Teho-osaston hoitoisuusluokitus. Humanistically optimised patient evaluation.
KARHE, LIISA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KARHE, LIISA
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-06Sisällysluettelo
1. TAUSTA JA TARKOITUS…………………………...……….1 2. IHMISKÄSITYS HOITOTYÖSSÄ…………………...……...4 2.1. Hoitotyön ihmiskäsitykset……………...…...4 2.2. Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys hoitotyön ja sen tutkimuksen perustana.6 2.3. Lauri Rauhalan muotoilema ihmiskäsitys…………………….…8 3. TEHOHOITOTYÖ………………..……………………...11 3.1. Tehohoitotyön erityispiirteet………………………………....…11 3.2. Yksilövastuinen hoitotyö hyvän tehohoitotyön filosofiana…………13 4. HOITOISUUSLUOKITUS……………………………...……...17 4.1. Hoitoisuus-käsite mittaamisen perustana………...17 4.2. Erilaiset hoitoisuusluokitukset……………………………...20 4.3. Hoitoisuusluokitus hoitotyön ja henkilöstötarpeen mittausjärjestelmänä….….23 5. TUTKIMUSTEHTÄVÄT………………………...……………..25 6. TUTKIMUSMENETELMÄT JA ANALYSOINTI………………….…...26 6.1. Tutkimusmenetelmät ja aineistonkeruu……………...………...26 6.2. Aineiston analysointimenetelmät…...…………………………28 7. TEHO-OSASTON HOPE–LUOKITUS….…………….28 7.1. HOPE–luokituksen kehitysvaiheet………..……...…………....28 7.2. HOPE–mittarin sisältö ja käyttö………….……….……30 8. HOPE–MITTARIN VALIDITEETTI………………………………….……….……..33 8.1. Hoitoisuusmittarin systemaattinen luotettavuus……………33 8.2. Sisältövaliditeetti…………………...………………………34 8.3. Käsitevaliditeetti……………………...……………………35 8.4. Kriteerivaliditeetti………………...…………………38 8.5. Sisäinen ja ulkoinen validiteetti……………………...………39 9. HOPE–MITTARIN RELIABILITEETTI…………………………….………...…….40 9.1. Satunnaisvirheet hoitoisuusmittauksessa…………………………………..……40 9.2. Hoitoisuusmittarin satunnaisvirheiden testaus…………..42 9.3. Vastaavuus……………...……………………………43 9.4. Pysyvyys………...…………………………………………51 9.5. Sisäinen johdonmukaisuus…………...………………………52 10. OPTIMAALINEN HOITOISUUS TEHO-OSASTOLLA…………………………...53 10.1. Optimaalinen hoitoisuus ja sen merkitys………………53 10.2. ”Optimaalinen työvuoro” –mittari ja sen esitestaus……..………55 10.3. Teho-osaston optimaalinen hoitoisuusindeksi………..………57 10.4. Teho-osaston optimaalisen hoitoisuusindeksin luotettavuus…………………..65 11. HOITOISUUDEN MITTAAMISEN HAASTEET……………………66 11.1. Tehohoitopotilaan hoitoisuus ja sen mittaamisen luotettavuus………66 11.2. Optimaalinen hoitoisuus haaste hoitotyölle…………………68 11.3. Hoitoisuuden mittaamisen yleiset edellytykset ja rajoitukset…………71 12. HOITOISUUSLUOKITUKSEN HYÖDYNTÄMINEN……………………………..75 12.1. Hoitoisuusluokituksen hyöty hoitotyölle………………………75 12.2. Hoitoisuusluokituksen hyöty johtamiseen…………………….77 12.3. Hoitoisuusluokituksen hyöty kustannuslaskentaan……………….79 12.4. Hoitoisuusluokituksen tehokkaan käytön laatuohjelma…………….……..…..80 13. PÄÄTELMÄT…………………………81 14. KEHITTÄMIS- JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET……………………..……83 LÄHTEET………………………………………………85 LIITTEET
Tiivistelmä
Hoitoisuusluokitukset ovat entistä ajankohtaisempia terveydenhuoltoon kohdistuvien taloudellisuus- ja tehokkuusvaatimusten takia. Kovien arvojen vallitessa ihmisläheisen hoitotyön esiin tuominen hoitoisuusluokituksissa on haasteellista. Luokitusten valinnoissa ja aikaa vievässä kehittämistyössä joudutaan tekemään arvovalintoja, jotka heijastavat hoitotyötä ulkomaailmaan.
Tämän työn tarkoituksena oli tarkastella Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla kehitetyn ja käytössä olevan hoitoisuusluokituksen (HOPE) luotettavuutta validiteetin ja reliabiliteetin suhteen sekä saada tietoa teho-osaston optimaalisesta hoitoisuusindeksistä eli hoitoisuudesta hoitajaa kohden. Tarkoituksena on myös tuoda esiin erilainen näkökulma ihmiskäsityksen ja taustafilosofian merkityksestä hoitoisuuden mittaamiselle.
Potilaan avuntarvetta mittaavan HOPE-luokituksen kehitysvaiheet, teoreettinen tausta sekä perustelut erilaisille valinnoille kuvaavat osaltaan luotettavuutta. Systemaattisten virheiden osalta tarkasteltiin HOPE-mittarin kattavuutta validiteettikriteerien avulla. Reliabiliteetin osalta tarkasteltiin hoitoisuusmittarin vastaavuutta, pysyvyyttä ja sisäistä johdonmukaisuutta. Satunnaisvirheiden testaamiseksi järjestettiin teho-osastolla rinnakkais-mittaus, jossa omahoitaja ja toinen hoitaja arvioivat saman potilaan hoitoisuuden (n = 108) samalta työvuorolta. Optimaalisen hoitoisuuden määrittäminen tapahtui tarkastelemalla 167 työvuoron hoitoisuusindeksin ja tehohoitajien antamien työmääräarvioiden (n = 2349) keskiarvojen välistä yhteyttä. Työvuoroarviot kerättiin itse kehitetyllä ja esitestatulla ”Optimaalinen työvuoro” –mittarilla. Tulokset analysoitiin SPSS–tilasto-ohjelmalla.
HOPE-luokituksen todettiin olevan kokonaisluotettavuudeltaan hyvä. Hoitoisuusluokitus on karkea, mutta se mittaa riittävän luotettavasti myös yksilöpotilaan avuntarpeen. Rinnakkaismittauksessa saatiin 80.6 %:n yksimielisyys painotetun yksimielisyyden ollessa 98.1 %. Määritetty teho-osaston optimaalinen hoitoisuusindeksi on realistinen ja jättää varaa myös potilashoidon lisäksi tehtävälle työlle. HOPE-luokituksen luotettavuuden testauksen ja optimaalisen hoitoisuusindeksin määrityksen jälkeen hoitoisuustietojen hallinnollinen hyödynnettävyys paranee. Kehittämis- ja jatkotutkimushaasteet liittyvät HOPE-luokituksen edelleen kehittämiseen sekä hoitoisuustulosten hyödynnettävyyteen ja luotettavuuteen.
Avainsanat: hoitoisuus, hoitoisuusluokitus ja luotettavuus, optimaalinen hoitoisuusindeksi,
kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, tehohoitotyö
ABSTRACT
The demands for economy and efficiency directed at health care make patient classifications more important than before. Given the dominance of hard values it is a challenging matter to bring forward humanistic nursing in patient classification. The selection of classification criteria and the time-consuming development work compel us to make value judgements which reflect nursing to the outside world.
The purpose of the present study is to examine the appropriateness, reliability and validity of the patient classification (HOPE) developed and used at Tampere University Hospital and to generate knowledge of an optimal classification index for the intensive care unit, i.e. nursing care intensity per nurse. The aim is further to evince a different perspective on the conception of the human and the importance of the underlying philosophy to the measurement of nursing care intensity.
The developmental stages of the HOPE classification for the measurement of the patient’s need for help, the theoretical background and the justifications for various choices serve to describe reliability. For systematic errors the coverage of the HOPE measure was examined with the help of validity criteria. For reliability of the nursing care intensity instrument was examined, its equivalence, stability and internal consistency. To test for random errors a parallel measuring was arranged in the intensive care unit in which the primary nurse and another nurse on the same shift estimated the same patient’s nursing care intensity (n = 108). Optimal nursing care intensity definition was accomplished by examining the connection between the averages of nursing care intensity for 167 shifts and the estimations of amount of work of the intensive care nurses (n = 2349). The shift estimations were gathered using an “Optimal shift” measure developed and pre-tested by the author. The results were analysed using SPSS statistical software package.
The HOPE classification was found to have good overall reliability. Patient classification is rough, but measures the need for help of the individual patient sufficiently reliably. The parallel measuring yielded 80.6% agreement when weighted unanimity was 98.1%. The optimal patient classification index of the intensive care unit is realistic and leaves room for work to be done in addition to patient care. After the testing of the reliability of the HOPE classification and the definition of the optimal nursing care intensity index the administrative usability nursing care intensity information improves. Challenges for development and further study are connected to the improvement of the HOPE classification and the usability and reliability of nursing care intensity results.
Keywords: nursing care intensity, patient classification and reliability, optimal nursing care intensity index, holistic conception of the human, intensive care nursing
Tämän työn tarkoituksena oli tarkastella Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla kehitetyn ja käytössä olevan hoitoisuusluokituksen (HOPE) luotettavuutta validiteetin ja reliabiliteetin suhteen sekä saada tietoa teho-osaston optimaalisesta hoitoisuusindeksistä eli hoitoisuudesta hoitajaa kohden. Tarkoituksena on myös tuoda esiin erilainen näkökulma ihmiskäsityksen ja taustafilosofian merkityksestä hoitoisuuden mittaamiselle.
Potilaan avuntarvetta mittaavan HOPE-luokituksen kehitysvaiheet, teoreettinen tausta sekä perustelut erilaisille valinnoille kuvaavat osaltaan luotettavuutta. Systemaattisten virheiden osalta tarkasteltiin HOPE-mittarin kattavuutta validiteettikriteerien avulla. Reliabiliteetin osalta tarkasteltiin hoitoisuusmittarin vastaavuutta, pysyvyyttä ja sisäistä johdonmukaisuutta. Satunnaisvirheiden testaamiseksi järjestettiin teho-osastolla rinnakkais-mittaus, jossa omahoitaja ja toinen hoitaja arvioivat saman potilaan hoitoisuuden (n = 108) samalta työvuorolta. Optimaalisen hoitoisuuden määrittäminen tapahtui tarkastelemalla 167 työvuoron hoitoisuusindeksin ja tehohoitajien antamien työmääräarvioiden (n = 2349) keskiarvojen välistä yhteyttä. Työvuoroarviot kerättiin itse kehitetyllä ja esitestatulla ”Optimaalinen työvuoro” –mittarilla. Tulokset analysoitiin SPSS–tilasto-ohjelmalla.
HOPE-luokituksen todettiin olevan kokonaisluotettavuudeltaan hyvä. Hoitoisuusluokitus on karkea, mutta se mittaa riittävän luotettavasti myös yksilöpotilaan avuntarpeen. Rinnakkaismittauksessa saatiin 80.6 %:n yksimielisyys painotetun yksimielisyyden ollessa 98.1 %. Määritetty teho-osaston optimaalinen hoitoisuusindeksi on realistinen ja jättää varaa myös potilashoidon lisäksi tehtävälle työlle. HOPE-luokituksen luotettavuuden testauksen ja optimaalisen hoitoisuusindeksin määrityksen jälkeen hoitoisuustietojen hallinnollinen hyödynnettävyys paranee. Kehittämis- ja jatkotutkimushaasteet liittyvät HOPE-luokituksen edelleen kehittämiseen sekä hoitoisuustulosten hyödynnettävyyteen ja luotettavuuteen.
Avainsanat: hoitoisuus, hoitoisuusluokitus ja luotettavuus, optimaalinen hoitoisuusindeksi,
kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, tehohoitotyö
ABSTRACT
The demands for economy and efficiency directed at health care make patient classifications more important than before. Given the dominance of hard values it is a challenging matter to bring forward humanistic nursing in patient classification. The selection of classification criteria and the time-consuming development work compel us to make value judgements which reflect nursing to the outside world.
The purpose of the present study is to examine the appropriateness, reliability and validity of the patient classification (HOPE) developed and used at Tampere University Hospital and to generate knowledge of an optimal classification index for the intensive care unit, i.e. nursing care intensity per nurse. The aim is further to evince a different perspective on the conception of the human and the importance of the underlying philosophy to the measurement of nursing care intensity.
The developmental stages of the HOPE classification for the measurement of the patient’s need for help, the theoretical background and the justifications for various choices serve to describe reliability. For systematic errors the coverage of the HOPE measure was examined with the help of validity criteria. For reliability of the nursing care intensity instrument was examined, its equivalence, stability and internal consistency. To test for random errors a parallel measuring was arranged in the intensive care unit in which the primary nurse and another nurse on the same shift estimated the same patient’s nursing care intensity (n = 108). Optimal nursing care intensity definition was accomplished by examining the connection between the averages of nursing care intensity for 167 shifts and the estimations of amount of work of the intensive care nurses (n = 2349). The shift estimations were gathered using an “Optimal shift” measure developed and pre-tested by the author. The results were analysed using SPSS statistical software package.
The HOPE classification was found to have good overall reliability. Patient classification is rough, but measures the need for help of the individual patient sufficiently reliably. The parallel measuring yielded 80.6% agreement when weighted unanimity was 98.1%. The optimal patient classification index of the intensive care unit is realistic and leaves room for work to be done in addition to patient care. After the testing of the reliability of the HOPE classification and the definition of the optimal nursing care intensity index the administrative usability nursing care intensity information improves. Challenges for development and further study are connected to the improvement of the HOPE classification and the usability and reliability of nursing care intensity results.
Keywords: nursing care intensity, patient classification and reliability, optimal nursing care intensity index, holistic conception of the human, intensive care nursing