Kuntalaisen aloiteoikeus
SALMINEN, OLLI-PEKKA (2003)
2003
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12078
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12078
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli kuntalaisen aloiteoikeus. Koska kyseessä on kuntalaisen ja kunnallishallinnon välinen vuoropuhelu, otettiin tutkimuksessa näiden toimijoiden näkökulmat huomioon. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on viime vuosikymmenien aikana pyritty lisäämään lainsäädännön keinoin. Ensimmäisen kerran aloiteoikeus säänneltiin vuoden 1976 kunnallislakiin (1976KunL, 953/1976, 36 §), joka tuli voimaan vuoden 1977 alusta. Voimassa olevasta kuntalaisen aloiteoikeudesta säännellään kuntalain (KuntaL 365/1995) 28 §:ssä. Kuntalaisen aloiteoikeus on ollut voimassa lähes muuttumattomana neljännesvuosisadan ajan. Kuntalaiset eivät näe aloiteoikeutta- ja toimintaa heille ominaiseksi osallistumis- ja vaikuttamiskeinoksi minkä johdosta voimassa olevaa KuntaL:n 28 §:ää luonnehditaan ns. lain kuolleeksi kirjaimeksi. Tutkimustehtävät asetettiin näistä ongelmista ja lähtökohdista käsin.
Tutkimus oli luonteeltaan monimetodinen. Koska kyseessä oli kunnallisoikeudellinen tutkimus, oikeusdogmaattinen tutkimusote oli luonnollisesti korostetuimmassa asemassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lainsäädännön historiallista taustaa ja siinä tapahtuneita muutoksia, aloiteoikeussäännöksen tarkoitusta, tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista, sekä aloitetoiminnan sijoittumista suhteessa muihin osallistumiskeinoihin. Tutkimuksessa pyrittiin myös havainnoimaan voimassa olevassa lainsäädännössä piileviä epäkohtia ja löytämään niihin ratkaisuehdotuksia.
Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan todeta, että voimassa oleva kuntalaisen aloiteoikeutta koskeva säännös antaa valtuuston alaisille orgaaneille mahdollisuuden päättää valtuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista, mitä voidaan pitää ristiriidassa oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen toimivaltarajoja koskevien periaatteiden kanssa. Myöskään KuntaL 28 §:ää koskevat aloitteiden käsittelyajat eivät vastaa ns. palvelu- ja hyvän hallinnon periaatteita, aloitteen viivytyksetöntä käsittelyä hallinnossa. Voimassa olevaa aloiteoikeutta koskevaa säännöstä tulisi muuttaa siten, että aloitteet käsitellään toimivaltaisessa viranomaisessa - myös valtuustossa - mikä on tärkeää aloitteen tekijän oikeusturvan kannalta.
Voimassa olevan lainsäädännön tulee olla riittävän tehokasta ja vaikuttavaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Voimassa olevaa aloiteoikeutta koskevaa KuntaL 28 §:n säännöstä ei voida pitää nykyisellään riittävän tehokkaana ja vaikuttavana kuntalaisten osallistumisen, vaikuttamisen ja oikeusturvan näkökulmista, mikä edellyttää myös lainsäädännön toimia kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen edelleen kehittämiseksi.
Asiasanat: aloite, aloiteoikeus, kuntalaisaloite, osallistuminen, vaikuttaminen
Tutkimus oli luonteeltaan monimetodinen. Koska kyseessä oli kunnallisoikeudellinen tutkimus, oikeusdogmaattinen tutkimusote oli luonnollisesti korostetuimmassa asemassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lainsäädännön historiallista taustaa ja siinä tapahtuneita muutoksia, aloiteoikeussäännöksen tarkoitusta, tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista, sekä aloitetoiminnan sijoittumista suhteessa muihin osallistumiskeinoihin. Tutkimuksessa pyrittiin myös havainnoimaan voimassa olevassa lainsäädännössä piileviä epäkohtia ja löytämään niihin ratkaisuehdotuksia.
Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan todeta, että voimassa oleva kuntalaisen aloiteoikeutta koskeva säännös antaa valtuuston alaisille orgaaneille mahdollisuuden päättää valtuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista, mitä voidaan pitää ristiriidassa oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen toimivaltarajoja koskevien periaatteiden kanssa. Myöskään KuntaL 28 §:ää koskevat aloitteiden käsittelyajat eivät vastaa ns. palvelu- ja hyvän hallinnon periaatteita, aloitteen viivytyksetöntä käsittelyä hallinnossa. Voimassa olevaa aloiteoikeutta koskevaa säännöstä tulisi muuttaa siten, että aloitteet käsitellään toimivaltaisessa viranomaisessa - myös valtuustossa - mikä on tärkeää aloitteen tekijän oikeusturvan kannalta.
Voimassa olevan lainsäädännön tulee olla riittävän tehokasta ja vaikuttavaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Voimassa olevaa aloiteoikeutta koskevaa KuntaL 28 §:n säännöstä ei voida pitää nykyisellään riittävän tehokkaana ja vaikuttavana kuntalaisten osallistumisen, vaikuttamisen ja oikeusturvan näkökulmista, mikä edellyttää myös lainsäädännön toimia kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen edelleen kehittämiseksi.
Asiasanat: aloite, aloiteoikeus, kuntalaisaloite, osallistuminen, vaikuttaminen