Oppisopimusorganisaation laatujohtaminen. Tunneäly osaamisen ja kehittämisen johtamisessa.
KOLARI, PIRJO (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOLARI, PIRJO
2003
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-18Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 2 1.1 Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat 2 1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat 5 1.3 Tutkimuksen rakenne 6 2. OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN KONTEKSTI 10 2.1 Oppisopimuskoulutuksen lainsäädännöllinen tausta 10 2.2 Oppisopimuskoulutus yhteistyönä monitahoisessa verkostossa 11 2.3 Oppisopimuskoulutustoiminta ja laadun kehittämisen taustatekijät 12 3. SYSTEEMINEN AJATTELUMALLI, OPPIMINEN JA LAATU ORGANISAATIOSSA 13 3.1 Systeeminen ajattelumalli 13 3.2 Työyhteisössä oppiminen ja ammatillinen kasvu 18 3.2.1 Ihmis- ja tietokäsitykset oppimisessa 25 3.2.2 Oppimiskäsityksiä yksilön ja organisaation oppimisessa 27 3.2.3 Uusintava ja uudistava oppiminen 30 3.2.4 Oppimisen säätely ja motivaatio 31 3.3 Organisaation toimintaa ohjaavat tekijät 35 3.3.1 Aikuismainen organisaatiokulttuuri 36 3.3.2 Kasvuorientoitunut ilmapiiri ja empowerment 39 3.3.3 Toiminnan arviointi kehittämisen lähtökohtana 44 3.4 Laatu johtamisen tavoitteena 46 3.4.1 Laadun hallinnan lähtökohtia oppisopimuskoulutuksessa 48 3.4.2 Laadunhallintajärjestelmät oppisopimuskoulutuksen laatujohtamisessa 51 3.5 Laatujohtaminen 53 3.6 Yhteenveto systeemisestä ajattelumallista ja laadun osatekijöistä oppisopimus- organisaatiossa 54 4. JOHTAJUUS JA JOHTAJAN KOMPETENSSIT 56 4.1 Johtajuuden käsitteitä ja määritelmiä 56 4.2 Johtajuuden tutkimus 58 4.3 Johtamiskäyttäytyminen ja johtajatyypit 65 4.4 Johtamiskompetenssit 69 4.4.1 Johtamiskompetenssien luokittelu 70 4.4.2 Työelämässä tarvittavat yleiset työelämävalmiudet 71 4.5 Tunneäly 73 4.5.1 Tunneäly ja johtamistyylit 75 4.5.2 Tunneälyn kehittyminen 81 4.5.3 Yhteenveto oppisopimusorganisaation laatujohtamisesta ja johtamisen yksilöllisistä edellytyksistä 82 5. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 87 5.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja filosofiset perusoletukset 87 5.2 Mittavälineen laadinta 88 5.3 Tutkimuksen kohdejoukko ja aineiston keruu 89 5.4 Aineiston käsittely 90 6. TULOKSET 91 6.1 Oppisopimusorganisaation johdon johtamiskompetenssit 91 6.2 Oppisopimusorganisaation johdon tunneälyn kompetenssit 96 6.3 Johtamiskompetenssien profiili 103 6.4 Johtamiskompetenssien ja tunneälyn eri kompetenssien erot vastaajaryhmittäin 104 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 109 7.1 Tutkimuksen tulokset 109 7.2 Tutkimusmenetelmien arviointi 115 7.3 Tulosten luotettavuuden arviointi 116 7.4 Jatkotutkimusehdotuksia 118 LÄHTEET 120 LIITTEET
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on oppisopimusorganisaation laatujohtaminen, jossa näkökulmana on tunneäly osaamisen ja kehittämisen johtamisessa. Yhteiskunnan- ja työelämän muutokset ja niiden asettamat vaatimukset edellyttävät uudenlaista johtajuutta. Tutkimusten mukaan tehtävien johtamistaitojen ohella johtaja tarvitsee ihmistenjohtamisessa jopa 70-90 % tunnetaitoja. Oppisopimuskoulutuksen pilotti-hankkeessa vuosina 1999-2001 laaditussa laadunhallintasuosituksessa sekä eri laatupalkintomalleissa on yhtenä arviointialueena johtajuus. Mainitut laatutyökalut korostavat johtamisen arvioinnissa muun muassa arvojen ylläpitämistä ja edistämistä, erinomaista suosituskykyä, innovatiivisuutta ja oppimista. Laadun kehittäminen edellyttää osaamista koko oppisopimusorganisaation henkilöstöltä, osaamisen ja kehittämisen johtaminen puolestaan yhä enemmän monipuolisia johtamiskompetensseja.
Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa oppisopimusorganisaatioiden esimiesten johtamis- ja tunneälyn kompetensseja, joita he itse arvioivat. Tutkimusraportin aluksi kuvaillaan oppisopimuskoulutuksen konteksti, jonka jälkeen empiirisessä osassa tarkastellaan systeemistä ajattelumallia, oppimista ja laadun muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Varsinaisen tutkimuksen viitekehyksen muodostavat johtajuus ja johtajan kompetenssit sekä tunneäly johtamisessa. Tutkimus on pääosin kvantitatiivinen tutkimus, mutta siinä on myös soveltavan konstruktivistisen ja tulkitsevan käsitetutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen empiirisessä osassa kootun tiedon perusteella tutkija hahmottaa esioletuksen siitä, mitä on oppisopimusorganisaation laatujohtaminen. Tutkimuksen varsinainen kohdejoukko on valittu harkinnanvaraisesti eri puolilta Suomea sijaitsevien oppisopimusorganisaatioiden esimiehistä (N=23). Mittavälineenä toimi professori Pekka Ruohotien konstruoima mittaristo, jonka toimivuutta samalla testattiin. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulosten yksi keskeinen oivallus on, että oppisopimusorganisaation laatujohtaminen voidaan ymmärtää kehittämismenetelmänä. Siihen liittyvät olennaisesti oppiminen, jossa johtamisen ”työkaluina” ovat systeemiajattelun viisi osatekijää, empowerment ja tunneäly. Tutkija päätyy tulkintaan, jossa laatu on yhtä kuin elämäntapa, moraali, ammattiylpeys ja positiivinen asenne. Näiden ulottuvuuksien kasvualustana on aikuismainen organisaatiokulttuuri, jossa johtajalta edellytetään yksilöllisiä johtamisvalmiuksia. Kvantitatiivisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppisopimusesimiehet arvioivat johtamis- ja tunneälyn kompetenssinsa varsin korkeiksi. Heidän johtamiskompetenssiensa vahvuuksia ovat muun muassa vuorovaikutustaidot, oikeudenmukaisuus ja asiakasorientaatio. Kehittämiskohteiksi nousevat strateginen ajattelu, business-tuntemus ja sähköinen viestintätaito. Tunneälyn kompetenssien vahvuuksia ovat palvelualttius, hyvä itsetuntemus, luovuus, innovatiivisuus ja muutosherkkyys. Kehittämisen kohteita ovat kyky kehittää toisia ja taito hallita konflikteja.
Avainsanat: Arviointi, itsearviointi, johtaminen, kompetenssi, laatu, oppiminen, oppisopimuskoulutus, systeemiajattelu, tunneäly
Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa oppisopimusorganisaatioiden esimiesten johtamis- ja tunneälyn kompetensseja, joita he itse arvioivat. Tutkimusraportin aluksi kuvaillaan oppisopimuskoulutuksen konteksti, jonka jälkeen empiirisessä osassa tarkastellaan systeemistä ajattelumallia, oppimista ja laadun muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Varsinaisen tutkimuksen viitekehyksen muodostavat johtajuus ja johtajan kompetenssit sekä tunneäly johtamisessa. Tutkimus on pääosin kvantitatiivinen tutkimus, mutta siinä on myös soveltavan konstruktivistisen ja tulkitsevan käsitetutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen empiirisessä osassa kootun tiedon perusteella tutkija hahmottaa esioletuksen siitä, mitä on oppisopimusorganisaation laatujohtaminen. Tutkimuksen varsinainen kohdejoukko on valittu harkinnanvaraisesti eri puolilta Suomea sijaitsevien oppisopimusorganisaatioiden esimiehistä (N=23). Mittavälineenä toimi professori Pekka Ruohotien konstruoima mittaristo, jonka toimivuutta samalla testattiin. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimustulosten yksi keskeinen oivallus on, että oppisopimusorganisaation laatujohtaminen voidaan ymmärtää kehittämismenetelmänä. Siihen liittyvät olennaisesti oppiminen, jossa johtamisen ”työkaluina” ovat systeemiajattelun viisi osatekijää, empowerment ja tunneäly. Tutkija päätyy tulkintaan, jossa laatu on yhtä kuin elämäntapa, moraali, ammattiylpeys ja positiivinen asenne. Näiden ulottuvuuksien kasvualustana on aikuismainen organisaatiokulttuuri, jossa johtajalta edellytetään yksilöllisiä johtamisvalmiuksia. Kvantitatiivisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppisopimusesimiehet arvioivat johtamis- ja tunneälyn kompetenssinsa varsin korkeiksi. Heidän johtamiskompetenssiensa vahvuuksia ovat muun muassa vuorovaikutustaidot, oikeudenmukaisuus ja asiakasorientaatio. Kehittämiskohteiksi nousevat strateginen ajattelu, business-tuntemus ja sähköinen viestintätaito. Tunneälyn kompetenssien vahvuuksia ovat palvelualttius, hyvä itsetuntemus, luovuus, innovatiivisuus ja muutosherkkyys. Kehittämisen kohteita ovat kyky kehittää toisia ja taito hallita konflikteja.
Avainsanat: Arviointi, itsearviointi, johtaminen, kompetenssi, laatu, oppiminen, oppisopimuskoulutus, systeemiajattelu, tunneäly