Perheiden kokemuksia turvallisuudesta ja päätöksenteosta kotisairaalatoiminnassa.
SAARENMAA, MARJO (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SAARENMAA, MARJO
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-03Sisällysluettelo
1. TUTKIMUKSEN TAUSTA 6 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 7 2.1 Kotisairaalatoiminta 7 2.2 Kotisairaalatoimintaa ohjaavat lakisääteiset perusteet 9 2.3 Perhe kotisairaalan asiakkaana 10 2.4 Kotisairaalatoiminnan turvallisuuden osatekijät 12 2.4.1 Tieto kotisairaalatoiminnasta ja hoidon sisällöstä 12 2.4.2 Luottamus kotisairaalatoiminnan toteutukseen 13 2.5 Päätöksenteko kotisairaalatoiminnassa 15 2.6 Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista 17 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄT 19 4. TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS 20 4.1 Tutkimukseen osallistuvat asiakkaat ja heidän valintansa 20 4.2 Aineiston keruu 21 4.3 Aineiston analysointi 22 5. TUTKIMUSTULOKSET 24 5.1 Kotisairaalatoiminnan toteutus turvallisuudentunteen luojana 24 5.1.1 Kotisairaalahoidon ammattitaitoinen toteuttaja 24 5.1.2 Kotisairaala taustatukena 25 5.2 Sairaalan ja kodin välinen etäisyys 26 5.3 Itseluottamus ja luottamus läheisiin kotisairaalatoiminnan turvallisuustekijöinä 26 5.3.1 Äidin luottamus pärjäämiseen kotona 26 5.3.2 Isän itseluottamuksen vahvistuminen 27 5.3.3 Luottamus läheiseen 28 5.3.4 Isovanhempien ja naapureiden antama apu 28 5.4 Äidin ja vastasyntyneen hyvinvointi 29 5.4.1 Äidin hoidontarve synnytyksen jälkeen 29 5.4.2 Vastasyntyneen hyvinvoinnin tarkkailu 29 5.5 Päätöksenteko sairaalahoidon ja kotisairaalahoidon välillä 30 5.5.1 Vaihtoehdot valintatilanteessa 30 5.5.2 Ei vaihtoehtoja valintatilanteessa eikä valinnan mahdollisuutta 30 5.6 Kotisairaalasta saatu tieto valintatilanteessa 31 5.6.1 Tiedonsaantiajankohta, -ilmapiiri ja -paikka 31 5.6.2 Tiedonantamiskeinot 32 5.7 Psyykkisen ja fyysisen tilan aiheuttama epävarmuus 33 5.7.1 Äidin psyykkinen tila synnytyksen jälkeen 33 5.7.2 Fyysisen tilan vuoksi valittu sairaalahoito 34 5.8 Sosiaalisten tekijöiden arvostus päätöksentekotilanteessa 35 5.8.1 Koti tukipilarina 35 5.8.2 Kotisairaalahoidon hinta valintaperusteena 35 5.9 Päätöksentekoon osallistuminen 36 5.9.1 Hoitohenkilökunta päätöksentekijänä perheen puolesta 36 5.9.2 Äiti yksin päätöksentekijänä 36 5.9.3 Isän osallistuminen päätöksentekoon 37 5.9.4 Äidin ja kotisairaalahoitajan yhteinen päätös 37 5.10 Yhteenveto perheiden turvallisuuden ja päätöksenteon kokemuksista kotisairaalatoiminnassa 38 6. POHDINTA 41 6. 1 Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu 41 6.1.1 Tutkimusaineiston luotettavuus 41 6.1.2 Laadullisen aineiston analyysin luotettavuus 43 6.1.3 Tutkijan omat sitoumukset tutkijana 44 6.2 Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat 45 6.3 Tutkimustulosten tarkastelu 46 6.4 Kehittämisehdotukset 49 6. 5 Jatkotutkimusaiheet 50 LÄHTEET 52 LIITTEET LIITETAULUKKO 1. Kotimaista kotisairaalatoimintaa käsittelevät tutkimukset 57 LIITETAULUKKO 2. Suomalaiseen kotisairaalatoimintaan kohdistuneita selvityksiä 58 LIITETAULUKKO 3. Kotisairaalatoiminnan turvallisuutta, päätöksentekoa ja kustannuksia käsittelevät tutkimukset 60 LIITETAULUKKO 4. Synnytyksen jälkeisestä kotisairaalahoito käsitteleviä tutkimuksia 63 LIITE 5.(1-3) Haastateltaville lähetetty kirje 65 LIITE 6. Tutkimuslupa 68 LIITE 7. Haastatteluteemat 70 LIITE 8. Esimerkki alkuperäisilmaisujen pelkistämisestä 71 LIITE 9. Esimerkki analyysin etenemisestä 72 LIITE 10.(1-2) Kotisairaalatoiminnan turvallisuutta kuvaavien luokkien muodostuminen 73 LIITE 10.(3-4) Kotisairaalatoiminnan päätöksentekoa kuvaavien luokkien muodostuminen 75 Tekstissä esiintyvät kuviot Kuvio 1. Kotisairaalatoiminnan turvallisuuden osatekijät 14 Kuvio 2. Hoitoa koskevan päätöksenteon osatekijät 17 Kuvio 3. Turvallisuuden ja päätöksenteon kokemukset sekä perheen hoitoon osallistuminen osana kotisairaalatoiminnan toteutusta 40
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kotisairaalaprojektiin osallistuneiden perheiden kokemuksia turvallisuudesta ja päätöksenteosta kotisairaalatoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa, jotta kotisairaalahenkilöstön valmiudet suunnitella ja kehittää kotisairaalatoiminnan sisältöä sekä toimintatapoja perheiden tarpeita vastaaviksi lisääntyisivät. Aiempaa tehokkaamman hoidon tarjoaminen kotioloissa on nähty yhtenä keskeisenä mahdollisuutena terveydenhuollon palvelumuotoja kehitettäessä. Turvallisuus ja potilaan päätöksentekoon osallistuminen ovat osatekijöitä kotisairaalatoiminnan sisällössä. Näiden tekijöiden tutkiminen on tärkeää kotisairaalatoiminnan kokonaisuuden kuvaamisessa.
Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja laadullinen. Tutkimusaineisto muodostui kuuden kotisairaalaprojektiin osallistuneen äidin ja isän haastattelusta. Haastatteluissa haastateltiin perheiden äitejä ja isiä erikseen. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysimenetelmällä.
Tärkeimmäksi turvallisuudentunteeseen vaikuttavaksi tekijäksi perheet mainitsivat ammattitaitoisen , kätilökoulutuksen saaneen hoitajan. Tutkimustulosten mukaan kotisairaalahoidon ympärivuorokautinen saatavuus oli jäänyt epäselviksi osalle haastatelluista perheistä. Äidit luottivat itseensä vastasyntyneen hoitajina. Isän ei välttämättä tarvinnut osallistua fyysisesti lapsen hoitoon ,vaan hänen tehtävänään oli toimia keskustelukumppanina ja äidin turvallisuudentunteen luojana kotisairaalaviikonlopun aikana. Isovanhempien saatavissa olon perheet kokivat tarpeelliseksi, mutta heidän jatkuvaa läsnäoloaan ei koettu välttämättömäksi.
Lähes kaikki perheet kokivat saaneensa osallistua päätöksentekoon sairaalan ja kotisairaalan välillä. Päätöksentekoon vaikutti tieto valinnanmahdollisuuksista ja kotisairaalatoiminnan sisällöstä. Perheet olivat saaneet tietoa kotisairaalatoiminnasta ja valintavaihtoehdoista sekä suullisesti, että kirjallisesti. Äidit kokivat valintatilanteen sairaalan ja kotisairaalan välillä tapahtuneen liian lyhyen ajan kuluttua synnytyksestä. Perheet eivät pitäneet siirtymistä sairaalan toiselle osastolle varteenotettavana vaihtoehtona, koska vastasyntyneen hoitaminen yhdessä äidin kanssa ei ollut siellä mahdollista. Päätöksen kotisairaalapotilaaksi siirtymisestä sekä yhteydenotoista kotisairaalaan teki pääsääntöisesti perheen äiti. Päätökset kotisairaalatoiminnan toteutuksesta äidit tekivät yhdessä kotisairaalahenkilökunnan kanssa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan esittää, että turvallisen ja päätöksenteon mahdollistavan kotisairaalatoiminnan edellytyksenä on ammattitaitoinen kotisairaalahenkilökunta ja perheen osallistuminen toiminnan toteutukseen. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön yhteistyötä on kehitettävä kotisairaalapotilaitten ja heidän perheidensä tarpeita vastaavaksi taloudellisia seikkoja unohtamatta. Päällekkäisiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin on kiinnitettävä huomiota kotisairaalatoimintaa suunniteltaessa.
Avainsanat: kotisairaalatoiminta, turvallisuus, päätöksenteko, perhe, perhehoitotyö
Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja laadullinen. Tutkimusaineisto muodostui kuuden kotisairaalaprojektiin osallistuneen äidin ja isän haastattelusta. Haastatteluissa haastateltiin perheiden äitejä ja isiä erikseen. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysimenetelmällä.
Tärkeimmäksi turvallisuudentunteeseen vaikuttavaksi tekijäksi perheet mainitsivat ammattitaitoisen , kätilökoulutuksen saaneen hoitajan. Tutkimustulosten mukaan kotisairaalahoidon ympärivuorokautinen saatavuus oli jäänyt epäselviksi osalle haastatelluista perheistä. Äidit luottivat itseensä vastasyntyneen hoitajina. Isän ei välttämättä tarvinnut osallistua fyysisesti lapsen hoitoon ,vaan hänen tehtävänään oli toimia keskustelukumppanina ja äidin turvallisuudentunteen luojana kotisairaalaviikonlopun aikana. Isovanhempien saatavissa olon perheet kokivat tarpeelliseksi, mutta heidän jatkuvaa läsnäoloaan ei koettu välttämättömäksi.
Lähes kaikki perheet kokivat saaneensa osallistua päätöksentekoon sairaalan ja kotisairaalan välillä. Päätöksentekoon vaikutti tieto valinnanmahdollisuuksista ja kotisairaalatoiminnan sisällöstä. Perheet olivat saaneet tietoa kotisairaalatoiminnasta ja valintavaihtoehdoista sekä suullisesti, että kirjallisesti. Äidit kokivat valintatilanteen sairaalan ja kotisairaalan välillä tapahtuneen liian lyhyen ajan kuluttua synnytyksestä. Perheet eivät pitäneet siirtymistä sairaalan toiselle osastolle varteenotettavana vaihtoehtona, koska vastasyntyneen hoitaminen yhdessä äidin kanssa ei ollut siellä mahdollista. Päätöksen kotisairaalapotilaaksi siirtymisestä sekä yhteydenotoista kotisairaalaan teki pääsääntöisesti perheen äiti. Päätökset kotisairaalatoiminnan toteutuksesta äidit tekivät yhdessä kotisairaalahenkilökunnan kanssa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan esittää, että turvallisen ja päätöksenteon mahdollistavan kotisairaalatoiminnan edellytyksenä on ammattitaitoinen kotisairaalahenkilökunta ja perheen osallistuminen toiminnan toteutukseen. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön yhteistyötä on kehitettävä kotisairaalapotilaitten ja heidän perheidensä tarpeita vastaavaksi taloudellisia seikkoja unohtamatta. Päällekkäisiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin on kiinnitettävä huomiota kotisairaalatoimintaa suunniteltaessa.
Avainsanat: kotisairaalatoiminta, turvallisuus, päätöksenteko, perhe, perhehoitotyö