Trabis auf dem Weg nach Westen. Diskursanalytische Untersuchungen zur Darstellung der Wendezeit und der Wiedervereinigung Deutschlands in deutschen Geschichtsbüchern für die 9./10. Klasse.
TÖRMÄ, KAISA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TÖRMÄ, KAISA
2003
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-13Sisällysluettelo
1. EINLEITUNG 4 1.1 AUSGANGSPUNKT DER UNTERSUCHUNG 4 1.2 ZWECK DER UNTERSUCHUNG 5 2. ROLLE DER SCHULE UND DER GESCHICHTE IN DER GESELLSCHAFT UND IN DER IDENTITÄTSBILDUNG 6 2.1 SCHULE UND GESCHICHTE 6 2.2 ICH-IDENTITÄT UND WIR-IDENTITÄT (KOLLEKTIVE IDENTITÄT) 8 2.2.1 Ich-Identität 8 2.2.2 Wir-Identität (kollektive Identität) 8 2.2.3 Kollektive Identität als nationale Identität 9 2.3 GESCHICHTE UND DIE NATIONALE IDENTITÄTSBILDUNG 10 2.4 SCHULBÜCHER UND IHRE STAATLICHE KONTROLLE 11 2.4.1 Zulassungsverfahren der Schulbücher 11 2.4.2 Rahmenlehrpläne 13 2.5 AUF DER SUCHE NACH DER DEUTSCHEN IDENTITÄT 14 2.5.1 Das Heilige Römische Reich 15 2.5.2 Bismarck und das Deutsche Reich (1871-1918) 15 2.5.3 Die Weimarer Republik (1919-1933) 17 2.5.4 Zwei deutsche Staaten zwei Nationen 1945-1990? 17 2.5.4.1 Die Bundesrepublik Deutschland 19 2.5.4.2 Die Deutsche Demokratische Republik 22 2.5.5 Die Wendezeit 1989/1990 und die Wiedervereinigung: Vereinte Identitäten in einem vereinten Staat? 27 2.5.5.1 Die Revolution in der DDR 28 2.5.5.2 Begriffserklärung: die Wendezeit 29 2.5.5.3 Die Vor-Wendezeit und die erste Phase der friedlichen Revolution/Wendezeit 31 2.5.5.4 Die zweite Phase der Revolution/Wendezeit (10.11.1989-18.3.1990) 33 2.5.5.5 Die dritte Phase der Revolution/Wendezeit (19.3.-3.10.1990) 34 2.5.5.6 Die Nach-Wendezeit: die Probleme der Einheit 35 2.5.6 Vereinigung oder Wiedervereinigung? 36 2.6 WIE ENTSTEHEN BILDER ÜBER EINE NATION UND WIE SIND SIE ZU ANALYSIEREN? 38 3. DISKURS UND DISKURSANALYSE DEFINITIONEN 38 3.1 DISKURS 38 3.2 DISKURSANALYSE 40 3.3 DISKURS ALS SPRACHWISSENSCHAFTLICHES OBJEKT 41 3.4 KRITISCHE DISKURSANALYSE ODER WIE WIRD DISKURSANALYSE ZUR KRITISCHEN DISKURSANALYSE 43 4. STAND DER KRITISCHEN DISKURSFORSCHUNG 45 4.1 FRANKREICH: MICHEL FOUCAULT 46 4.2 GROßBRITANNIEN: NORMAN FAIRCLOUGH 48 4.3 NIEDERLANDE: TEUN A. VAN DIJK 50 4.4 ÖSTERREICH: RUTH WODAK UND DIE KRITISCHE WIENER DISKURSANALYSE 52 4.5 DEUTSCHLAND: UTZ MAAS, JÜRGEN LINK UND SIEGFRIED JÄGER 53 4.5.1 Utz Maas 53 4.5.2 Jürgen Link 54 4.5.3 Siegfried Jäger 56 4.5.3.1 Diskurs und Macht 57 4.5.3.2 Struktur des Diskurses 57 4.5.3.2.1 Diskursfragment 58 4.5.3.2.2 Diskursstrang 58 4.5.3.2.3 Diskursives Ereignis 58 4.5.3.2.4 Diskursebene 59 4.5.3.2.5 Diskursposition 59 4.5.3.2.6 Gesamtgesellschaftlicher Diskurs 60 4.6 BILANZ 60 4.7 SCHULBÜCHER ALS GEGENSTAND DER DISKURSANALYSE 60 4.7.1 Traditionelle Schulbuchforschung 60 4.7.2 Diskursanalytische Betrachtungsweise 61 5. ANALYSESCHRITTE NACH DER KRITISCHEN DISKURSANALYSE VON SIEGFRIED JÄGER 62 5. 1 MATERIALERHEBUNG 63 5.2 ALLGEMEINE VORSTELLUNG DER ANALYSIERTEN BÜCHER 65 5.3 INSTITUTIONELLER RAHMEN DER TEXTE 66 5.4 SCHULBUCHTEXTE ALS TEXTSORTEN 67 5.5 TEXT-OBERFLÄCHE 69 5.5.1 Komponenten der Texte 69 5.5.1.1 Darstellungstexte 70 5.5.1.2 Überschriften/ Titel 71 5.5.1.3 Einleitungstext/ Einleitungsseiten/ Auftaktseiten 72 5.5.1.4 Arbeitsaufgaben 73 5.5.1.5 Bilder als authentische Materialien 75 5.5.1.5.1 Photo 75 5.5.1.5.2 Karikatur 76 5.5.1.5.3 Sonstige Abbildungen 77 5.5.1.6 Schriftliche Quellen als authentische Materialien 78 5.5.1.6.1 Rede 78 5.5.1.6.2 Interview 79 5.5.1.6.3 Zeitungsartikel 79 5.5.1.6.4 Auszug aus der Literatur 80 5.5.1.6.5 Sonstige schriftliche Quellen/ authentische Materialien 80 5.5.2 Unterthemen 80 5.5.2.1 Anmerkungen: Geschichte und Geschehen 84 5.5.2.2 Anmerkungen: Geschichte Konkret 85 5.5.2.3 Anmerkungen: Historia 85 5.6 FEINANALYSE BZW. SPRACHLICHE MIKROANALYSE 87 5.6.1 Stil 87 5.6.2 Stilfiguren 90 5.6.3 Logik und Komposition 91 5.6.4 Akteure 92 5.6.5 Kollektivsymbolik/ Bildlichkeit 95 5.7 INHALTLICH-IDEOLOGISCHE AUSSAGEN 97 5.7.1. Bezugnahme auf das „wir“: Was oder wer sind „wir“? 97 5.7.2. Das Allerwichtigste: die Wirtschaft 99 5.7.3 Verständnis für die Ostdeutschen 99 5.7.4 Der gemeinsame Kampf für die gemeinsame Zukunft 100 5.8 DISKURSE DER WENDEZEIT INTERPRETATION DER ANALYSEERGEBNISSE 100 5.8.1 Die deutsche Wiedervereinigung im Revolutionsdiskurs 101 5.8.2 Heldendiskurs: Die Ostdeutschen kämpfen für die Freiheit 103 5.8.3 Verliererdiskurs: Machtverlust und enttäuschte Hoffnungen 105 5.8.4 Zukunftsdiskurs: die einheitliche deutsche Nation als Nutznießer der Vereinigung 109 5.8.5 Bilanz: Revolutionsdiskurs 111 6. ERGEBNISSE UND IHRE BEWERTUNG 112 7. ZUSAMMENFASSUNG 115 LITERATURVERZEICHNIS 117 ANHÄNGE 123
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten saksalaisissa historian oppikirjoissa kuvataan Saksojen yhdistymistä ja siihen johtaneita historiallisia tapahtumia (rauhanomainen vallankumous DDR:ssä) ja miten nämä kuvaukset toimivat saksalaisen identiteetin rakentumisen pohjana. Kasvaminen yhdeksi kansaksi tuotti ja tuottaa edelleen ongelmia Saksassa: ennakkoluulot idässä ja lännessä vaikeuttavat saksalaisten yhteen kasvamista. Tutkimus pureutuu tapoihin, joilla näitä Saksojen yhdistymiseen liittyviä tapahtumia ja yhdistymisen jälkeisiä ongelmia kuvataan, ja miten niiden kautta luodaan ja tulkitaan kuvaa Saksasta ja saksalaisuudesta.
Tutkimuksen metodina on Siegfried Jägerin mallin mukainen kriittinen diskurssianalyysi, jossa tekstien yhteiskunnallinen ja kielellinen analyysi ovat erottamattomat. Analyysin lopputulokseen vaikuttavat sekä tekstien yhteiskunnalliset että kielelliset ominaispiirteet. Kielellisessä analyysissa paneudutaan erityisesti tekstien tyyliin, eri tekstilajeihin, kuviin, teemoihin, kielikuviin, kollektiivisymboliikkaan ja tekstien toimijoihin. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna koulu ja koulukirjat käsitetään tässä tutkimuksessa osana valtiollista ohjausjärjestelmää, joiden kautta välitetään yhteiskunnassa virallisesti hyviksi ja sopiviksi määriteltyjä arvoja ja normeja. Koululla on tärkeä rooli nuorison kasvatuksessa yhteiskunnan jäseniksi. Se on paikka jossa arvoja välitetään ja niitä opitaan. Kansakunnan omakuva rakentuu historiankirjojen sivuilla, sillä niiden kautta välittyy nuorille kuva siitä mistä he tulevat, missä he ovat ja se mihin he ovat menossa.
Jäger käsittää diskurssin ”ajan läpi kulkevaksi tiedon virraksi“, jossa yhdistyy menneisyys, nykyhetki ja tuleva. Diskurssit eivät vain kuvaa todellisuutta vaan ne tulkitsevat ja antavat sille merkityksiä. Ne rakentavat todellisuutta siinä missä ne itse tulevat todellisuuden rakentamiksi. Diskurssit eivät ole vain kuvauksia jostakin asiasta, vaan niihin on sitoutunut merkityksiä, jotka muovaavat tapaamme ajatella asioita.
Tutkimuksessa selvitetään aluksi koulun ja historian roolia yhteiskunnassa ja niiden vaikutusta kansallisen identiteetin muodostumiseen, jonka jälkeen perehdytään saksalaisten identiteetin etsintään, sekä käsitellään vielä koulukirjojen valtiollista kontrollia. Tämän yhteiskunnallisen kontekstin hahmottamisen jälkeen tutkielmassa selvitetään käsitteitä diskurssi ja diskurssianalyysi, ja perehdytään kriittisen diskurssitutkimuksen eri haaroihin. Perusteellisimmin käsitellään Siegfried Jägerin malli kriittisestä diskurssianalyysista, jota käytetään koulukirja-analyysin pohjana. Tutkimuksessa analysoidaan Brandenburgin osavaltion 9. ja 10. luokille tarkoitettuja historiankirjoja. Niistä välittyy päädiskurssina vallankumousdiskurssi, joka rakentuu kolmesta aladiskurssista: sankari-, häviäjä- ja tulevaisuusdiskurssista. Tutkielman johdannossa esitetty hypoteesi siitä, että historiankirjojen tulisi olla puolueettomia ja tähdätä ennakkoluulojen purkamiseen, varmistui oikeaksi. Analysoidut tekstit kertovat asiallisesti tapahtumista, mutta ne korostavat myös tapahtumien ainutlaatuisuutta; ensimmäistä onnistunutta saksalaista vallankumousta, joka vielä oli rauhanomainen ja väkivallaton. Tekstit korostavat Saksojen yhdentymisen ja siihen johtaneiden tapahtumien maailmanhistoriallista merkitystä, mutta erityisesti sitä, että saksalaiset kansana päättävät, miltä heidän tulevaisuutensa näyttää. Ongelmista huolimatta yhteisen tulevaisuuden pohja on vahva, ellei sitä väritetä ennakkoluuloilla. Tutkittujen oppikirjojen perusteella virallinen kannanotto Saksan nykyhetkeen ja sisäisen yhteen kasvamisen ongelmiin on se, että ongelmat pitää käsitellä asiallisesti; teksteissä pyritään selvästi ohjaamaan oppilaita myös sisäisesti yhtenäisen Saksan rakentamiseen.
Tutkimuksen metodina on Siegfried Jägerin mallin mukainen kriittinen diskurssianalyysi, jossa tekstien yhteiskunnallinen ja kielellinen analyysi ovat erottamattomat. Analyysin lopputulokseen vaikuttavat sekä tekstien yhteiskunnalliset että kielelliset ominaispiirteet. Kielellisessä analyysissa paneudutaan erityisesti tekstien tyyliin, eri tekstilajeihin, kuviin, teemoihin, kielikuviin, kollektiivisymboliikkaan ja tekstien toimijoihin. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna koulu ja koulukirjat käsitetään tässä tutkimuksessa osana valtiollista ohjausjärjestelmää, joiden kautta välitetään yhteiskunnassa virallisesti hyviksi ja sopiviksi määriteltyjä arvoja ja normeja. Koululla on tärkeä rooli nuorison kasvatuksessa yhteiskunnan jäseniksi. Se on paikka jossa arvoja välitetään ja niitä opitaan. Kansakunnan omakuva rakentuu historiankirjojen sivuilla, sillä niiden kautta välittyy nuorille kuva siitä mistä he tulevat, missä he ovat ja se mihin he ovat menossa.
Jäger käsittää diskurssin ”ajan läpi kulkevaksi tiedon virraksi“, jossa yhdistyy menneisyys, nykyhetki ja tuleva. Diskurssit eivät vain kuvaa todellisuutta vaan ne tulkitsevat ja antavat sille merkityksiä. Ne rakentavat todellisuutta siinä missä ne itse tulevat todellisuuden rakentamiksi. Diskurssit eivät ole vain kuvauksia jostakin asiasta, vaan niihin on sitoutunut merkityksiä, jotka muovaavat tapaamme ajatella asioita.
Tutkimuksessa selvitetään aluksi koulun ja historian roolia yhteiskunnassa ja niiden vaikutusta kansallisen identiteetin muodostumiseen, jonka jälkeen perehdytään saksalaisten identiteetin etsintään, sekä käsitellään vielä koulukirjojen valtiollista kontrollia. Tämän yhteiskunnallisen kontekstin hahmottamisen jälkeen tutkielmassa selvitetään käsitteitä diskurssi ja diskurssianalyysi, ja perehdytään kriittisen diskurssitutkimuksen eri haaroihin. Perusteellisimmin käsitellään Siegfried Jägerin malli kriittisestä diskurssianalyysista, jota käytetään koulukirja-analyysin pohjana. Tutkimuksessa analysoidaan Brandenburgin osavaltion 9. ja 10. luokille tarkoitettuja historiankirjoja. Niistä välittyy päädiskurssina vallankumousdiskurssi, joka rakentuu kolmesta aladiskurssista: sankari-, häviäjä- ja tulevaisuusdiskurssista. Tutkielman johdannossa esitetty hypoteesi siitä, että historiankirjojen tulisi olla puolueettomia ja tähdätä ennakkoluulojen purkamiseen, varmistui oikeaksi. Analysoidut tekstit kertovat asiallisesti tapahtumista, mutta ne korostavat myös tapahtumien ainutlaatuisuutta; ensimmäistä onnistunutta saksalaista vallankumousta, joka vielä oli rauhanomainen ja väkivallaton. Tekstit korostavat Saksojen yhdentymisen ja siihen johtaneiden tapahtumien maailmanhistoriallista merkitystä, mutta erityisesti sitä, että saksalaiset kansana päättävät, miltä heidän tulevaisuutensa näyttää. Ongelmista huolimatta yhteisen tulevaisuuden pohja on vahva, ellei sitä väritetä ennakkoluuloilla. Tutkittujen oppikirjojen perusteella virallinen kannanotto Saksan nykyhetkeen ja sisäisen yhteen kasvamisen ongelmiin on se, että ongelmat pitää käsitellä asiallisesti; teksteissä pyritään selvästi ohjaamaan oppilaita myös sisäisesti yhtenäisen Saksan rakentamiseen.