.
Pohtamo puhuu Ahon vaalitilaisuudessa Ahon arvojen puolesta ja samalla tekee eron presidenttiehdokkaiden välille kirkkosuhteen perusteella. Halonen ei kirkkoon kuulumattomana sovi Pohtamon moraalisiin käsityksiin, eikä omaa moraalista selkärankaa. Halosen kirkkoon kuulumattomuus kuitenkin sivuutetaan vaalien kuluessa ja Halonen aletaan nähdä kristittynä yleensä. Haloseen yhdistyy kaksi rinnakkaista ja osin sisäkkäistä diskurssia: perinteitä ja kirkollisia rituaaleja korostava diskurssi, sekä hengellisyyttä, kristillisyyttä ja uskon asiaa korostava diskurssi.
Tutkimusmenetelminä käytän ensivaiheessa teema-analyysia. Tämän jälkeen lähestyn teemojen moraalia käyttäen Jörg Bergmannin moraalisen diskurssin käsitettä. Moraalinen diskurssi rakentuu Bergmannin teoriassa mm. sanastosta, lauseista, moraalisesti varautuneista puheenaiheesta ja moraalisesta genrestä. Moraalisessa diskurssissa osoitetaan kunnioitusta ja hyväksyntää tai kunnioituksen tai hyväksynnän puutetta tiettyä henkilöä kohtaan.
Löydetyissä Ahon ja Halosen diskursseissa näkyy diskurssien pluralistisuus. Näkyy, kuinka diskursseissa esiintyy rinnan yhteisyyttä luomaan pyrkivä, moraalista järjestystä korostava diskurssi, sekä rationaalisuutta ja eriytymiskehitystä korostava diskurssi. Lehtijutuissa näkyy myös moraalin marginalisoituminen. Talous toimii omien moraalisten käsitystensä mukaisesti ja kirkollinen instituutio omiensa. Aho kohtasi talouden kovat rationaaliset arvot ja Halonen traditionaaliset pehmeämmät arvot. Ehdokkaiden yleisenä erona vaaleissa oli se, että sitä mukaa kun Halosen hyväksyttävyys nousi, Ahon hyväksyttävyys laski.