"Mamuoppilas - koulun riemu, riesa vai rikkaus ? Tamperelaisten ala-asteen opettajien kokemuksia ja kohtaamisia maahanmuuttajaoppilaista ja heidän opettamisestaan" "The immigrant pupil - a pleasure, a problem or a positive plus ? The experiences and encounters of primary teachers with immigrant pupils and what it is like to teach them"
STARK, TUIJA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
STARK, TUIJA
2003
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-18Tiivistelmä
Tämän teemahaastattelututkimuksen tutkielman aiheena oli tarkastella ja lähestyä maahanmuuttajaoppilasta tamperelaisten ala-asteen opettajien näkökulmasta. Tutkimustehtävä esitettiin provosoiden: onko maahanmuuttajaoppilas - koulun riemu, riesa, vai rikkaus ? Tutkimuksessa on tarkasteltu ala-asteen opettajien kokemuksia ja kohtaamisia maahanmuuttajaoppilaista ja - opetuksesta eri teema-alueiden avulla. Teemat olivat opetustapahtuma, opettajien kokemukset, arvot asenteet ja uskomukset sekä vieraiden kulttuurien kohtaaminen opettajan työssä.
Tutkimuksen tutkimusote on kvalitatiivinen, perustuen hermeneuttiseen taustafilosofiaan. Tutkimus rakentuu kahdesta osasta. Tutkimuksen teoriaosan esiymmärrys rakentui opettajien omille kokemuksille ja kohtaamisille. Peruslähtökohdat ovat opettajien omat pedagogiset ajattelut, erilaisen kulttuurin kohtaamisessa koulussa ja opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös opettajien ja oppilaiden akkulturaatioprosessiin Berryn nelikenttämallin avulla, jossa akkulturaation eri muotoja kuvataan yksilöiden näkökulmasta. Kulttuurien ja erilaisen kohtaamisia lähestyttiin filosofi Kristevan mukaan.
Empiirisessä osassa tarkoituksena on ollut selvittää ja kuvailla opettajien näkökulmasta maahanmuuttajaopetusta ja sitä, miten opettajat ovat kohdanneet ja kokeneet eri kulttuurista tulevat maahanmuuttajaoppilaat ala-asteella eri tilanteissa, ja sitä, millaista se maahanmuuttajaoppilaan arki on ala-asteen opettajan näkökulmasta. Tutkimusaineisto on analysoitu teemahaastattelujen, alateemojen, omien havaintojen ja kirjallisuuden avulla.
Tutkimushenkilöinä oli kuuden koulun seitsemän ala-asteen opettajaa eri puolilta kaupunkia, lisäksi kaksi luokanopettajaa oli pilottina teemahaastattelukysymyksille. Opettajien haastattelujen pohjalta tein yhteenvetona maahanmuuttajaoppilaan ns. SWOT -mallin. Mallissa tarkastellaan tamperelaisten opettajien näkökulmasta maahanmuuttajaoppilaan ja -opetuksen heikkouksia, vahvuuksia uhkia ja mahdollisuuksia ja sitä, mitkä asiat aiheuttavat näille opettajille riemua, riesaa ja rikkautta.
Aineistosta etsittiin kohtia jotka tuovat opettajan työhön riemua, riesaa ja rikkautta. Tämän tutkimuksen perusteella voisi olettaa että tamperelaiset opettajat ovat hyvin integraatiomyönteisiä ja osaavat kohdata maahanmuuttajaoppilaan ammattitaitoisesti, vaikka heidän työssään näkyy myös monenlaisia negatiivisia tekijöitä. Ala-asteen opettajien mukaan kieliongelmat, ymmärryksen puute, käytettävissä olevat resurssit ja iso luokkakoko olivat yleisiä yhteisiä ongelmia eli riesoja. Nämä opettajat eivät kokeneet mitään valtavaa riemua maahanmuuttajaopetuksesta, sen sijaan he huomasivat monia rikastuttavia tekijöitä ja joitakin arkeen liittyviä ongelmia, joihin olivat törmänneet vuosien varrella. Maahanmuuttajaoppilaan kohtaamisen he ottivat haasteellisena ja yksilöllisenä. Maahanmuuttajakoordinaattori on tulkin ohella erittäin tärkeä tuki ja yhteistyökumppani näille opettajille.
Aikaisemmat tutkimukset, joita on tehty kulttuurin kohtaamisesta, antavat tukea tutkimukselleni. Opettajat tarvitsevat maahanmuuttajaoppilaan kohtaamiseen suvaitsevaisuutta, aitoa kiinnostusta, asennetta ja "välineitä" opetukseen. Jokaisen opettajan on pohdittava omia arvojaan ja asennoitumista kulttuuriseen sopeutumiseen. Hyvä ammattietiikka ei ole opettajan työssä taakka vaan yksi tärkeimmistä resursseista.
Kaikki haastateltavat opettajat laittoivat itsensä integraation alle, mutta samalla oppilaita sulautetaan ja samaistetaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajaoppilailla on haastateltavien mukaan oikeus säilyttää oma kulttuuri ja kulttuuriperinteensä, mutta samalla oppilaiden pitää sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. "Maassa maan tavalla" - asenne tuli myös haastatteluissa selvästi esille.
Avainsanat: maahanmuuttajaoppilas ja - opetus, identiteetti, kulttuuri, akkulturaatio, integraatio, monikulttuurisuus, erilaisuuden ja kulttuurien välinen kohtaaminen
Tutkimuksen tutkimusote on kvalitatiivinen, perustuen hermeneuttiseen taustafilosofiaan. Tutkimus rakentuu kahdesta osasta. Tutkimuksen teoriaosan esiymmärrys rakentui opettajien omille kokemuksille ja kohtaamisille. Peruslähtökohdat ovat opettajien omat pedagogiset ajattelut, erilaisen kulttuurin kohtaamisessa koulussa ja opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös opettajien ja oppilaiden akkulturaatioprosessiin Berryn nelikenttämallin avulla, jossa akkulturaation eri muotoja kuvataan yksilöiden näkökulmasta. Kulttuurien ja erilaisen kohtaamisia lähestyttiin filosofi Kristevan mukaan.
Empiirisessä osassa tarkoituksena on ollut selvittää ja kuvailla opettajien näkökulmasta maahanmuuttajaopetusta ja sitä, miten opettajat ovat kohdanneet ja kokeneet eri kulttuurista tulevat maahanmuuttajaoppilaat ala-asteella eri tilanteissa, ja sitä, millaista se maahanmuuttajaoppilaan arki on ala-asteen opettajan näkökulmasta. Tutkimusaineisto on analysoitu teemahaastattelujen, alateemojen, omien havaintojen ja kirjallisuuden avulla.
Tutkimushenkilöinä oli kuuden koulun seitsemän ala-asteen opettajaa eri puolilta kaupunkia, lisäksi kaksi luokanopettajaa oli pilottina teemahaastattelukysymyksille. Opettajien haastattelujen pohjalta tein yhteenvetona maahanmuuttajaoppilaan ns. SWOT -mallin. Mallissa tarkastellaan tamperelaisten opettajien näkökulmasta maahanmuuttajaoppilaan ja -opetuksen heikkouksia, vahvuuksia uhkia ja mahdollisuuksia ja sitä, mitkä asiat aiheuttavat näille opettajille riemua, riesaa ja rikkautta.
Aineistosta etsittiin kohtia jotka tuovat opettajan työhön riemua, riesaa ja rikkautta. Tämän tutkimuksen perusteella voisi olettaa että tamperelaiset opettajat ovat hyvin integraatiomyönteisiä ja osaavat kohdata maahanmuuttajaoppilaan ammattitaitoisesti, vaikka heidän työssään näkyy myös monenlaisia negatiivisia tekijöitä. Ala-asteen opettajien mukaan kieliongelmat, ymmärryksen puute, käytettävissä olevat resurssit ja iso luokkakoko olivat yleisiä yhteisiä ongelmia eli riesoja. Nämä opettajat eivät kokeneet mitään valtavaa riemua maahanmuuttajaopetuksesta, sen sijaan he huomasivat monia rikastuttavia tekijöitä ja joitakin arkeen liittyviä ongelmia, joihin olivat törmänneet vuosien varrella. Maahanmuuttajaoppilaan kohtaamisen he ottivat haasteellisena ja yksilöllisenä. Maahanmuuttajakoordinaattori on tulkin ohella erittäin tärkeä tuki ja yhteistyökumppani näille opettajille.
Aikaisemmat tutkimukset, joita on tehty kulttuurin kohtaamisesta, antavat tukea tutkimukselleni. Opettajat tarvitsevat maahanmuuttajaoppilaan kohtaamiseen suvaitsevaisuutta, aitoa kiinnostusta, asennetta ja "välineitä" opetukseen. Jokaisen opettajan on pohdittava omia arvojaan ja asennoitumista kulttuuriseen sopeutumiseen. Hyvä ammattietiikka ei ole opettajan työssä taakka vaan yksi tärkeimmistä resursseista.
Kaikki haastateltavat opettajat laittoivat itsensä integraation alle, mutta samalla oppilaita sulautetaan ja samaistetaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajaoppilailla on haastateltavien mukaan oikeus säilyttää oma kulttuuri ja kulttuuriperinteensä, mutta samalla oppilaiden pitää sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. "Maassa maan tavalla" - asenne tuli myös haastatteluissa selvästi esille.
Avainsanat: maahanmuuttajaoppilas ja - opetus, identiteetti, kulttuuri, akkulturaatio, integraatio, monikulttuurisuus, erilaisuuden ja kulttuurien välinen kohtaaminen